Näin suomalaisten valokuvissa on näkynyt korona-aika – Ifolorin tehtaassa paiskitaan marras-joulukuussa töitä kolmessa vuorossa - Kerava | HS.fi

Näin suomalaisten valokuvissa on näkynyt korona-aika – Ifolorin tehtaassa paiskitaan marras-joulukuussa töitä kolmessa vuorossa

Ifolorin tehtaalla Keravalla kehitetään koko ajan uudenlaisia tuotteita valokuvista. Uusimpia niistä ovat valokuvaviltit ja -palapelit. Välillä jopa alan ammattilaiselle tulee kuvaähky, myöntää tehtaan tuotannonjohtaja Sauli Schroderus.

Krista Löfman tekee asiakkaan kuvilla päällystettyjä kännykänkuoria. Kuva tulostetaan 3D-folioarkille, joka muovautuu kännykänkuoren kaarevalle pinnalle. Kännykänkuoria paistetaan 165 asteessa, niin että kuva saadaan pintaan kiinni.

27.11.2021 11:00 | Päivitetty 27.11.2021 14:22

Kuvakirja lapsenlapsen ensimmäisestä vuodesta isovanhemmille, canvastaulu hääkuvasta nuorenparin kodin seinälle ja kaveriporukan kuvalla päällystetty kännykänkuori opiskelijalle.

Keravalla valokuvavalmistaja Ifolorin tehtaassa paiskitaan joulun alla töitä kolmessa vuorossa, jotta kaikki suomalaisten kuvamuistot valmistuisivat ajoissa.

Valokuvakirja tuli markkinoille vuonna 2007, ja pian sitä seurasi joulunajan sesonkituote kuvakalenteri. Markkinoille on sen jälkeen tuotu vilteistä muistipeleihin uusia tuotteita, joissa valokuvaa voidaan käyttää.

”Viime vuonna täältä Keravalta lähti yli 30 miljoonaa yksittäistä tuotetta”, Ifolorin Pohjoismaiden-toimitusjohtaja Kati Sulin kertoo.

Sulin ja Ifolorin tehtaan tuotannonjohtaja Sauli Schroderus ovat luvanneet esitellä Suomen valokuvavalmistamisen pääpaikkaa, joka sijaitsee Keravalla Sinebrychoffin panimon naapurissa.

Dorris Leihke on ollut Keravan-tehtaassa töissä 22 vuotta. Tällä koneella canvaskankaalle tulostettu valokuva saadaan kiinnitettyä kehyksiin.

Marras–joulukuu on vuoden ehdoton huippusesonki: silloin Keravalta lähtee 6,5 miljoonaa kuvatuotetta eri puolille Suomea ja muihin Pohjoismaihin. Kun tuotannossa on tavallisesti 20–30 työntekijää päivävuorossa, joulusesonkina lähes 90 työntekijää tekee töitä kolmessa vuorossa. Tuotannon työntekijöiden lisäksi ovat vielä muut työntekijät. Vakituisia työntekijöitä Ifolorilla on 66.

Vaikka tavallisia joulukortteja lähetetään aiempaa vähemmän, valokuvakortteja lähetettiin koronajouluna 2020 enemmän kuin koskaan.

”Joulukuun korttimyyntimme kasvoi 57 prosentilla vuodesta 2019 vuoteen 2020”, Sulin kertoo.

Joulukorttibuumi liittyy korona-ajan kotoiluun. Korteilla ja lahjoilla on muistettu läheisiä, joita ei päästy tapaamaan kasvotusten.

Ifolorin tehdas valmistui vuonna 1994. Se tehtiin silloin valokuvien valmistamiseen, ja sisällä on sittemmin tehty suuria muutoksia. Uusia tuotteita varten tarvitaan myös uusia laitteita.

Tavallisten kuvien lisäksi Ifolorin tuotteet ovat sisustus- ja lahjatuotteita. Niiden myynti kasvoi 34 prosentilla vuodesta 2019 ensimmäiseen koronavuoteen 2020.

”Liikevaihto Suomessa kasvoi 13 prosenttia”, Sulin sanoo.

Hän on kiitollinen, että yritys on menestynyt vaikeana korona-aikana.

”Pystyimme työllistämään ja jättämään ansaintaa Suomeen. Ifolorin lisäksi verkkokaupat ylipäänsäkin menestyivät. Ihmiset istuivat kotisohvalla ja katsoivat, mitä voi ostaa kotiin tuotuna.”

Valokuvia käyttämällä saa tehtyä persoonallisen kännykänkuoren.

Myös asiakkaiden valokuvissa on näkynyt korona-aika.

”Juhla- ja matkakuvat vähentyivät, eikä enää tullut kutsu- ja kiitoskorttitilauksia juhlia varten. Sitten kuvista alkoi vähitellen näkyä kotimaanmatkailu”, Sulin kertoo.

Ifolorin työntekijät näkevät suomalaisten koko elämänkaaren. Kun ihmisellä on onnellisia hetkiä – oli se sitten lapsen syntymä, kihlaus, mahtava matka tai oman talon valmistuminen – Keravalle lähetetään niistä kuvia.

Kun läheinen kuolee, Ifolorin työntekijöiden tehtävänä on varmistaa, että hänen elämästään saadaan kaunis muistokirja.

Ifolorin tuotannonjohtaja Sauli Schroderus on ollut alalla 1980-luvun lopulta. Hän esittelee kehystä, johon kone kiinnittää canvaskankaalle tulostetun kuvan.

Sveitsiläisellä perheyrityksellä Ifolorilla on tehdas myös Sveitsin Kreutzlingenissä. Keravalla tehdään kaikki Pohjoismaista tilattavat tuotteet. Ifolor on Suomessa alan markkinajohtaja.

15 maassa toimivassa yrityksessä nähdään kansalliset erot vaikka sisustusmaussa.

”Suomessa canvastaulu on ollut hittituote. Keski-Euroopassa tilataan metallitauluja – ja huomattavasti suurempia kuin Suomessa. Näyttävä sisustus on Keski-Euroopassa se juttu”, Sulin antaa esimerkin.

Schroderus jatkaa, että kun Keravan-tehtaalla suurin valokuvakoko tauluun on 75 senttiä kertaa 100 senttiä, Keski-Euroopassa asiakkaat tilaavat sitä puolet suurempiakin valokuvatauluja.

Kansainvälisen yrityksen hyöty on siinä, että tuotekehittelyä voidaan tehdä monessa maassa.

”Sveitsissä metallisilla keksirasioilla on vahva perinne. Olimme vähän epäileväisiä: kyllä Suomessakin mummoilla voi olla keksipurkit, mutta ei se nyt mikään hirveä buumi ole.”

Epäily osoittautui turhaksi. Sulinin mukaan suomalaiset innostuivat metallirasioista, koska niitä voi käyttää lahjarasioina.

”Lahja on yksilöllinen, koska siinä on juuri lahjansaajaa ajatellen valittu valokuva rasian kannessa.”

Ifolorin Pohjoismaiden-toimitusjohtaja Kati Sulin aloitti tehtävässään reilu vuosi sitten.

Kaikki ideat eivät lähde lentoon. Joitakin vuosia sitten Keski-Euroopassa alettiin markkinoida jalkapalloa, johon asiakas saattoi lähettää haluamansa kuvat.

”Se otettiin nopeasti pois valikoimasta, eikä sitä ehditty alkaa valmistaa Suomessa. Tosin silloin Suomessa ei vielä eletty samanlaista jalkapallohuumaa kuin tänä vuonna.”

Kuvien laittaminen jalkapalloon oli tekniikaltaan niin kallista, että tuotteen hinta nousi liian korkeaksi.

Ifolorilla suunnitellaan koko ajan uusia lahja- ja sisustustuotteita.

Ideoita tulee myös suoraan asiakkailta.

”Esimerkiksi markkinoille tulossa oleva kuvakangaskassi on asiakkaiden toive”, Sulin kertoo.

Mielipiteitä kysytään internetin asiakaspaneelissa.

”Ideoimme pahvisen suklaarasian, jonka kanteen tulee asiakkaan lähettämä valokuva ja sisälle suomalaisen brändin Fazerin Sinisen konvehteja. Asiakkaat sanoivat, että hieno rasia ja laatusuklaata, mutta mitä sille pahvirasialle tehdään, kun suklaat on syöty.”

Se oli oleellinen kysymys. Sulin ja Schroderus keksivät, että rasian taakse laitetaan tuki, jolla rasian saa pystyyn kuvakehykseksi. Vaihtoehdoksi he ideoivat ripustuskoukun.

Ifolorin tehdas on Pohjoismaiden ainoa valokuvatuotteiden tuotantolaitos.

Tuotannonjohtaja Schroderus on ollut Ifolorin ja sen suomalaisten edeltäjien palveluksessa 1980-luvun lopulta.

Ifolorin juuret Suomessa ulottuvat aina 1920-luvun Hankoon, jolloin Aini ja Eino Partanen perustivat Valokuvatarpeisto Helios Fotografiska Magasin -valokuvaamon. Vuonna 1955 Eino Partanen perusti kuvanvalmistusyhtiö Kuva-Sammon.

1970-luvun alussa Ifi eli Ilmaisfilmi sulautui Kuva-Sampoon, ja siitä tuli Kuva-Sammon postimyyntiosasto. Helsingin Lauttasaaressa toiminut Kuva-Sampo olikin ensimmäinen yritys Suomessa, joka aloitti valokuvien postimyyntipalvelun.

Vuonna 1991 Fotolabo SA osti Kuva-Sammolta sen postimyyntiosaston Ifin, ja kolme vuotta myöhemmin yritys rakennutti oman tehtaan Keravalle. Kuva-Sampo jäi Lauttasaareen, mutta sen toiminta on jo päättynyt.

Sveitsiläisten omistukseen Ifi siirtyi vuonna 2006, ja seuraavana vuonna Keravan-tehtaan nimikyltteihin ja lippuihin vaihdettiin nimeksi Ifolor.

Iso osa tuotannosta on edelleen perinteistä valokuvien tekemistä. Jokainen kuva analysoidaan, ja automaattisella kuvankäsittelyllä voidaan korjata tarvittaessa terävyyttä, värejä, kontrasteja ja vaaleutta.

”Työssä ei ole enää mitään samaa kuin silloin, kun aloitin”, Schroderus kertoo.

Ennen päätyötä oli kuvien kehittäminen filmirullista, joita asiakkaat lähettivät kuvapusseissa. Digitaalisiin kameroihin siirtyminen mullisti koko alan. Ensimmäiset asiakkaan tietokoneella lähettämät digikuvat tulostettiin Keravalla vuonna 1999.

”Digitulostimien kehitys mahdollisti kuvien käyttämisen hyvin erilaisiin tuotteisiin”, Schroderus sanoo.

Kuvien tekeminen on silti yhä yksi Ifolorin päätuotteista. Neljäsosa liikevaihdosta tulee valokuvien digiprinteistä. Vuosittain Keravalla tulostetaan kymmeniä miljoonia valokuvia, ja ne myös pakataan siellä.

Kun Keravan-tehdas valmistui joulukuussa 1994, se suunniteltiin filmien valmistusta varten. Nyt puoliautomatisoidun tehtaan sisätilat on täysin uudistettu, ja niitä uudistetaan sitä mukaa kuin uusia tuotteita kehitetään. Kännykänkuoret ja mukit laitetaan esimerkeiksi erityisiin uuneihin. Isossa tehdashallissa on erilaisia leikkureita ja tulostimia.

Kaikki tilaukset tehdään tietokoneella tai älypuhelimella, ja siksi asiakaspalvelulla on tärkeä rooli.

”Asiakkaiden tietoteknisissä taidoissa on eroa. Meillä on joulukaudella viikonloppunakin asiakaspalvelussa ihmisiä, jotka neuvovat tilauksen tekemisessä aivan alusta alkaen.”

Asiakkaiden kuvien laadussakin on suuria eroja. Nykyään vähän kehnommastakin otoksesta saadaan kuvankäsittelyllä kelpo kuva.

Digimurroksesta huolimatta kaiken pohjana on edelleen valokuva.

”Sen takia olen tälle alalle tullut ja alalla pysynyt, että pidän kuvista. Pidän erityisesti luontokuvista, eihän hienompaa kuva-aihetta ole kuin auringonlasku”, Schroderus sanoo.

Hän tosin myöntää myös, että välillä jopa alan ammattilaiselle tulee kuvaähky. Älypuhelimien ansiosta kuvia otetaan enemmän kuin koskaan ennen.

”Nuoremmat sukupolvet dokumentoivat joka ikisen hetken, oli se sitten cappuccino kauniissa kahvilassa tai koiran hassu ilme”, Sulin sanoo.

Se on hyvä asia valokuvatehtaan tulevaisuudelle. Erilaisia kuvatuotteita riittää vielä keksittäviksi.

Aiheeseen liittyvää

HS kokosi täsmäohjeet, joilla otat kodin kuvakaaoksen hallintaan

Valokuvayhtiö alkuvuodesta 2018: Suomalaisten ottamiin valokuviin lempiaiheeksi ovat nousseet luonto, eläimet ja Sauli Niinistö

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat