Hyvinkää    |   HS Hyvinkää

Venäjän keisari liikkui Suomessa mahtipontisessa junanvaunussa, joka piileskelee nyt vanhalla ratapihalla

Aika ajoi höyryjunien ohi. Kun Suomen rautatieliikenne sähköistyi 50 vuotta sitten, höyryvetureiden päivät olivat lopullisesti luetut. Hyvinkäällä niitä pääsee kuitenkin ihailemaan Suomen Rautatiemuseossa oikeassa vanhanajan rautatieympäristössä.



Prinsessa, Kana, Lankkihattu, Leena, Mummo ja Pässi. Vanhojen höyryvetureiden nimet saattavat kuulostaa alkuun hassuilta, mutta nimien takana piilee mielenkiintoisia tarinoita.

”Esimerkiksi Prinsessan nimi tulee siitä, että tämä veturi oli aikoinaan Emil Holmberg -nimisen turkulaisen kuljettajan veturi. Veturi oli hänen silmäteränsä, ja hän piti siitä niin hyvää huolta, että veturista puhuttiin hänen prinsessanaan”, kertoo Suomen Rautatiemuseon museolehtori Inka Alén.

Mummo sai nimensä mummomaisen puuskuttavasta ajotyylistään. Kana taas liikkui nokkivalla tavalla. Pässi oli vaihtoveturi, joka teki siirtelytöitä ratapihoilla. Vähän niin kuin pässi, joka puskee, se joutui pukkaamaan vaunuja eteenpäin raiteilla.


Rautateiden alkuaikoina veturinkuljettajalla saattoi olla pitkään sama veturi ja siihen muodostui läheinen suhde. Jotkut kuljettajat saattoivat tulla hyvinkin mustasukkaisiksi, jos joku muu pääsi ajamaan heidän veturillaan.

”Omalle veturille annettiin nimi, ja monet jäivät työpäivän päätteeksi kiillottamaan ja putsaamaan veturiaan. Kuljettajat kilpailivat keskenään siitä, kenellä oli kaikkein komein veturi.”

Suomen rautateiden rakentaminen käynnistyi 1850-luvulla. Ensimmäinen rautatie valmistui 1862 Hämeenlinnan ja Helsingin välille. Ensimmäiset höyryveturit tilattiin Suomeen vuonna 1860 Englannista, jossa oltiin höyryvetureiden tuotannossa edelläkävijöitä.

Vaikka rautateiden rakennusaikaa muistetaan muun muassa nälkävuosien takia synkkänä ja vaikeana aikana, junaliikenne Suomessa oli historiallinen käännekohta.

”Rautatieliikenne mullisti sekä tavaroiden että ihmisten liikkumisen. Esimerkiksi Helsingistä Hämeenlinnaan kesti hevoskyydillä 12 tuntia. Junalla sinne pääsi radan avauduttua 4,5 tunnissa, ja matka-aika lyheni vähitellen, kun nopeuksia uskallettiin kasvattaa.”

Junalla matkustaminen oli myös hieman edullisempaa kuin hevoskärrykyydillä matkustaminen.

Aika ajoi kuitenkin höyryvetureiden ohi. Raideliikenne kehittyi kovaa tahtia, ja radalle pääsivät ensin uudet dieselmoottorilla kulkevat junat. Lopulta, tänä vuonna tasan 50 vuotta sitten, ensimmäiset sähköjunat aloittivat liikennöinnin Suomessa. Junaliikenteen sähköistyminen on yksi Suomen rautatiehistorian merkittävimpiä merkkipaaluja.

”Sähköjunat sujuvoittivat ja nopeuttivat liikennettä. Ne olivat myös meluttomampia. Sähköjunaliike oli taloudellisempaa, ja se vähensi ulkomaisen polttoaineen tuontia. Tämän lisäksi sähköjunat ovat myös ympäristöystävällisempiä”, kertoo Suomen Rautatiemuseon näyttelypäällikkö Marina Bergström.

Yksi toisensa jälkeen höyryveturit korvattiin moderneimmilla junamalleilla. Lopulta viimeiset höyryveturit siirtyivät eläkkeelle vuoden 1975 jälkeen.

Monet näistä vanhanajan höyryvetureista ja vaunuista seisoivat vuosikymmeniä säilytyksessä, eikä tavallisilla kansalaisilla ollut mahdollisuutta tutustua niihin. Vuonna 1974 Suomen Rautatiemuseo siirrettiin kuitenkin Hyvinkäälle, museon vanhojen, Helsingin päärautatieaseman yhteydessä sijaitsevien tilojen käytyä liian ahtaiksi.


Hyvinkäältä löytyi lähes koskemattomassa kunnossa säilynyt aito 1870-luvun rautatiemiljöö, jossa oli muun muassa kaunis tiilinen veturitalli ja puinen asemarakennus.

”En usko, että muualta Suomesta löytyy näin vanhaa ja hyvin säilynyttä asema- ja varikkoaluetta, jossa rakennukset olisivat alkuperäisillä paikoillaan. Varmaan nämä asiat painoivat vaakakupissa, kun tehtiin päätös siirtää museo tänne.”

Vanhat veturit pääsivät Hyvinkäällä oikeuksiinsa. Osa löytyy veturitallista, toiset näyttelyhalleista. Valikoituina kesäpäivinä senioriveturit pääsevät ansaitulle kunniakierrokselle, jolloin museokävijöillä on mahdollisuus päästä höyryveturin kyytiin.


”Esimerkiksi Leenan päivänä heinäkuussa Leena-veturi kyydittää matkustajia museon raiteella.”

Vaikka Hyvinkäällä sijaitsevat suuret tilat ja autenttinen rautatietyöläistein ympäristö onkin ihanteellinen suurille, vanhoille vetureille, Helsinkiä syrjäisempi sijainti ja pienet markkinointiresurssit tuovat omat haasteensa.

”Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta varmasti riittäisi kiinnostuneita kävijöitä, mutta meillä on aina ollut haasteena saada museo tunnetuksi kauempaakin tuleville. Suurin osa kävijöistä on lähiseudun asukkaita.”

Suomen Rautatiemuseossa vierailee vuosittain noin 25 000 ihmistä. Alén on työskennellyt museossa lähes 15 vuotta, ja kävijämäärä on ainakin sinä aikana pysynyt melko muuttumattomana.

”Lapsiperheiden osuus on kuitenkin kasvanut, ehkä sen seurauksena, että olemme yrittäneet kehittää ja kohdentaa museon palveluja lasten näkökulmasta. Lasten suosikkeja täällä ovat Linnanmäen pienoisrautatie sekä museon puistossa kesällä kulkeva pihajuna.”

Aikuiset taas usein innostuvat 1870-luvulla valmistuneesta keisarin junasta.


”Sitä Venäjän keisarit käyttivät perheineen Suomen-matkoillaan. Se on ainut tähän päivään säilynyt Venäjän keisarillisista junista, muita ei ole säilynyt Venäjälläkään. Siellä niistä monet tuhottiin vallankumouksen yhteydessä.”

Ikkunan läpi voi ihailla mahtipontista tsaarinaikaista sisustusta: elegantteja divaaneja, ylellisellä, silkkisellä kankaalla pehmustettuja ja päällystettyjä seiniä sekä keisarinnan oman junanvaunun katosta roikkuvaa vuodetta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi heistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    3. 3

      ”Luojan kiitos, en ole Suomessa”, Erica Fugate ajatteli ja lähti lapsensa kanssa yhdys­valtalaisen vanki­karkurin matkaan – lopulta hän myi miehen tarinan Hollywoodiin

      Tilaajille
    4. 4

      Uusi hallitus voi saada ikäviä yllätyksiä maailmalta

    5. 5

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    6. 6

      Kun opioidikriisi räjähti käsiin Yhdys­valloissa, myös suomalaiset kipu­kroonikot joutuivat hankalaan asemaan

    7. 7

      Tässä on yksi hirveimmistä treeneistä: kuukausi leuan­vetoa

      Tilaajille
    8. 8

      Saaristoon, Mathildedaliin vai Kristiinan­kaupunkiin? Katso kymmenen vinkkiä, mihin kannattaa matkustaa Suomessa

    9. 9

      Taistele, pakene vai sittenkin lamaannu – kuka pystyy toimimaan tarkoituksen­mukaisesti hengen­vaarassa?

      Tilaajille
    10. 10

      HS selvitti vaikeasti aukeavan Fingerpori-sarja­kuvan merkitystä piirtäjä Pertti Jarlalta, nyt Jarla kommentoi selitystään toisessa sarja­kuvassaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    2. 2

      ”Hävettävän suuri” BMW vie suomalaisen kirurgin tallinnalaiselle klinikalle: sote ja verot ajavat suomalaisia lääkäreitä muualle töihin

    3. 3

      HS selvitti vaikeasti aukeavan Fingerpori-sarja­kuvan merkitystä piirtäjä Pertti Jarlalta, nyt Jarla kommentoi selitystään toisessa sarja­kuvassaan

    4. 4

      Simbassäng eli simpanssisänky – toimittajien virheet ovat noloja, mutta pahimmista tulee klassikoita

    5. 5

      ”Minulle ei voi tapahtua mitään”, sanoi Pamela Werner iltana, jolloin hänet silvottiin – Pekingissä murhatun 19-vuotiaan kohtaloa pohditaan yhä vuosikymmeniä myöhemmin

      Tilaajille
    6. 6

      Demokratian pyhää periaatetta loukattiin vaalikeväänä, ja nyt on aika soittaa hälytyskelloja

    7. 7

      Helsinkiläisessä hätämajoituksessa viettää yönsä yhdeksän­kuukautinen vauva

      Tilaajille
    8. 8

      Viskiyhtiön perijä tunnusti syyllisyytensä seksikulttia koskevassa oikeuden­käynnissä

    9. 9

      Jussi Halla-aho sanoo osan vanhoista kirjoituksistaan olleen ”tyhmiä ja harkitsemattomia” muttei irtisanoudu teksteistä

    10. 10

      Poliisi selvittää: Miten auto on onnistuttu ajamaan kahden aidan ahtaaseen väliin kyljelleen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    3. 3

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    4. 4

      Vaalitulos ratkesi äärimmäisen niukasti: Sdp suurin, vaali­päivän äänivyöry toi perus­suomalaiset lähes tasoihin – lue HS:n analyysit tuloksesta

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    8. 8

      Maiju Järvisen 7-vuotias poika eristettiin luokassa muista sermeillä – Tänä keväänä hän on viimein pystynyt kertomaan, miltä opetus­suunnitelman painottama ”inkluusio” oikeasti tuntuu

      Tilaajille
    9. 9

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää