Taidekouluja käymätön maalari ryyppäsi, räyhäsi ja elosteli estottomasti – 120 vuotta sitten syntynyt Yrjö Saarinen kohautti peittelemättömillä alastonkuvillaan

Kirkkaan keltaiset, sähkönsiniset ja hennon persikkaiset sävyt vangitsevat katseen. Vaikka edessä on maalaus, sitä ihaillessa teos herää henkiin. Tanssijoiden varjot tuntuvat leikkivän seinillä ja mielessä kuulee puheen sorinaa ja juomalasien kilistelyä.

Voisi kuvitella, että taitelija Yrjö Saarinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=yrjo+saarinen olisi viettänyt paljonkin aikaa Pariisissa ammentaessaan inspiraatiota Tanssiva Pariisi teosta varten. Todellisuudessa Saarinen ei koskaan matkustanut ulkomaille. Kyseisen teoksen hän maalasi Suomessa hyvinkääläiselle 1920–30-lukujen vaihteessa toimineelle ravintola Hanhelle.

Jyväskylässä syntynyt taiteilija muutti 1929 Hyvinkäälle, jossa hän eli elämänsä loppuun saakka. Vaikka hänen syntymästään tulee tänä vuonna kuluneeksi 120 vuotta, hänet muistetaan edelleen ainutlaatuisena taiteilijana.

Hyvinkään taidemuseon museonjohtajan Ville-Matti Rautjoenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ville-matti+rautjoen mukaan Saarinen on yksi Hyvinkään merkittävimpiä ja tunnetuimpia taiteilijoita.

”Hän teki omanlaista ja poikkeavaa taidetta. Hän käytti hyvin vahvoja värejä ja maalasi nopealla tempolla ja se näkyy myös maalauksissa. Tämä ekspressiivinen tyyli oli melko erilaista kuin mitä muut taiteilijat teki siihen aikaan. Osittain siihen varmasti vaikutti se, ettei hän käynyt mitään taidekoulua.”

Kaikki eivät ymmärtäneet tätä Saarisen erilaista tyyliä. Etenkin hänen omaperäistä värien käyttöä kritisoitiin.

”Kun hän maalasi ihmisiä, iho saattoi esimerkiksi olla vihertävä tai violetti. Tätä arvosteltiin joskus ja pidettiin luonnottomana. Mutta joku on taas arvellut, että Saarisella oli tavallista parempi värisilmä ja että tämä värien käyttö on johtunut siitä.”

Toisaalta teokset herättivät jo Saarisen elämän aikana ihastusta. Muun muassa kirjailija Mika Waltarihttps://www.hs.fi/haku/?query=mika+waltari tykästyi Saarisen tyyliin ja tuki tätä taloudellisesti, jotta tämä pystyisi maalaamaan.

Upean värikkään taiteen lisäksi Saarinen tunnetaan myös hänen värikkäästä persoonallisuudestaan.

”Hän vietti hyvin perinteistä boheemista taiteilijaelämää. Hän myi teoksia, mutta rahat kulutettiin heti. Hänellä oli kyllä paljon hyviä ystäviä, mutta osa myös vieroksui hänen rajua luonnettaan. Hän viihtyi paikallisissa ravintoloissa ja varsinkin, kun hän oli ottanut alkoholia, hän kiivastui helposti ja saattoi muuttua aggressiiviseksi.”

Näin Saarisen syntymäpäivän kunniaksi Rautjoen mielestä taiteilijaa tulisi muistaa etenkin hänen rohkeudestaan.

”Saarisen parhaat ovat todella hienoja. Hän teki jotain erilaista kuin muut ja pysyi tyylilleen uskollisena loppuun asti, vaikka kaikki eivät sitä ymmärtäneet. Teokset myös muistuttavat meitä siitä, että maailmaa voi katsella vähän eri näkökulmasta.”

Yrjö Saarisen syntymästä tulee kuluneeksi 120 vuotta 13. joulukuuta.