Kerava    |   HS Kerava

Tyytyväiset asiakkaat ja lääkäreiden rekrytointi helppoa – ”Keravan ihmettä” johtava ylilääkäri uudistaisi terveydenhuollon rahoitusmallin

Kukaan ei voisi pyörittää bisnestä samalla logiikalla, sanoo Keravan johtava ylilääkäri Petja Orre.



Harvassa kunnassa julkisia terveyspalveluja ja niiden toimivuutta kehutaan samalla tavalla kuin radan varren pikkukaupungissa Keravalla. Suitsutusta saa erityisesti kaupungin hammashuolto mutta usein myös terveyskeskus.

Kaupunkilaisten lisäksi tyytyväisiä vaikuttavat olevan työntekijät: uusia lääkäreitä on helppo rekrytoida ja lääkäreiden terveyskeskusjaksoja on sovittu jo vuoden 2021 alkuun. Sijaisia on tarjolla enemmän kuin voidaan palkata – eikä käytössä ole erillisiä rekrytoinnin palkkiokannustimia.

Noin 30 lääkärin ja 40 hoitotyöammattilaisen terveyskeskusta johtaa 35-vuotias johtava ylilääkäri ja Keravan terveyspalvelujen johtaja Petja Orre. Hänen mukaansa mitään erityistä suosion salaisuutta ei ole.

”Keravalaisuudella ja omilla palveluilla on Keravalla iso merkitys, ja samaan aikaan olemme pystyneet vastaamaan odotuksiin. Lisäksi suhtautuminen omaan terveyteen ja terveydenhuoltoon on täällä maanläheisempää kuin etelämpään päin mennessä”, Orre muotoilee.

Keravalla on laajan palvelun terveyskeskus, jossa palveluja ei ole lähdetty karsimaan vain lain määräämiin, vaan on Orren mukaan ajateltu kuntalaisten etua.

”Teemme tätä työtä kuntalaisille ja kuntalaisten rahoilla. Pidän sitä esillä myös työntekijöiden kokouksissa”, runsaat 1,5 vuotta Keravalla toiminut Orre sanoo.

Yhtenä vahvuutena julkisuudessa on pidetty Orren tapaa johtaa terveyspalveluja. Hän itse ei tee kliinistä hoitotyötä vaan keskittyy puhtaasti johtamiseen ja kehittämiseen.

”Meillä on hyvä esimiehistö ja teemme pienellä porukalla paljon. Tieto kulkee meillä hyvin: työhuoneemme ovi on auki ja asioista saa tulla kertomaan. Mielelläni autan ja poistan ongelmia, jotta terveydenhuollon ammattilaiset voivat tehdä vastaanottotyötä”, työhuoneen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Markus Paanasen kanssa jakava Orre sanoo.

Itä-Helsingissä syntynyt Orre oli nuorena kiinnostunut ihmismielestä ja pohti psykiatrin uraa. Lukion jälkeen hän pääsi ensi yrittämällä lääketieteelliseen tiedekuntaan Kuopioon, mutta opinnot keskeytti alkuunsa täysipäiväinen työ Suomen Lukiolaisten liiton puheenjohtajana.

”Tein 19-vuotiaana asioita, joita yleensä tekevät yli kolmekymppiset lobbaajat. Olin valiokunnan kuultavana ja tapasin ministereitä. Ne kokemukset kovan politiikan tekemisestä vaikuttavat yhä”, hän pohtii.

Puheenjohtajavuosi aiheutti kipuilua urasuuntautumisen kanssa, mutta ystäväpiiri juurrutti hänet takaisin Kuopioon. Opintojensa ohessa hän ehti olla sekä Improbatur- ja Nuori Lääkäri -lehtien päätoimittaja. Orre toteaa, että hänellä on aina ollut viehtymys saada paljon tietoa monista asioista ja rakentaa mietittyjä kokonaisuuksia.

”Lapsuudenperheessäni kova työn tekeminen on ollut hyvällä tapaa tärkeä asia.”

Orre valmistui armeijan jälkeen tammikuussa 2013. Hän teki opintojensa ohessa tuurauksia etenkin Itä-Suomessa ja ymmärtää, miksi syrjäseuduille on vaikea saada terveyskeskuslääkäreitä edes rahalla.

 

”Kukaan ei voisi pyörittää bisnestä tällä logiikalla.”

”Jos on sairas väestö, vähäiset resurssit eikä kokeneita lääkäreitä, niin ymmärrän hyvin, ettei paikat kiinnosta. Monilla aloilla pikkupaikkakunta voi olla paikka, josta edetä uralla, mutta terveyskeskuslääkärin työ ei korota mihinkään; on sama tekeekö sitä Helsingissä vai Suomussalmella. Työ jalostaa sisäisesti, mutta ei siinä ylene.”

Orresta piti tulla naistentauteihin erikoistunut synnytyslääkäri, mutta paluu Helsinkiin toi vastaan toisenlaisen erikoistumispaikan. Vantaan Länsimäen terveyskeskukseen haettiin hetkeksi apulaisylilääkäriä. Pesti muuttui haun edetessä vuoden mittaiseksi ylilääkärin paikaksi, ja Orre valittiin siihen.

Hän huomasi pian, että ylilääkärin työssä oli elementtejä, joissa hän koki onnistumisia ja sai hyvää palautetta. Seuraavaksi hän siirtyi yksityiselle sektorille ja johti vajaan vuoden terveyskioskityyppisten lääkäriasemien työtä pääkaupunkiseudulla.

Sitten Keravalla avautui johtavan ylilääkärin sijaisuus, joka toi mahdollisuuden uralla kasvuun ja kehittymiseen. Sijaisuus on muuttunut viraksi, ja sen ohessa Orre on erikoistunut terveydenhuollon erikoislääkäriksi.

”Tyhmänrohkeutta ei ole puuttunut, mutta oletan, että olen keskimääräisesti onnistunut lunastamaan odotukset.”

Kokemus tuo Orren mukaan johtamiseen varmuutta, mutta se voi tuoda myös ajattelun jäykkyyttä, jota hän kaihtaa. Lääkärilehteen terveydenhuollon ajankohtaisista kysymyksistä kolumnoiva Orre uudistaisikin koko perusterveydenhuollon muuttamalla muun muassa työterveyshuollon roolia, yksikanavaistamalla rahoituksen ja lisäämällä ymmärrystä johtamisen merkityksestä.

Orre arvostaa työterveyshuollon roolia työkyvyn ylläpidossa, mutta hänen mukaansa sairausvastaanotto voitaisiin keskittää julkiselle sektorille, siis terveyskeskuksiin. Koska nykyinen järjestelmä on siitä nauttivan yksilön näkökulmasta hyvä, harvalla on rohkeutta puhua siitä.

 

”Jos tietäisin ratkaisun, jolla potilaiden pallottelu saadaan loppumaan, olisin erilaisessa asemassa kuin nyt.”

”Moni ei ole koskaan edes käynyt terveyskeskuksessa. Jos Suomessa jokaisen pitäisi käyttää terveyskeskusten palveluja, niin moni ongelma olisi jo laitettu kuntoon. Kuulopuheet maalaavat terveyskeskuksista pahemman kuvan kuin mitä todellisuus on.”

Orren mukaan itseilmoitusjärjestelmä, jossa työntekijä voi olla pari päivää kotona sairaana ilman lääkärintodistusta, on hyvä ja kannattava, sillä lääkärikään ei voi käydä epäilemään potilaan kertomaa vatsatautia tai aamuista kuumelukemaa.

Ongelma tulee siinä, että tutkimusten mukaan mitä terveempi ja koulutetumpi ihminen on, sitä enemmän hän käyttää terveydenhuollon palveluja. Jos työterveyslääkärin ei tarvitse miettiä kuluja, on helppo teettää kaikki testit mielenrauhan saamiseksi.

Terveysriskit puolestaan kasaantuvat vähätuloisille ja etenkin työttömille miehille, joilla halu käyttää terveyspalveluja voi olla vähäinen.


Orren mukaan alimmassa tuloviidenneksessä ennenaikaisten kuolemien määrä on Suomessa kolminkertainen paremmin toimeentuleviin verrattuna. Lääkärit kohtaavat vastaanotolla ihmisiä, jotka joutuvat valitsemaan, ostavatko ruokaa vai lääkkeet.

”Tämä on kehitys, josta puhutaan muualla kuin seminaaripuheissa liian vähän. Puheen sijaan siihen pitäisi alkaa puuttua.”

Suomessa on Orren mukaan monella mittarilla erinomainen erikoissairaanhoito, mutta yksityisen työterveyshuollon myötävaikutuksella varsin epätasa-arvoistava perusterveydenhuolto. Isoa massaa hoidetaan edullisesti terveyskeskuksissa, mutta isolla rahalla hoidetaan valikoitua potilasjoukkoa erikoissairaanhoidossa.

”Jos tietäisin ratkaisun, jolla potilaiden pallottelu saadaan loppumaan, olisin erilaisessa asemassa kuin nyt”, hän sanoo ja naurahtaa, mutta kertoo silti ideansa.

Hän lähtisi purkamaan tilannetta muuttamalla rahoituksen yksikanavaiseksi ja avaa kuviota Keravan kaupungin kautta:

”Terveyspalvelut ovat nyt noin 14 miljoonaa euroa vuodessa, mutta erikoissairaanhoidon kulut ovat 38–39 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupungin joka kuudes tai seitsemäs euro menee siis erikoissairaanhoitoon. Terveydenhuollon kallein kone on näppäimistö, jolla kirjoitetaan lähete erikoissairaanhoitoon. ”

Orre kertoo, että hänelle voi tulla Helsingin yliopistolliselta sairaalalta (HUS) esimerkiksi ennakoimaton kahden miljoonan lasku, eikä hän käytännössä voi tehdä muuta kuin hyväksyä sen.

”Kukaan ei voisi pyörittää bisnestä tällä logiikalla.”

Ratkaisu ei ole Orren mukaan se, ettei ihmisiä lähetetä enää erikoissairaanhoitoon vaan se, että kaikki alueen sosiaali- ja terveydenhuoltokulut kootaan samaan budjettiin, josta vastaa yksi johto.

”Kun mukaan otetaan sosiaalihuollon kulut, rahoittajalle tulisi intressi miettiä, pitäisikö esimerkiksi panostaa enemmän nuorten mielenterveystyöhön, jos sillä voidaan ehkäistä jatkossa kalliita kriisiytyneitä tilanteita.”

Terveydenhuolto on Orren mukaan perinteisiin nojaava ala, jolla työkulttuurilla on vahva rooli. Orren mukaan moni kokeileva hanke ei jää elämään rahoituksen loputtua, koska työkulttuuri ei ota sitä omakseen.

”Työkulttuurin kehittäminen on hitaampaa kuin yhden uuden hoitomallin, mutta kulttuuri määrittää sen, miten mallit onnistuvat.”

Terveyspalveluiden johtaminen on muuttunut ja vaatii Orren mukaan aidosti ihmisresursseja: aikaa ja motivaatiota johtaa.

”Työ on aina moniammatillista, eikä yksikään johtaja onnistu ilman tiimiä. Tarvitaan myös rohkeutta kehittää toimintaa pitkäjänteisesti, sillä investoinnin näyttäytyvät kuluina niin kauan kunnes niiden tulokset puhuvat.”

Entä sitten sote, miten Orre näkee sen?

”Keravan kaupunki tukee viiden alueen sote-erillisratkaisua, ja siihen olemme sitoutuneet. Terveydenhuollon ammattilaisena mietin, olisiko näin pienessä maassa kannattavampaa vielä isommat järjestäjät? Olisiko niillä saatu parempi panos-tuottosuhde?”

Ratkaisussa Kerava ja Vantaa muodostavat yhden noin 265 000 asukkaan erillisalueen, ja alueista puhutaan myös maakuntina. Muita ovat Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa ja Helsinki.

Orre on huolissaan osan maakuntien elinvoimaisuudesta.

”Se pohdituttaa, ettei heti tarvittaisi korjausprosessia. Toivoisin, että ratkaisuja tehtäisiin mahdollisimman vähän ideologiasta ja mahdollisimman paljon järjestelmän käytännöllisyydestä käsin.”

Urallaan nopeasti edenneellä Orrella ei omien sanojensa mukaan ole kiirettä Keravalta eteenpäin.

”Haluan oppia lisää johtamisesta ja oppia ymmärtämään tätä järjestelmää. Meillä on Keravalla isoja asioita tekeillä, kuten remontti ja Apotin tulo, ja maaliin saatettavia projekteja”, Orre sanoo.

Tavoitteena on lisätä sekä terveyskeskuksen työntekijöiden että asiakkaiden tyytyväisyyttä, tarjota ”vähän parempaa”. Terveyskeskuksen remontilla haetaan tehostamista esimerkiksi hoidon aloittamisen nopeuttamiseen.

”Soteratkaisu on iso kysymys, mutta ajattelen, että meille tärkeintä nyt saada omat paikat kuntoon.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Keravan johtava ylilääkäri Petja Orre


Syntynyt vuonna 1984 Helsingissä.

Kirjoitti ylioppilaaksi Ressun lukiosta ja aloitti opinnot Kuopion lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2003.

Suomen Lukiolaisten liiton puheenjohtaja 2004.

Valmistui lääkäriksi 2013.

Tehnyt lyhyitä tuurauksia noin 50 terveyskeskuksessa ja sairaalassa.

Keravan johtava ylilääkäri maaliskuussa 2018 lähtien.

Asuu puolisonsa ja taaperoikäisen lapsensa kanssa Itä-Helsingissä.

Harrastaa lukemista ja äänikirjoja, ruoanlaittoa ja matkustelua.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vahva meikki estää Eeva-Kaisa Metsolaa saamasta töitä, sanovat tuttavat – ”Meikki on osa identiteettiäni, en ole valmis luopumaan siitä työn vuoksi”

      Tilaajille
    2. 2

      Helsingin keskustan arvoasunnot jäävät tyhjilleen nopeaa vauhtia: Jo joka kolmas on vailla vakituista asukasta

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne halvaantuisi, risteily­laivoja jäisi satamaan – Näin lakot uhkaavat laajentua maanantaina

    4. 4

      Tasan kymmenen vuotta sitten 34-vuotias helsinkiläinen tutkija perusti Facebookiin ”soinin­vaaralaisten homma­forumin” – Se muutti Helsinkiä lopullisesti

    5. 5

      Kauniit ovat huonompia pari­suhteissa, ja nainen on haluttavin 22-vuotiaana, väittää evoluutio­psykologi Markus J. Rantala – Provosoiko hän tahallaan?

      Tilaajille
    6. 6

      HS-analyysi: Postin työehto­sotku on Sdp:n painajainen

      Tilaajille
    7. 7

      Helsingin seutua odottaa maanantaina liikennekaaos – Nämä alueet lakko rampauttaa pahiten

    8. 8

      Mitä ajattelet, kun kumppani tuo sinulle kukkakimpun? Vastaus kertoo jotain oleellista mielesi toiminnasta ja jopa parisuhteen tilasta

      Tilaajille
    9. 9

      Helsinkiläinen uimaopettaja havahtui lasten jäykistymiseen: ”Todella huolestuttavaa”

    10. 10

      Trumpin erikoiset käsinkirjoitetut muistilaput tallentuivat kameralle, pian niiden pohjalta tehtiin biisi – Internet riemastui emorock-videosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinki aloitti uuden tavan auttaa vanhuksia – miksi suuri joukko hoitajia irtisanoutui heti?

      Tilaajille
    2. 2

      Kirjailija Veijo Baltzar on vangittu epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta – avustajan mukaan Baltzar kiistää syyllistyneensä tekoon

    3. 3

      HS-analyysi: Hallitus viritti itselleen ansan, joka voi pakottaa sen leikkaamaan pienituloisilta

    4. 4

      Helsinkiläinen uimaopettaja havahtui lasten jäykistymiseen: ”Todella huolestuttavaa”

    5. 5

      Tavallinen flunssa tai kaatuminen voivat laukaista toiminnallisen häiriön, jonka syytä lääketiede ei tunne kunnolla

      Tilaajille
    6. 6

      Poliisin Karhu-ryhmän entinen varajohtaja tuomittiin ehdottomaan vankeuteen: ylikonstaapeli huijasi rikoskumppaninsa kanssa poliisilaitokselta yli 150 000 euroa

    7. 7

      Kirjeenvaihtajan analyysi: Virkarikos­tutkinnassa kuultiin järisyttävä todistus

      Tilaajille
    8. 8

      Suomen maahan­muutto­politiikassa on mennyt viime aikoina pieleen lähes kaikki mahdollinen, nyt on aika korjata virheet

    9. 9

      Mannerheimintien varteen suunnitellaan valtavaa rakennushanketta: 2 500 uutta asukasta ja jopa 14-kerroksinen talo

    10. 10

      Poliisi aloittaa esitutkinnan: Helsingin kotihoito unohti vanhuksen, löytyi kuolleena kotoaan vuonna 2018

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    3. 3

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    6. 6

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    7. 7

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    8. 8

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    9. 9

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    10. 10

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    11. Näytä lisää