Hyvinkää    |   HS Hyvinkää

Pieni ruotsinkielinen yhteisö on sinnitellyt Hyvinkäällä yli sata vuotta

Yksikielisesti suomenkielisellä Hyvinkäällä on pieni mutta elinvoimainen ruotsin kielen keidas. Hyvää mainetta nauttiva ruotsinkielinen koulukokonaisuus houkuttelee jopa muuttamaan Hyvinkäälle, ja toimivaa konseptia kopioidaan Suomen muilla kielisaarekkeilla.



Savandereiden perhe viihtyi Riihimäellä seitsemän vuotta, mutta toukokuussa 2018 muuttokuorma vei viisihenkisen perheen Hyvinkäälle. Syy muuttoon oli kielellinen.

”Muutimme Hyvinkäälle, koska täällä on ruotsinkielinen päiväkoti, esikoulu ja ala-aste. Ajattelimme, että se tukisi kahden nuoremman lapsen ruotsin kieltä. Vanhin, 15-vuotias tytär on ruotsinkielisessä koulussa Helsingissä”, sanoo äiti Heidi Savander.

Kaksikielisessä perheessä isä puhuu lapsille suomea ja äiti ruotsia. Lapset ovat kaksikielisiä, mutta ruotsi on merkitty äidinkieleksi väestörekisteriin.


Perhe oli kuullut Hyvinkään ruotsinkielisestä koulusta paljon hyvää jo ennen muuttoa. Tutustumiskäynti vahvisti ennakkokäsitykset oikeiksi.

”Tunnelma on tosi hyvä. Tämä on pieni, tuttavallinen ja mukava koulu. Tulee olo, että henkilökunta oikeasti välittää lapsista. Pidän siitä, kuinka täällä korostetaan, että tulee aina olla kohtelias ja ajatella muita.”

Lasten ruotsin kielen tukeminen on Savanderin mielestä tärkeä asia, sillä hän tietää kokemuksesta, että kielitaidosta on hyötyä elämässä.

”Itse ainakin koen, että se on avannut minulle paljon enemmän mahdollisuuksia, esimerkiksi opintojen suhteen. On enemmän vaihtoehtoja.”

Savander kertoo, että kielten oppiminen on ollut hänelle helppoa.

”Tiedän, että sama pätee myös moniin muihin suomenruotsalaisiin, etenkin englannin suhteen. Englanti vaikuttaa olevan suhteellisen paljon helpompi oppia, kun on vahva ruotsi pohjalla.”

Saattaa kuulostaa yllättävältä, että juuri ruotsin kielen takia muutetaan yksikielisesti suomenkieliselle Hyvinkäälle. Kunta ei profiloidu minkäänlaisena ruotsin kielen mekkana, eikä ruotsi juuri näy tai kuulu katukuvassa.

Silti Hyvinkäällä on pieni mutta vahvasti elinvoimainen ruotsinkielinen yhteisö. Kunta on nimittäin yksi Suomen yhteensä kuudestatoista ruotsinkielisestä kielisaarekkeesta. Kielisaarekkeella tarkoitetaan kielellistä yhteisöä, joka toimii ikään kuin toisen kielen sisällä.

”Käsitteenä kielisaareke on kuitenkin monen tutkijan mielestä ongelmallinen näiden ryhmien kohdalla, koska se kuulostaa siltä, että kyseessä olisi jokin eristäytynyt ryhmä”, sanoo Åbo Akademin tutkija Sofie Henricson.

Ruotsinkielisistä kielisaarekkeista väitöskirjansa tehneen Henricsonin mukaan termi ei kuvaa paikallista dynamiikkaa. Vähemmistökieltä puhuvat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa enemmistökieltä puhuvien kanssa.

”Kielisaarekkeilla nähdään laaja kirjo erilaisia kaksikielisyyden versioita.”


Saarekkeita on sekä ruotsin- että suomenkielisiä, mutta useimmiten sanalla viitataan juuri ruotsinkielisiin yhteisöihin yksikielisesti suomenkielisillä paikkakunnilla. Niiden välillä on eroja, mutta kaikkia yhdistää ruotsinkielisen koulun olemassaolo.

 

”Vaikka yleisesti ottaen lapsia on koko maassa entistä vähemmän, se trendi ei näy meillä.”

Suurimmat ja vanhimmat kielisaarekkeet ovat Tampereella, Kotkassa, Porissa ja Oulussa. Pienemmistä monet sijaitsevat lähellä pääkaupunkiseutua, kuten Hyvinkäällä, Tuusulassa ja Keravalla. Poikkeuksiakin on: esimerkiksi Suomen itäisin ruotsin kielen saareke sijaitsee Varkaudessa.

Varkauden ruotsinkielinen koulu oli keväällä uutisissa, sillä se päätettiin lakkauttaa oppilaspulan vuoksi. Arvion mukaan oppilaita olisi ensi vuonna enää yksitoista. Koulun kohtalo on kuitenkin vielä osittain avoin.

Hyvinkäällä oppilaspulaa ei ole. Lähestyttäessä Hyvinkään ruotsinkielistä opetuskeskittymää Svenska gårdenia alkavat kaikua ”titta, titta” -huudahdukset ja iloisia lapsia vilisee pihalla.

”Vaikka yleisesti ottaen lapsia on koko maassa entistä vähemmän, se trendi ei näy meillä. Oppilasmäärät ovat pysyneet melko samoina vuodesta toiseen. Oppilaita on yhteensä noin 50. Tilanne näyttää aika vakaalta”, sanoo koulun rehtori Eveliina Luotonen.

Lapsista ei ole pulaa myöskään ruotsinkielisessä Folkhälsanin päiväkodissa ja sen yhteydessä toimivassa kielikylpyryhmässä.

”Tänä vuonna kaikki ryhmät ovat täynnä. Meillä on yhteensä 60 lasta”, sanoo Folkhälsanin varhaiskasvatuksen johtaja Lena Wallin-Oinonen.

”Tilanne saattaa tosin vaihdella paljon vuodesta toiseen, mikä on tyypillistä kielisaarekkeilla. Se tekee toiminnasta haavoittuvaisen. Hyvinkäällä tilanne on kuitenkin aika vakaa.”


Tänä vuonna Hyvinkään ruotsinkielinen koulu täyttää 125 vuotta. Se on toiminut samassa osoitteessa vuodesta 1911. Vuonna 2002 tontille muuttivat myös 1960-luvulla perustettu ruotsinkielinen päiväkoti ja 1990-luvulla perustettu kielikylpyryhmä.

”Se, että koulu ja päiväkoti ovat samalla pihalla, oli ainakin Svenska gårdenin valmistuessa uniikkia. Esimerkiksi Hämeenlinnassa ruotsinkieliset luokat toimivat isossa suomenkielisessä koulussa ja Nurmijärvellä ruotsinkielinen koulu sijaitsee samalla tontilla kuin suomenkielinen”, Eveliina Luotonen sanoo.

”Silloin lähtökohdat ovat yleensä hieman vaikeammat, kun suomen kieli kuuluu niin vahvasti ympärillä.”

 

”Hyvinkäätä on käytetty paljon esimerkkinä, ja siellä on käynyt paljon ryhmiä tutustumassa konseptiin. Se on ollut niin toimiva.”

Svenska gården toimii Hyvinkäällä muutenkin eräänlaisena ruotsin kielen keskittymänä, sillä koulun ja päiväkodin lisäksi siellä on muuta ruotsinkielistä toimintaa.

”Koulu toimii myös vähän monitoimitalona. Täällä järjestetään toimintaa ruotsiksi kaikenikäisille. On esimerkiksi liikuntaa, ruoka- ja viinikerho sekä erilaisia tapahtumia, kuten Lucia-juhla. Niihin tulee myös sellaisia ruotsinkielisiä, joilla ei ole kouluikäisiä lapsia”, Luotonen sanoo.

Konsepti on inspiroinut muitakin kielisaarekkeita, Lena Wallin-Oinonen kertoo. Esimerkiksi Lahteen avattiin elokuussa vastaavanlainen kokonaisuus.

”Hyvinkäätä on käytetty paljon esimerkkinä, ja siellä on käynyt paljon ryhmiä tutustumassa konseptiin. Se on ollut niin toimiva.”

Kielisaarekkeilla asuvat ruotsin kieltä puhuvat ovat tyypillisesti kaksikielisiä tai kielikylvyn käyneitä. Kun paikkakunta on yksikielinen, enemmistökieli uhkaa helposti jyrätä vähemmistökielen.

”Toki molemmat kielet ovat yhtä tärkeitä lapsen kannalta, mutta kielisaarekkeilla on panostettava ruotsin kieleen. Koulussa ja päiväkodissa on kannustettava lapsia puhumaan ruotsia keskenään. Huoltajilla on myös tärkeä tehtävä huolehtia siitä, että ruotsia tuetaan vapaa-ajallakin.”

Juuri näin toimitaan Savandereiden perheessä. Haastattelukielenä on ruotsi, ja pirteä kuusivuotias Amelie Savander vastaa toimittajan kysymyksiin.

Mikä päiväkodissa on parasta?

”Parasta on se, että kaikkia päivät ovat erilaisia.”

Sanan erilainen hän sanoo suomeksi, mutta silloin äiti muistuttaa: olisiko ehkä olika?

”Kun lapset käyttävät suomenkielisiä sanoja puhuessaan ruotsia, yritän aina kysyä, muistavatko he, miten se sanotaan ruotsiksi. Yleensä se tulee silloin mieleen.”


Hyvinkäällä koulua pystyy käymään ruotsiksi vain yläasteelle asti. Sen jälkeen lapset voivat valita joko suomenkieliseen kouluun siirtymisen tai pidemmän koulumatkan lähimpään ruotsinkieliseen kouluun Vantaalle.

Savanderit ovat ajatelleet, että lapset saavat itse valita, kun sen aika koittaa.

Hyvinkää on yksikielinen kunta. Se tarkoittaa, että toisin kuin esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa kunnalla ei ole velvollisuutta tarjota palvelua toisella kotimaisella. Savanderit eivät ole silti harkinneet muuttoa pääkaupunkiseudulle.

”Emme halua muuttaa lähemmäksi pääkaupunkia. Hyvinkää on kompromissi työpaikkojemme välillä: mieheni työpaikan pääkonttori sijaitsee Hämeenlinnassa, ja itse työskentelen ympäri Uuttamaata. Asuminenkin on kalliimpaa lähempänä pääkaupunkiseutua.”

Folkhälsan järjestää paljon ruotsinkielistä ohjelmaa. Esimerkiksi kesällä järjestettiin uimakoulu ja melontaretki. Koululla voi osallistua ruotsinkielisiin iltapäiväkerhoihin, kuten keramiikkakerhoon.

On silti yksi asia, johon Savander haluaisi muutosta. Kun ruotsinkielinen varhaiskasvatus kerran on olemassa, hän toivoo, että ruotsiksi saisi myös siihen liittyvät kaupungilta tulevat tiedotteet ja lomakkeet.

”Olen pohtinut tätä pitkään. Mielestäni ei pitäisi olla niin iso asia kääntää. Ehkä jotain valmista pohjaa saisi lainata vaikka Espoon kaupungilta?”

Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila sanoo, että halutessaan lomakkeet voi täyttää ruotsiksi, vaikka ohjeet olisivat suomeksi. Materiaaliakin on jo alettu kääntää, eli tilanteeseen on luvassa helpotusta.

Ruotsinkielinen väestö on pieni mutta Mattilan mukaan tärkeä.

”Ruotsin kielellä on pitkä historia täällä. Se nähdään rikkautena ja houkuttelevuutta lisäävänä tekijänä.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Moskovalaisesta arkistosta löytyi 53 laatikollista tietoa ”likvidoiduista punasuomalaisista”

    2. 2

      Kotiväkivalta lisääntyi Venäjällä, kun sitä säätävä laki lieveni – HS:n erikoisartikkelissa tavataan naisia, joilta tatuoijat ovat piilottaneet arvet

      Tilaajille
    3. 3

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    4. 4

      Näin Suomi juhli Huuhkajien historiallista EM-kisapaikkaa: Manta peittyi ihmisistä, tuntemattomatkin halailivat

    5. 5

      Huuhkajien menestys rakentui vaivihkaa, mutta varmasti ja yllättävän nopeasti – tilastot kertovat, miten peli parani viime vuosina

    6. 6

      Sukupolvien unelma toteutui: Kuvakooste näyttää, miten Suomi eteni EM-kisoihin

    7. 7

      Kontulan maine on vanhentunut ja ansaitsematon, sanoo Lauttasaaresta muuttanut Kimmo Isbjörnssund

    8. 8

      ”Hullu suomalainen EM-ilo”, ”Ihme”, ”Ilon kyyneleet”, ulkomaiset mediat uutisoivat näyttävästi Huuhkajien historiallisen menestyksen

    9. 9

      Sosiaalinen media repesi Huuhkajien EM-kisapaikasta: Teemu Pukin upea ele ihastutti, Paavo Arhinmäki piikitteli ottelun järjestyksenvalvojia

    10. 10

      Nyt se on viimein totta: Suomi pelaa jalkapallon EM-lopputurnauksessa – ”kyyneleet tuli silmiin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    2. 2

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    3. 3

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    4. 4

      Näin Suomi juhli Huuhkajien historiallista EM-kisapaikkaa: Manta peittyi ihmisistä, tuntemattomatkin halailivat

    5. 5

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    6. 6

      HS:n erikois­artikkeli näyttää, miten Suomen maalit EM-karsinnoissa ovat syntyneet – Teemu Pukin maaleissa toistuu yksi kaava

      Tilaajille
    7. 7

      Ihan tavallinen suomalainen suku­juhla oli Yasu Jukkolalle suuri järkytys – sen seurauksena Etiopiasta adoptoitu orpo toi twerkkauksen Suomeen

      Tilaajille
    8. 8

      Nyt se on viimein totta: Suomi pelaa jalkapallon EM-lopputurnauksessa – ”kyyneleet tuli silmiin”

    9. 9

      Notre Damen uusi julkisivu kuumentaa tunteita Ranskassa – remontista vastaava kenraali käski arkkitehtiä ”tukkimaan turpansa”

    10. 10

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    2. 2

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    3. 3

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    4. 4

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    5. 5

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    9. 9

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    10. 10

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää