Rahat imetään muualle Suomeen ja Helsingin naapuriin jää 400 sairaanhoitajan verran vajausta, syyttävät kaupunginjohtajat: "Olemme Suomen suurin menettäjä" - Järvenpää | HS.fi

Rahat imetään muualle Suomeen ja Helsingin naapuriin jää 400 sairaanhoitajan verran vajausta, syyttävät kaupunginjohtajat: "Olemme Suomen suurin menettäjä"

Järvenpään kaupunginjohtajan Olli Naukkarisen mukaan sosiaalipuoli on jäänyt sote-uudistuksessa taka-alalle. Nykyisinkin kunnat kiistelevät, kenen pitää maksaa, kun pääkaupunkiseudulta kehyskuntaan muuttajalle olisi pitänyt tehdä huostaanottopäätös jo lähtökunnassa.

Järvenpään kaupunginjohtajan Olli Naukkarisen mielestä sosiaalipuoli on jäänyt sote-uudistuksessa terveydenhuollon varjoon. Hänen mielestään pitäisi puhua enemmän, miten nopeasti nuori saa apua, kun koulussa huomataan ensimmäisiä syrjäytymisen uhasta kertovia hälyttäviä merkkejä.

11.6. 12:08 | Päivitetty 11.6. 12:50

Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen ja Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila ovat huolissaan Keski-Uudenmaan kohtalosta sote-uudistuksessa. Naukkarinen arvostelee erityisesti uutta sote-rahoitusta.

”Olemme Suomen suurin menettäjä. Meiltä leikattiin sote-rahoitusta enemmän kuin keneltäkään muulta ja poikkeamme ympärillä olevista alueista”, Naukkarinen sanoo.

Noin 200 000 asukkaan Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymä Keusote menettää sote-uudistuksessa rahoitusta 20 miljoonaa euroa eli sata euroa per asukas.

”Se tarkoittaa 400 hoitajan palkkaa, kun yhden hoitajan palkaksi on laskettu 50 000 euroa. Kuuden kunnan Keusoten henkilöstöstä se on noin 10 prosenttia”, Naukkarinen jatkaa.

Keusoten palveluksessa on 3 800 työntekijää.

Keski-Uudenmaan kaupunginjohtajat tekivät jo maaliskuussa kannanoton soten rahoituksesta. Silloin Keski-Uusimaa olisi menettänyt 53 miljoonaa euroa nykyisestä. Nyt Keski-Uusimaa sai siirtymäajan, mutta Naukkarisen mukaan se ei auta.

”Rahoitusmalli pitää korjata, jos se nyt on pakko runtata tässä aikataulussa läpi, mitä en pidä järkevänä.”

Naukkarisen mukaan sote-rahoitus perustuu tarvevakiointilaskelmaan, jota muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on arvostellut.

Tarvekertoimen laskemisessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käyttänyt alue- ja kuntakohtaisia tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta.

Naukkarisen mukaan pitäisi katsoa nykyiset kustannukset ja säilyttää rahamääräkin nykyisellä tasolla. Hän muistuttaa, että koronan takia on tullut hoitovelkaa, joten kulut eivät ainakaan vähene nykyisestä.

Ambulanssi Hyvinkään sairaalan pääsisäänkäynnin edessä toukokuussa 2020.

Naukkarinen huomauttaa, että kansalaisten verotaakkaa Keski-Uudeltamaalta viety raha ei kevennä, vaan valtion rahaa vain siirretään muualle Suomeen.

”Tässä tehdään Etelä-Suomesta tulonsiirto muualle maahan”, Mattila vahvistaa.

”Järvenpään kaupungin talouden kannalta voi olla hyvä, että kaupungin ei tarvitse enää vastata sosiaali- ja terveyspuolesta, mutta Järvenpään kaupunkilaisten terveysasiat heikkenevät”, Naukkarinen sanoo.

Suuri ongelma hänen mukaansa on, että kun sosiaali- ja terveysasioiden järjestämisvastuu siirtyy kunnalta hyvinvointialueelle, taloudellinen kannustin järjestelmästä poistuu.

”Kun kunta on rahoittanut sosiaali- ja terveysmenot, kunnalla on ollut myös selkeä kannustin huolehtia vaikka syrjäytymisen ehkäisystä.”

Samaa mieltä on Hyvinkään Mattila.

Eläkkelle jäävä Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila ei enää tulevalla vaalikaudella Hyvinkäätä johda, mutta hän pelkää, että valtionosuuksia leikataan kuntien sivistyksestä kuten kouluista. Kun valtion rahoittamaksi siirtyvät sote-menot kasvavat, jostakin valtion pitää leikata.

Mattila jää pian eläkkeelle lomien jälkeen, mutta on huolissaan minkälainen on budjetti kaupungissa, joka ei enää itse vastaa sote-menoistaan.

”Valtiovarainministeriössä katsotaan koko julkisen talouden pottia. Kun sosiaali- ja terveysmenot jatkavat kasvuaan, leikataan kuntien valtionosuuksista. Se tarkoittaa kunnille sivistyksestä leikkaamista, koska soten jälkeen jäävän kunnan toiminnasta 80 prosenttia on sivistystoimea: perusopetusta, lukiota, varhaiskasvatusta, kulttuuri- ja liikuntapuolta.”

”Kun kaksi kolmasosaa verotuloista lähtee valtiolle, niin kyllähän se muuttaa kunnan toimintaa”, hän jatkaa.

Ilmakuvaa Hyvinkään keskustasta. Eläkkeelle jäävä kaupunginjohtaja Jyrki Mattila on huolissaan, millaisen budjetin kaupunki muodostaa tulevaisuudessa, kun sote-menot poistuvat.

Järvenpään Naukkarisen mukaan sote-uudistusta on tehty ”sankarilääketieteen” ehdoilla ja sosiaalipuoli on jäänyt varjoon.

”Sillä on tosi vähän tekemistä lastensuojelun ja vanhustenhoidon kanssa. Heikoimmassa osassa uudistuksessa ovat lapset ja vanhukset.”

Naukkarisen mukaan pääosa ajasta on keskusteltu, miten nopeasti ihminen pääsee terveyskeskukseen.

”Kukaan ei ole niinkään kysynyt, miten nopeasti nuori pääsee hoitoon, kun huomataan ensimmäisiä syrjäytymisen merkkejä.”

Hänen mukaansa 20 miljoonan euron leikkaus Keski-Uudeltamaalta tarkoittaa väistämättä leikkauksia myös vaikka lastensuojeluun.

Sote-uudistus on nyt viimeinkin eduskunnassa etenemässä. Koska uudistus puutteineen on tulossa, Naukkarisen mukaan on parempi, että se astuu voimaan mieluummin jo vuonna 2023 kuin vuotta myöhemmin.

”Mutta lastensuojelun rahoitusta ehdittäisiin vielä korjata.”

Lastensuojelun ongelmissa on julkisuudessa nostettu esiin huono tiedonkulku eri viranomaisten välillä.

Naukkarisen mukaan tiedonkulku ei ainakaan parane, kun rakennetaan yksi uusi hallinnon taso eli hyvinvointialueet.

”Kunta, Kela ja hyvinvointialueet työntävät ongelmiaan toisilleen”, Naukkarinen sanoo.

”Tulee raja-aitoja, että kuuluuko tämä teille, meille vai Hentun Liisalle. Kun organisaatioiden rajoja tulee enemmän, se johtaa osaoptimointiin, että tämä ei kuulu enää meille, Mattila vahvistaa.

Mattila ottaa esimerkiksi yksittäisen koululaisen. Tulevaisuudessa oppilaan terveydenhuollon ja oppilashuollon hoitaa hyvinvointialue, muut oppilaan asiat hoitaa kunta. Miten ne kohtaavat?

Opettajat ovat edelleen kunnan palkkalistoilla. Miten hyvin opettajien nuorissa näkemä oirehdinta välittyy eteenpäin ja hoidetaan hyvinvointialueella?

Keski-Uudenmaan kehyskunnat ovat saaneet uusia asukkaita pääkaupunkiseudulta ja se on Naukkarisesta ehdottomasti hyvä asia.

Mutta hän nostaa esiin muuttoliikkeen mukanaan tuoman uuden ilmiön, joka on vaikuttanut esimerkiksi Järvenpään kaupungin sosiaalimenoihin.

”Meille on muuttanut uusia asukkaita, joiden huostaanoton kriteerit ovat täyttyneet jo pääkaupunkiseudulla. Mutta huostaanotto ja sen kustannukset ovatkin siirtyneet meille. Näistä aina väännetään kuntien kesken, koska ei tarvita hirvittävän montaa tällaista tapausta, kun kustannukset kaupungille ovat jo tosi isot.”

Lue lisää: Kuntien taloudessa myllertää lähivuosina: Katso laskurista, miten verotulot ja valtion rahoitus muuttuvat kunnassasi

Lue lisää: Saloset maksoivat vuokraa Haagassa 1 650 euroa kuukaudessa: Sitten he muuttivat omakoti­taloon Hyvinkäälle ja käsitys asumis­kuluista mullistui

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat