Vanhan villa­tehtaan lattian alta paljastui kätkö, jonka arvoitukset alkavat nyt selvitä

Anja Nieminen yllättyi, kun kuuli, että hänen 70 vuotta vanha hääkutsunsa oli löytynyt Hyvinkään Villatehtaan lattian alta. Hänellä ei ole aavistustakaan siitä, miten se on sinne päätynyt. Hänen tyttärensä kuitenkin uskoo tietävänsä.

Anja ja Mauno Nieminen rakastuivat Villatehtaalla, ja häitä juhlittiin toukokuussa 1952. Heidän hääkutsunsa löytyi 70 vuotta myöhemmin kätkettynä tehtaan välipohjaan.

16.1. 12:41 | Päivitetty 16.1. 14:30

Hyvinkään Villatehtaan lattian alta löytyneiden kirjeiden mysteeri saattaa jäädä ratkaisematta. Sen selvittämiseen on kuitenkin saatu lisää johtolankoja sen jälkeen, kun HS viime viikolla kirjoitti kätkön löytymisestä.

Artikkelin julkaisu poiki useita yhteydenottoja, jotka valottavat hieman 1950-luvun tapahtumia.

Lue lisää: Vanhan villa­tehtaan lattian alta löytyi kätkö: ”Onneksi rakennus­miehet olivat hereillä”

HS kertoi edellisessä jutussa, että vanhan villatehtaan välipohjasta löytyi remontin yhteydessä kaksi hääkutsua vuodelta 1952. Kutsut oli osoitettu Ida Järvinen -nimiselle henkilölle. Mitä ilmeisimmin kutsut oli tarkoituksella kätketty.

Motiivi jäi kuitenkin hämärän peittoon. Kuka piilotti ne ja miksi?

Useat yhteyttä ottaneet lukijat ovat antaneet mielikuvituksen laukata pohtiessaan näitä kysymyksiä.

Olisiko Ida Järvinen esimerkiksi voinut olla salaa rakastunut tulevaan sulhaseen? Kenties hääkutsun saaminen oli satuttanut ja siksi hän oli kätkenyt sen.

Kutsuja ja siten myös sulhasia oli kuitenkin kaksi. Lisäksi kutsun tekstin mukaan Järvinen oli jo rouva. Mahdollisesti hän myös oli merkittävästi naimisiin meneviä pariskuntia vanhempi. Tarkkasilmäinen lukija löysi nimittäin Kansalliskirjaston arkistoista kaksi artikkelia, joissa mainitaan Hyvinkään Villatehtaalla työskennellyt Ida Järvinen.

Hämeen Sanomissa 23. joulukuuta 1932 kerrottiin Yhdistyneitten Villatehtaitten työntekijöille järjestetyistä juhlista. Niissä pitkää uraa tehtaalla tehneille työntekijöille jaettiin Suomen talousseuran kunnia- ja ansiomitaleja. Yksi mitalin saajista oli 20 vuotta tehtaalla työskennellyt Ida Järvinen.

Uusi Suomi taas kirjoitti 6. tammikuuta 1933, että Keskuskauppakamari on myöntänyt Yhdistyneiden Villatehtaiden niisittäjälle Ida Järviselle ansiomerkin 20 vuoden palveluksesta.

Nimi Ida Järvinen on kuitenkin melko yleinen, joten varmuudella ei voida sanoa, onko kyseessä sama henkilö.

Kuvakaappaus Hämeen Sanomista 23.12.1932.

Kuvakaappaus Uudesta Suomesta 6.1.1933.

Erään HS:n lukijan kautta saimme yhteyden toiseen morsiamista. Hän on Hyvinkäällä asuva Anja Nieminen, joka työskenteli Villatehtaalla yli 30 vuotta. Muut hääkutsuissa mainitut henkilöt ovat jo kuolleet.

”Olin 16 tai 17, kun aloitin tehtaalla. Serkkuni oli Villatehtaalla töissä ja sanoi, että tule tänne töihin. Hän kehotti minua vain menemään suoraan konttorille ja kertomaan nimeni. Niin minusta tuli niisittäjä”, kertoo Nieminen.

Niisittäjän työ oli tärkeä osa tekstiilitehtaan kankaiden kutomisprosessia. Työnkuvaan kuului loimien asettelu silmukoihin.

Nieminen tuntee hyvin toisessa kutsussa mainitut henkilöt. Toinen morsian oli nimittäin hänen serkkunsa Lahja Koivula, joka avioitui Jouko Ruposen kanssa. Serkusten vihkiäisjuhlat järjestettiin vain muutaman päivän erolla toukokuussa 1952.

Työyhteisö oli Niemisen mukaan tiivis. Työkavereiden kanssa vietettiin aikaa myös vapaa-ajalla, eikä ollut poikkeuksellista, että myös tuleva puoliso löytyi työyhteisöstä. Anja ja Mauno Niemisenkin rakkaus syttyi tehtaalla.

”Kun aloitin Villatehtaalla tunsin Maunon jo näöstä. Siinä se sitten pikku hiljaa alkoi. Villatehtaan ruokalassa järjestettiin vapaa-ajalla tanssia. Sinne kerättiin pareja, ja minä olin Maunon parina. Hän saatteli minut tansseista kotiin. Sillain se rakkaus alkoi”, Nieminen muistelee.

Yhteistä matkaa pariskunta ehti kulkea yli 60 vuotta. Niemisen puoliso nukkui pois noin kymmenen vuotta sitten.

Anja Nieminen työkavereidensa kanssa Hyvinkään Villatehtaan niisittämössä. Anja Nieminen on edessä punaisessa mekossa ja serkku Lahja Ruponen on taustalla valkoisessa mekossa mustilla pilkuilla. Kuva on Anja Niemisen valokuva-albumista.

Villatehtaan työntekijät viettivät usein aikaa yhdessä myös vapaa-ajalla. Kuvassa tanssitapahtuma tehtaan ruokalassa noin 1950-luvulla, jossa osallistuvat pariskunnat esittivät eri maiden kansantansseja. Mauno ja Anja Nieminen ovat toinen pariskunta vasemmalta alakulmassa. Kuva on Anja Niemisen valokuva-albumista.

Anja Nieminen muistelee, että 1950-luvun paikkeilla järjestettyihin tansseihin osallistui useita pariskuntia. Tansseja eri maista esitettiin tyyliin sopivissa puvuissa. Yläkuvassa Mauno Nieminen tanssii ripaskaa ja alakuvassa Anja ja Mauno Nieminen ovat kuvan oikeassa alakulmassa oleva pariskunta.

Hääkutsujen löytyminen tehtaan lattian alta tuli Niemiselle täytenä yllätyksenä.

”Ihmettelen kauheasti, miten ne ovat sinne joutuneet! Olisi kyllä kiva saada tietää.”

Asia on vaivannut häntä niin, että se on hiipinyt jopa uniin. Nieminen on nähnyt kirjekuoret edessään. Myös se vaivaa, kuka Ida Järvinen oli.

”Nimi on hirveän tuttu, ja olen sitä kauheasti funtsinut. Meitä oli ehkä 10–15 niisittäjää ja olen luetellut niitä, joita muistan. Lähes kaikki ovat jo kuolleet. Siitä on niin paljon aikaa. Ida Järvistä en millään muista”, sanoo jo 90 vuoden ikään ehtinyt Nieminen.

Pariskunnan häissä oli paljon vieraita, myös työkavereita.

Lue lisää: Yksi pieni oivallus muutti kokonaisen kaupungin suunnan: Väkiluku moninkertaistui muutamassa vuosikymmenessä

Hyvinkään Villatehtaan perusti Ossian Donner vuonna 1892 ja nykyiselle paikalle se siirtyi 1895. Sen ympärille muodostui pikku hiljaa kokonainen kaupunki.

Vaikka Ida Järvisen suhde pariskuntiin jää yhä epäselväksi, Anja Niemisen tytär uskoo tietävänsä kuka kutsut kätki ja miksi.

”Heti kun kuulin tästä ajattelin, että isä on se, joka on jemmannut ne kutsut sinne välipohjaan. Tunsin isäni hyvin, ja hän oli juuri sellainen. Hänellä oli tapana aina jättää jälkiä jälkeläisille”, kuvailee Tuula Nieminen.

Perheen reissuilla isä esimerkiksi raapusti usein oman jälkensä kallioon tai puun kylkeen. Tuula Nieminen onkin usein pohtinut, millaisia isän jättämiä kätköjä vielä paljastuu vanhempien omakotitalosta, jossa Anja Nieminen yhä asuu.

Se että kutsut oli piilotettu villatehtaalle käy järkeen.

”Villatehdas oli hänelle todella tärkeä paikka. Äitihän oli siellä töissä 30–40 vuotta ja isä vielä pidempään”, hän tuumii.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat