”Laaja-alainen syrjäytyminen” työnsi pääkaupunkiseudun pohjoispuolen kuntien katuturvallisuuden syöksyyn - Järvenpää | HS.fi

”Laaja-alainen syrjäytyminen” työnsi pääkaupunkiseudun pohjoispuolen kuntien katuturvallisuuden syöksyyn

Miksi Keski-Uudenmaan kunnat ovat kaukana kärjestä Suomen kuntien katuturvallisuutta vertailtaessa? HS kysyi poliisilta syitä ilmiöön.

Järvenpää sijoittui katuturvallisuusindeksiä vertailtaessa sijalle 279 Suomen 310 kunnan joukossa.­

26.4. 11:19 | Päivitetty 26.4. 11:36

Keski-Uudenmaan kunnat olivat viime vuonna katuturvallisuutta mittaavan poliisin katuturvallisuusindeksissä Tusuulaa lukuunottamatta heikoimpien sijoittuneiden kuntien joukossa.

Poliisi arvioi kuntien turvallisuustilanteen kehitystä katuturvallisuusindeksin perusteella. Indeksiluvussa huomioidaan muun muassa pahoinpitelyt, ryöstöt, rattijuopumukset ja vahingonteot, joita tehdään tyypillisesti julkisilla paikoilla.

Vakavat rikokset, kuten törkeät pahoinpitelyt ja törkeät ryöstöt, saavat lieviä tekoja suuremman painoarvon. Rikosten määrät on suhteutettu indeksissä kunkin kunnan asukaslukuun.

Indeksiluvun arvoa verrataan vuoden 1999 koko Suomen arvoon. Jos suhdeluku oli vuonna 2020 suurempi kuin 100, katuturvallisuus oli parempi kuin vuonna 1999.

Ylikomisario Jussi Huhtela Itä-Uudenmaan poliisista sanoo väestönkasvun olevan iso selittävä tekijä siihen, että Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan sijoitus on alhainen katuturvallisuusindeksissä.

”Hyvinkäälle, Järvenpäähän ja Keravalle muuttaa paljon väkeä. Suurimmalla osalla asukkaista menee hyvin. On kuitenkin pieni määrä asukkaita, joka syrjäytyy yhä pahemmin. Radanvarren kunnissa on tapahtunut laaja-alaista syrjäytymistä, ja syrjäytymisen lisääntyminen liittyy rikollisuuden kasvuun”, Huhtela sanoo.

Lue lisää: Koronakriisi toi ison muuttovoiton pääkaupunkiseudun lähikunnille – Etätöiden jatkuessa muuttoliike sen kuin kiihtyy, arvioi tutkija

Myös Tuusulaan muuttaa paljon väkeä, mutta kunnan sijoitus on kuitenkin huomattavasti parempi katuturvallisuusindeksissä. Osaltaan parempi sijoitus johtuu Huhtelan mukaan siitä, että Tuusula on hieman sivussa pääradasta.

”Tuusula on pientalovaltaisempaa aluetta kuin Hyvinkää, Kerava tai Järvenpää. Tuusulassa ei myöskään ole niin isoja vuokratalokeskittymiä kuin Hyvinkäällä, Keravalla tai Järvenpäässä.”

Näkymää tuusulalaiselle pellolle. Tuusula on keskustaajama Hyrylää lukuunottamatta melko maaseutumaista, millä voi olla vaikutusta rikostilastoihin.­

Katuturvallisuusindeksissä huomioidaan siis pahoinpitelyt. Indeksissä ei kuitenkaan erotella sitä, ovatko pahoinpitelyt tapahtuneet yleisellä paikalla vai yksityisasunnossa. Jos ainoastaan yleisellä paikalla tapahtuneet pahoinpitelyt huomioidaan, katuturvallisuus ei ole Huhtelan mukaan liiemmälti huonontunut Keski-Uudenmaan kunnissa.

”Pahoinpitelyjen ja ryöstöjen määrä yleisillä paikoilla Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa kasvoi jonkin verran viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna.”

Katuturvallisuuden säilymisessä on Huhtelan mukaan tärkeää se, että nuorten pahoinvointia voidaan ennaltaehkäistä niin sanotulla ankkuritoiminnalla ja muulla ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Ankkuritoiminta kohdistuu varhaisessa vaiheessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennalta ehkäisemiseen. Ankkuritoiminnassa ovat mukana asiantuntijat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta sekä nuorisotoimesta.

 ”Jos esimerkiksi toikkaroi yli kahden promillen humalassa asemalla, todennäköisyys väkivallan kohteeksi joutumiselle kasvaa.”

Huhtela kertoo poliisin myös suunnanneen Keski-Uudenmaan kunnissa valvontaa alueille, joissa häiriöiden todennäköisyys on suurempi, jotta katuturvallisuus säilyy.

”Poliisi on määritellyt häiriökohteet, johon poliisipartiot jalkautuvat. Jalkautumistehtävien määrä on noussut alkuvuoden aikana viime vuoteen verrattuna.”

Poliisi on niin ikään korostanut partiolle lastensuojeluilmoitusten välttämättömyyttä.

”Jos poliisi tapaa alaikäisen humalassa, asiasta on aina tehtävä lastensuojeluilmoitus. Partioille on myös korostettu, että lastensuojeluilmoitus pitää kirjata myös poliisin järjestelmiin.”

Vaikka Keski-Uudenmaan kuntien sijoitus on alhaalla katuturvallisuutta mitattaessa, tavallisen kansalaisen ei Huhtelan mukaan tarvitse pelätä väkivallan kohteeksi joutumista kadulla liikkuessaan.

”Tavallinen ihminen voi liikkua hyvin turvallisesti koko Suomessa. On pieni todennäköisyys, että hän joutuisi katuryöstön uhriksi. Omalla käyttäytymisellään voi vaikuttaa turvallisuuteensa. Jos esimerkiksi toikkaroi yli kahden promillen humalassa asemalla, todennäköisyys väkivallan kohteeksi joutumiselle kasvaa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat