Kaksi arvohuvilaa näyttää toisiltaan, vaikka ne ovat aivan eri paikoissa – taustalta paljastuu tunnetun arkkitehdin kustannustehokas ratkaisu - Järvenpää | HS.fi

Kaksi arvohuvilaa näyttää toisiltaan, vaikka ne ovat aivan eri paikoissa – taustalta paljastuu tunnetun arkkitehdin kustannus­tehokas ratkaisu

Lars Sonck suunnitteli Järvenpäähän Ainolan sisarhuvilan. Kaupunki pohtii parhaillaan huvilan tulevaisuutta.

Villa Cooper vuonna 2015.

1.12.2021 15:18 | Päivitetty 1.12.2021 15:42

Moni tuntee säveltäjä Jean Sibeliuksen ikonisen Ainola-kodin Järvenpäässä.

Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli samaan kaupunkiin myös vähemmän tunnetun sisarhuvilan Villa Enckellin, joka tunnetaan tätä nykyä nimellä Villa Cooper.

Järvenpään kaupunki pohtii parhaillaan huvilan tulevaisuutta.

Villa Enckellin historia alkaa vuonna 1904. Tuolloin lääkäri Gösta Enckell ja hänen vaimonsa Sigrid rakennuttivat hirsihuvilan Järvenpään kartanon Vårbackan palstatilalle Tuusulanjärven rantaan. Huvila sai nimekseen Villa Enckell.

Enckellit muuttivat huvilastaan vuonna 1917 Helsinkiin. He myivät huvilan ja palstan takaisin Järvenpään kartanon omistaja Anton Westermarckille.

Anton Westermarckin poika Bjarne hoiti tuolloin kartanon asioita. Bjarne Westermarck siirrätti huvilan vuonna 1919 Tuusulanjärven rannasta sen nykyiselle paikalle, Myllytien varteen kartanon silloisten koeviljelmien, laboratoriorakennuksen ja tilan konttorin läheisyyteen työntekijöiden ruokala- ja asuntolarakennukseksi.

Runsas kymmenen vuotta myöhemmin huvila sai uudet omistajat.

Westermarck teki konkurssin liiketoimissaan 1920-luvun loppupuolella, ja Järvenpään kartanon maat ja rakennukset myytiin.

Vuonna 1931 huvila päätyi insinööri Edvard Cooperin ja hänen Agneta-vaimonsa omistukseen. Edvard Cooper oli perustanut kartanon maille mattotehtaan.

Huvilan nimi muuttui samalla Villa Cooperiksi.

Villa Enckell, kuva otettu vuosien 1904-1929 välillä. Huvilan nimi muuttui Villa Cooperiksi vuonna 1931.

Rakennuksen suunnitteli alun perin arkkitehti Lars Sonck. Hän suunnitteli myös samana vuonna 1904 valmistuneen Sibeliuksen perheen Ainolan.

”Enckellit ja Sibeliukset tunsivat toisensa. Voi olla, että Enckellit saivat ajatuksen rakennuttaa huvilan, kun kuulivat Sibeliusten ostaneen tontin Ainolaa varten”, kertoo Järvenpään historiaan perehtynyt Tuula Siltasari-Peltonen.

Villa Cooperissa on samaa näköä kuin Ainolassa.

”Kun Villa Cooperia katsoo ulkoisesti, huomaa sen olevan Ainolan sisarrakennus. Lars Sonck käytti Villa Cooperia suunnitellessaan samaa työselostetta kuin Ainolaa suunnitellessaan”, Siltasari-Peltonen toteaa.

Lue myös: Kun Jean Sibelius istui taksiin, hänellä oli tarkat kriteerit matkanteosta – Aino-vaimo selitti usein kuskille, mitä tuppisuinen säveltäjä haluaa

Kuvassa Sibeliuksen Ainola, jonka piirteitä on nähtävissä Cooperissa.

Siltasari-Peltonen sanoo Villa Cooperin kuuluvan Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön, mutta on jäänyt muiden rakennusten varjoon.

”Villa Cooper on hieman sivummassa Tuusulanjärvestä männikön keskellä ja rakennuksella on oma historiansa.”

Coopereiden aikana huvilassa tehtiin muutostöitä. Taloon rakennettiin muun muassa 1930-luvulla etelänpuoleinen iso terassi sekä sisääntuloterassi. Ilmeisesti sodan jälkeen huvilaan rakennettiin sauna ja autotalli.

Edvard Cooper asui talossa kuolemaansa vuoteen 1966 saakka. Agneta Cooper lahjoitti testamentilla Villa Cooperin Järvenpään kaupungille vuonna 1973. Hänellä oli elinikäinen käyttöoikeus huvilaan. Agneta Cooper kuoli vuonna 2004.

Nyt Villa Cooper toimii Järvenpään Käsintekijöiden myyntinäyttelytilana.

Järvenpään kaupunki pohtii parhaillaan Villa Cooperin tulevaisuutta.

”Kartoitamme eri vaihtoehtoja, tällä hetkellä ei ole lukkoon lyötyjä kantoja. Hyvinvointilautakunta päätti viime vuoden lopulla, ettei Villa Cooperia varata kaupungin omaan käyttöön tai yhdistysten käyttöön. Jos Villa Cooper haluttaisiin myydä, siitä päättäisi kaupunginhallitus”, Järvenpään tilakehitysjohtaja Jari Lausvaara kertoo.

Villa Cooper on suojeltu asemakaavalla.

Villa Cooperin käyttö jatkossa saattaa selvitä myös, kun huvilan korttelin kaavamuutos toteutuu. Korttelista suunnitellaan niin sanottua taiteilijoiden korttelia.

Villa Cooperin vieressä olevaan niin sanotulle nukkakutomon tontille on Y-säätiö suunnitellut taiteilijoiden taloa kuvataiteilijoille ja muusikoille. Kaavaluonnos toteutuessaan mahdollistaisi myös asumisen korttelissa olevissa entisessä työterveyden talossa ja metsästysmajassa sekä Villa Cooperissa.

”Asumisen tulisi tukea kulttuuri- ja harrastusalojen palvelutoimintaa”, Lausvaara sanoo.

Tavoitteena on, että kaupunginhallitus käsittelee taiteilijoiden korttelin kaavaa alkuvuodesta. Villa Cooperin vuokrasopimus Järvenpään käsintekijöiden kanssa jatkuu toistaiseksi ennallaan.

Jutun lähteenä on myös käytetty Villa Cooperin nettisivujen artikkelia rakennuksen historiasta.

Lue lisää: Sibeliuksen perinnemaisemaan tulee yli 1 500 asuntoa – Miten käy kulttuurimiljöön, kun viereen nousee suuri lähiö?

Lue lisää: Vuosi sitten suuret massat lähtivät Helsingin lähialueille lomailemaan – Nyt moni kohde havahtui tulijavirran hyytymiseen

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat