”Kun menit hissillä alas, siellä makasi joku juovuksissa” – Asukkaat kertovat, millaista oli elää ja pelätä väkivaltaisessa kerrostalossa Keravalla - Kerava | HS.fi
Kerava|HS Kerava

”Kun menit hissillä alas, siellä makasi joku juovuksissa” – Asukkaat kertovat, millaista oli elää ja pelätä väkivaltaisessa kerrostalossa Keravalla

Kulttuuri-ilmiöksi nousseen keravalaisen taidetalon historia on yllättävän synkkä. Asukkaiden mukaan talossa koettiin väkivaltaa ja käytettiin päihteitä. Yhdellä asukkaalla on myös lämpimiä muistoja.

Moukaritie 4 on houkutellut jo tuhansia taiteen ystäviä Keravalle. Taidenäyttelyksi muuttumisen lisäksi talon historia on täynnä kuohuttavia vaiheita.

Julkaistu: 17.7. 12:57, Päivitetty 17.7. 13:21

Heti ensimmäisestä aukiolopäivästä Keravalla sijaitseva, purkukuntoisesta kerrostalosta tehty taidenäyttely sai aikaan melkoisen yleisöryntäyksen. Lähes sadan taiteilijan kädenjälkeä on tultu sankoin joukoin ihailemaan läheltä ja kaukaa.

Kohteen taiteellisen johtajan Jouni Väänäsen mukaan talossa oli torstai-iltaan mennessä käynyt jo 5 500 henkilöä.

Osoitteessa Moukaritie 4 sijaitseva talo on uuden muodonmuutoksensa myötä tullut suuren yleisön tietoisuuteen. Mutta harva Keravan ulkopuolelta tuntee talon historian ja sen, että paikalliset kutsuivat sitä ”murhataloksi”.

Lue lisää: 94 taiteilijaa sai vapaat kädet tehdä purkukuntoiselle kerrostalolle Keravalla mitä huvittaa ja lopputulos on ällistyttävä

HS tavoitti talossa asuneen Sirpan, joka kertoo elämän rakennuksessa olleen levotonta. Hän väittää, että väkivalta, rikokset ja päihteet olivat talossa vahvasti läsnä.

Vaikka väkivaltaisista tapahtumista on jo kulunut aikaa, hän ei halua tulla liitetyksi niihin julkisuudessa ja esiintyy toisella nimellä tässä artikkelissa. Sirpan henkilöllisyys on toimituksen tiedossa. Talossa hän asui yhteensä 12 vuotta vuosina 2004–2017.

Tältä kerrostalo näytti joulukuussa 2017 viimeisten asukkaiden muutettua pois.

”Se oli sellaista, että kun aukaisit asunnon oven, joku saattoi maata siinä pitkin pituuttaan oman asuntonsa edessä. Kun menit hissillä alas, siellä makasi joku juovuksissa.”

Alussa häntä pelotti.

Hissi sijaitsi hänen asunnostaan nähden talon toisessa päässä. Ennen kun hän poistui asunnostaan, hän kurkki aina ovenraosta uskaltaako lähteä. Sitten hän juoksi matkan hissiin, ”ettei kukaan vaan tulisi lyömään”.

Sirpa muistaa etenkin tapauksen, jossa mies puukotti vaimoaan.

”Nainen onneksi selvisi”

Lue lisää: Avomies vangittiin epäiltynä naisen puukotuksesta Keravalla

Talossa myös kuoli mies sänkyynsä tulipalossa, joka todennäköisesti syttyi sängyssä poltetusta tupakasta.

Lue lisää: Mies kuoli asuntopalossa Keravalla

Myös karmea eläinrääkkäys jäi Sirpan mieleen. Yksi nuori miespuolinen naapuri hakkasi koiransa pihalla niin huonoon kuntoon, että poliisien paikalle hälyttämä eläinlääkäri joutui lopettamaan sen.

Lue lisää: Piesty koira oli lopetettava Keravalla

”Lähes joka viikko sinne tuli poliisit. Aina siellä joku riehui jossain. Olin yleensä viikonloput poissa, ja kun tuli kotiin piha oli usein täynnä ambulansseja ja poliiseja.”

HS uutisoi vuonna 2005, että aikaisempana vuonna poliisi oli saanut taloon 27 hälytystä. Kaiken tämän takia Sirpa halusi muuttaa pois.

”Mutta se oli vähän sellainen paikka, että kun kerran päädyt sinne, niin siellä pysyit. Toista asuntoa ei tullut.”

Kerrostalo on lähes 50 vuotta vanha, mutta sen juuret ulottuvat 1940-luvun loppupuolelle asti. Tuolloin maanlunastuslain takia presidentti J.K. Paasikiven omistama tontti siirtyi silloiselle Keravan kauppalalle.

Lue lisää: Gramofoninsoittoa, rapupäivällisiä ja mansikoita Presidentti Paasikivi viljeli 140 hehtaarin Jukola-tilaa Keravalla

”Ahjoa ruvettiin silloin isommin kaavoittamaan ja suunniteltiin alueelle yhdistelmä pientaloja, rintamamiestaloja, kerrostaloja ja myös teollisuutta”, kertoo Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Samuli Isola (sd).

1960-luvun alussa alueelle rakennettiin Erosen leninkitehdas.

”Leninkien valmistus oli hyvässä vauhdissa ja tehtaalle hommattiin paljon työntekijöitä, erityisesti naisia. Työläisiä koulutettiin ja heille haluttiin myös rakennuttaa asuntoja.”

Taiteen kotitaloksi muutettu kerrostalo on Erosen leninkitehtaan rakennuttama. Se valmistui vuonna 1971 ja sai nimekseen Erokera.

Ilmakuva 1970-luvun loppupuolelta Ahjosta. Kuvassa näkyvän metsäsaarekkeen takana näkyy Erosen leninkitehtaan kattoa. Edessä näkyy Instrumentarium-Metos oy ab:n tehdas.

Vaateteollisuudella alkoi kuitenkin jo 1970-luvun puolivälin tienoilla olemaan hankaluuksia. Erosen leninkitehdas joutui vaikeuksiin, ja Erokera päätyi lopulta Keravan kaupungille. Kaupunki rupesi käyttämään kerrostaloa vuokratalona 1980-luvun alussa.

Vuosikymmenet vierivät ja meno talossa muuttui yhä rajummaksi. Kaikki kuitenkin muuttui radikaalisti noin viisi vuotta ennen kuin talo tyhjeni asukkaista. Sirpan mukaan silloinen isännöitsijä olisi muuttanut taloon ja laittanut häiriköijät kuriin.

”Sen jälkeen siellä oli rauhallista ja viihdyin hyvin siellä sen loppuajan.”

Niin hyvin, että kun asukkaita käskettiin muuttamaan muualle vuonna 2017, se tuntui kurjalta.

”Istuin sohvalla ja itkin. Parveke oli rapistunut, mutta asunto oli sisältä kunnossa, joten se ei ollut odotettu päätös. Tuntui vähän haikealta, koska minulla oli paljon hyviä muistoja sieltä.

Hurjasta maineestaan huolimatta Moukaritie 4 on ennen kaikkea ollut monelle sen asukkaalle rakas koti lämpimine muistoineen. Näin myös keravalaiselle Emma Jaatiselle.

”Se on ensimmäinen koti, jonka muistan. Ensimmäiset muistot, jotka minulla ylipäätänsä on ovat siltä ajalta, kun asuttiin siellä.”

Hän asui talossa pikkutyttönä vuosina 2000–2002 ollessaan 3–5 -vuotias. Tuolloin talon historian levottomimmat vuodet olivat vasta edessä, mutta Jaatinen kuitenkin muistaa rappukäytävässä olleen melua.

”Ei ollut pelottavaa, mutta vähän jännittävää. Kaikenlaista porukkaa ramppasi porraskäytävässä ja ovissa oli kolhuja ja sellaista. Tylsää ei ollut. Neljä vuotta vanhemman isosiskoni kanssa usein kurkittiin postiluukusta porraskäytävään.”

Keravalainen Emma Jaatinen asui osoitteessa Moukaritie 4 sijaitsevassa kerrostalossa ollessaan pikkutyttö vuosina 2000-2002. Isosiskon kanssa oli jännää kurkkia postiluukusta rappukäytävään. Samasta eteisestä Jaatinen otti viikko sitten uuden kuvan vieraillessaan Taiteen kotitalossa vanhassa kodissaan.

Jaatinen muutti vuonna 2002 perheensä kanssa Ahjosta Päivölään.

Vaikka Sirpan mukaan talo ei ollut pahasti rappeutunut, kaupunki oli tästä eri mieltä. Samuli Isola kertoo, että 50 vuodessa talotekniikka oli päässyt niin huonoon kuntoon, että lähes kaikki olisi pitänyt uusia.

”Sen ajan rakentaminen oli vauhdikasta ja talo oli tullut oman tiensä päähän. Ne arviot mitä meillä oli, niin talo oli käytännössä korjauskelvoton.”

Asukkaat muuttivat vuoden 2017 aikana yksitellen pois, kunnes joulukuussa 2017 talo oli täysin tyhjentynyt. Rauhassa se ei saanut olla, vaan tyhjä talo houkutteli kaikenlaisia ilkivallan tekijöitä paikalle.

”Kävin siellä itse kerran katsomassa ja kaikki oli pantu pirstaleiksi. Jopa minun asuntoni kaapissa ollut kukkakoristeinen kontaktimuovi oli revitty irti kaapista ja liimattu rapunkaiteeseen. Yhden asunnon vessanpönttöönkin oli työnnetty oksa. Kaikki oli ihan tuhottu”, kuvailee Sirpa.

Ilkivallan tekijät piinasivat taloa sen tyhjennyttyä viimeisistä asukkaista joulukuussa 2017. Purkutaidetiimillä oli täysi työ kunnostaa talo näyttelyä varten.

Taiteen kotitalon vapaaehtoisilla olikin täysi työ talon raivaamisessa ennen kuin taiteilijat pääsivät aloittamaan projektinsa.

Valmiin taidenäyttelyn avajaiset olivat tiistaina 7. heinäkuuta. Sirpa ei ole vielä tutustunut talon uuteen muotoon, mutta Jaatinen kävi paikan päällä viikko sitten ja vieraili myös entisessä asunnossaan. Se oli pysäyttävä hetki.

”Kädet rupesi vapisemaan. Oli kyllä outo kokemus, että ’tässä minä olen asunut ja nyt tämä on taidenäyttely ja täällä on muita ihmisiä pyörimässä ja katsomassa’. Sekin, että ylipäätänsä pääsee entiseen asuntoonsa, on jo harvinaista.”

Käynti entisessä kodissa herätti myös lapsuusmuistoja, kuten se kerta kun Jaatinen istui keittiön ikkunan edessä olevalla tasolla pienenä. Ja se, kun olohuoneen lattialle järjestettiin piknik.

Kerrostalo oli heikossa kunnossa, kun Taiteen kotitaloa ryhdyttiin suunnittelemaan.

Projekti on Jaatisen mielestä todella onnistunut.

”Mahtavaa, että talo herätettiin tällä tavalla henkiin. Suosittelen sitä kaikille jotka vain pääsevät paikalle.”

Jos paikalla haluaa käydä, kannattaa suunnata Keravalle mahdollisimman pian. Vaikka tarkka purkupäivä ei ole tiedossa, talo on kaikesta päätelleen elämänsä loppumetreillä.

Talo tulee olemaan auki elokuun puoliväliin saakka ja sen jälkeen todennäköisesti viikonloppuisin mikäli kysyntää riittää.

”Talossa on sähköt ainoastaan ensimmäisessä kerroksessa, joten kerroksissa 2–5 ollaan luonnonvalon varassa. Syksyä kohti päivät lyhenevät, joten joudumme senkin takia panemaan tämän jossain vaiheessa kiinni”, Jouni Väänänen kertoi aikaisemmassa haastattelussa Helsingin Sanomille.

Moukaritie 4 on houkutellut jo tuhansia taiteen ystäviä Keravalle. Taidenäyttelyksi muuttumisen lisäksi sen historia on täynnä muitakin kiinnostavia vaiheita.

Mies kuoli asuntopalossa Keravalla

Gramofoninsoittoa, rapupäivällisiä ja mansikoita Presidentti Paasikivi viljeli 140 hehtaarin Jukola-tilaa Keravalla

HS Kerava|Graffititaiteilija Jouni Väänänen ”voi venyttää tavallisen sukan­kuluttajan moraalin rajoja”, mutta uskoo talo­valtausten sijaan neuvotteluihin kiinteistön­omistajien kanssa

HS Kerava|Jono vain kasvaa: 94 taiteilijan käsittelemä purkukuntoinen talo aiheutti yleisöryntäyksen ja kiitosten tulvan Keravalla

Kerava - luetuimmat

Luitko jo nämä?