Maatalousyhtymä Laakkonen purkaa omistamansa Hyvinkäällä sijaitsevan Kytäjän kartanon.
Kartanon purkamisesta uutisoi ensimmäisenä Aamuposti.
Kytäjän kartanon toimitusjohtaja Juha Repo kertoo, että kartanon päärakennus sekä kaksi piharakennusta puretaan kevään aikana.
Alueen asemakaava lähtee kartanokeskuksen ympäristön kehittämisestä ensisijaisesti matkailukäyttöön kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Kaava mahdollistaa kartanon päärakennuksen korjaamisen tai sen korvaamisen uudisrakennuksella.
”Kuntokartoituksen jälkeen osoittautui, ettei päärakennusta kannata saneerata.”
Kytäjän kartanon internetsivujen mukaan puretun kartanon tilalle rakennetaan uusi kartano. Revon mukaan kartanon omistajat eivät ole vielä päättäneet, minkälaiseen käyttöön uusi kartano tulisi.
”Vaihtoehtoja on monia. Tilalle rakennettava uusi rakennus voisi olla yksityiskoti tai matkailukäytössä. Arkkitehti Rainer Mahlamäki on tehnyt useita suunnitelmia.”
Repo arvioi, ettei ratkaisu siitä, minkälainen rakennus puretun kartanon tilalle rakennetaan, tule kovin nopeasti.
”Vuoden kuluttua tuskin on tiedossa, minkälainen uusi rakennus on.”
Kytäjän kartanon päärakennus valmistui vuonna 1878 Linderin suvun omistaessa kartanon. Linderin suvulta Kytäjän kartano siirtyi arkkitehti Väinö Vähäkallion suvulle. Vuodesta 1994 lähtien kartanon on omistanut Laakkosen suku.
Monet hyvinkääläiset ovat olleet sitä mieltä, että kartanon päärakennus olisi pitänyt säilyttää. Repo kuitenkin muistuttaa, ettei päärakennus ole enää alkuperäisessä asussa.
”Kartanon päärakennus on muuttunut Linderin ajoista. Vähäkallion aikana 1930- ja 1940-luvulla päärakennuksesta poistettiin esimerkiksi huoneita ja uuneja”, Repo sanoo.
Kokonaisuutena Kytäjän kartanon alue käsittää yli 4 800 hehtaarin maa-alueen, josta pääosa on metsää. Viljeltyä peltoa on noin 400 hehtaaria. Kartanon alueella on myös goflkenttäalue.
Kytäjän kartano tunnetaan vuosien varrella sattuneista veriteoista, traagisista ihmiskohtaloista ja surullisista onnettomuuksista. Epäonni on tuntunut seuranneen sukupolvelta toiselle ja jatkunut kartanon mailla omistajien vaihduttua.
Lue lisää: Keskellä uusmaalaista maalaismaisemaa on kartano, jonka historia on tragedioita täynnä
Surullisenkuuluisa on vuoden 1972 kolmoissurma, joka on yksi koko Suomen rikoshistorian tunnetuimpia tapauksia. Helatorstain jälkeisenä yönä, puolenyön jälkeen, kartanon silloinen omistaja Kai Kustaa Vähäkallio surmasi kolme hänen mailleen leiriytynyttä teinipoikaa heidän nukkuessaan teltassaan.
Lue lisää: Keskellä uusmaalaista maalaismaisemaa on kartano, jonka historia on tragedioita täynnä