Tuusula    |   HS Tuusula

Tiedätkö miltä aprikoosi ja banaani maistuvat oikeasti? Jukka Lassila kasvattaa hedelmiä, joita ei poimita raakana

Tuusulassa olevan, koko maan mittapuulla keskikokoisen Lassilan tilan koko sato myydään suoraan kuluttajille ilman välikäsiä.

No gods, no masters. Ei jumalia, ei hallitsijoita. Niin lukee tuusulalaisen luomuviljelijän ja perheenisän Jukka Lassilan t-paidassa, jonka keskellä on ilmaan nostettu nyrkki.

Slogania ovat käyttäneet 1800–1900-lukujen taitteesta lähtien englantilaiset anarkistit, työväenluokan edustajat ja feministitkin. Työkenkiin ja -housuihin pukeutuneen, rauhallisen oloisen Lassilan, 41, paitavalintaan ei ehkä kiinnittäisi huomiota, ellei tietäisi, että hänen on kerrottu olleen nuorena ”koulun radikaalein irokeesipunkkari”.

Hän naurahtaa kuvausta ja kertoo olleensa samaan aikaan myös oppilaskunnan puheenjohtaja. Punk-aatteessa häneen vetosivat sen yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät näkökulmat.

”Vaikuttaminen on ollut minulle tärkeää niin kauan kuin muistan”, Lassila kertoo.

Poliitikon uran sijaan Lassilan katse on lapsesta asti ollut omassa ympäristössä ja konkreettisissa maatilan töissä; siinä, miten omalla työllään ja valinnoillaan voi muuttaa asioita. Hän aloitti maanviljelijänä jo 19-vuotiaana. Neljä vuotta sitten hän ilmaisi turhautumistaan maatalouspolitiikkaan muokkaamalla peltoonsa ruokaomavaraisuutta vaatineen jättikokoisen tekstin.

Hän on ollut luomassa kumppanuusmaatalouteen perustuvaa osuuskuntaa, joka yhdistää viljelijöitä, maatiloja ja tavallisia ruokaa ostavia ihmisiä. Koko luomutilan sato viljoista hedelmiin myydään suoraan kuluttajille ilman välikäsiä.

Osuuskunnan ruokakassia tilaavat jäsenet pääsevät halutessaan vaikuttamaan jopa kestävää elämäntapaa edistävän Lassilan tilan ruoantuotantoon. Osuuskunnassa uskotaan, että maailma muuttuu syömällä.

Lassilan tilan keltaisen piharakennuksen pääty palvelee ympärivuotisena puotina, josta voi ostaa esimerkiksi luomujauhoja ja kananmunia. Pihapiirissä on myös tältä kesää ovensa jo sulkenut kesäkahvila, jonka pöytiä koristavat värikkäät kukkokuvioiset liinat.

Suoramyyntiä tilalla on harrastettu jo monta sukupolvea jossakin määrin. Lassilan isoäitikin päätyi tilan emännäksi niin, että tapasi tinkimaito-ostoksilla käydessään Lassilan isoisän.

”1990-luvulla päätettiin satsata siihen, että pyrimme jalostamaan sadosta itse mahdollisimman pitkälle tuotteita ja myymään ne suoraan ruoan ostajille. 2000-luvulla pihasta ei ole lähtenyt enää yhtään viljarekkaa.”

Tuotteita on myyty tilalla, kiertämällä syysmarkkinoita ja toimittamalla niitä luomukauppoihin ja ravintoloihin. 2000-luvun alussa Lassila ryhtyi kehittämään valkuaistuotteita, kuten lupiini- ja härkäpapurouheita, jotka toivat luomukaupat isoksi asiakkaaksi.

”Palkokasvit auttavat myös viljelykierrossa ja palauttavat typen peltoon muille kasveille. Kasvivalinnoilla voidaan tehdä hyvää maan rakenteellekin”, Lassila sanoo.


Oma Maa -osuuskunta perustettiin vuonna 2009. Sitä oli perustamassa joukko viljelijöitä, joiden toiveena oli tiiviimpi yhteistyö ruoansyöjien kanssa ilman välikäsiä. Sanaa kumppanuusmaatalousmalli kukaan ei ollut vielä kuullutkaan, vaikka ajatukset vastasivat sitä.

Malli on omalla tavallaan anarkistinen, kun anarkismia tarkastellaan poliittisena ideologiana; yksinkertaistettuna se pyrkii korvaamaan hierarkiat vapaaehtoisuuteen pohjaavilla, itseohjautuvilla ja yhteistyötä tekevillä yhteisöillä.

Hiljalleen Oman Maan toiminta on muotoutunut kumppanuusmaatalousmallin mukaiseksi. Lassilan ja Tuusulan Rusutjärvellä olevalla Kaukon luomutilalla tuotetaan raaka-aineita osuuskunnalle jalostettavaksi ja osuuskunnan jäsenille ruoaksi.

Jäseniä on 160, joista viikoittaisen ruokakassin on sitoutunut kerrallaan aina puoleksi vuodeksi tilaamaan joka toinen eli 80 jäsentä.

”Määrä ei ole riittävä, joten selviytymisestä taistellaan koko ajan. Yli sadan pitäisi päästä, että saamme kiinteät kustannukset pois ja rahaa myös muuttuviin kustannuksiin. Tietyn pisteen jälkeen on helpompi maksaa myös palkkaa ja tehdä enemmän satokokeiluja.”

Kokeiluja on tehty jo nyt: tämä vuonna kypsyivät ensimmäiset aprikoosit, ja parin vuoden päästä kassiin saattaa päätyä esimerkiksi kasvihuoneessa kasvavaa Himalajan banaania.

”Tänään poimin kasseihin kypsiä päärynöitä. Voimme tarjota tuotteet parhaimmillaan, kun välissä ei ole päivien kierrosta tukussa ja kaupassa. Maku on ihan erilainen, kun juureksetkin on vasta maasta nostettuja. Voimme myös kokeilla lajikkeita, joita ei tavallisesti kauppamyyntiin viljellä.”

Kesäkaudella ruokakassi maksaa 160 euroa kuukaudessa ja talvella 120 euroa eli 30–40 euroa viikossa. Kassin hinnan päättää vuosittain osuuskunta budjetin perusteella.

Ruokakassin tilaajissa on erilaisia ihmisiä lukiolaisista perheellisiin, mutta tyypillinen tilaaja on 30–40-vuotias, melko hyvin toimeentuleva, ympäristötietoinen helsinkiläinen.

Jäseniä yhdistää aatemaailma ja ajatus siitä, että kassi on muutakin kuin vain sen sisällä olevaa ruokaa. Sen mukana tulee varmuus siitä, että ruoka on tuotettu mahdollisimman kestävästi ja mahdollisuus käydä tilalla ja osallistua vaikka viljelysuunnitelmaan.

”Yleensä viljelijän työ on yksinäistä, mutta tässä paineita saa jaettua, mikä auttaa jaksamaan. Kyllähän tämä vaatii syvää uskoa omaan tekemiseen.”

Lassila sanoo, ettei nuorena optimistina arvannut, että maanviljelijän tie olisi niin kivinen kuin se on ollut. Hän on oppinut sietämään sitä, ettei asiat tapahdu nopeasti.

”Vaikken itse saa kaikkea tehtyä, niin maailmaa muuttuu ja menee eteenpäin. ”

Yksi iso muutos, jota Lassila toivoo, kohdistuu suomalaisiin ruoan ostajiin. Hänen mukaansa suomalaista ruokaa arvostetaan, mutta aina arvostus ei näy kulutuskäyttäytymisessä.

”Paikallisen ruoan arvostus on esimerkiksi Ranskassa ihan eri tasolla. Siellä ihmiset lähtevät tuottajien kanssa barrikaadeille, jos jotakin ongelmia tulee.”

Hänen mukaansa kuluttajalla on osaltaan avaimet muutokseen:

”Parasta olisi se, että ruoan hankkimiseksi haluttaisiin nähdä nykyistä enemmän vaivaa. Kaupan rakenteet ei muutu niin, että tuottaja tai kuluttaja saisi lisää sananvaltaa, ellei synny ihan uudenlaista osuuskauppaliikettä. Mitä enemmän kuluttajat ostavat suoraan tuottajilta, sitä enemmän he voivat vaikuttaa.”

Pitkän pöydän ääressä istuva Jukka Lassila kertoo, että hänelle oli aina selvää, että hän jatkaa sukutilaa Tuusulanjärven kupeessa.

Paijalan kylässä oleva maatila on ollut suvun hallussa jo vuodesta 1697, mutta valinnassa ei ollut kyse perinteisen tuomasta velvoitteesta. Hän halusi nimenomaan maanviljelijäksi.


”Se on työtä, jossa voi itse määrittää, mitä tekee, ja tällä alalla voi vaikuttaa sekä yhteiskuntaan että ympäristöön. Taloudellisten realiteettien valossa mikä tahansa muu työ olisi taannut toimeentulon varmemmin, mutta halusin työn, josta pidän.”

Lassila muistaa lapsuudesta hyvin heinätyöt ja sadonkorjuun sekä niihin liittyvän yhteisöllisyyden. Merkityksellisiksi hän kokee hetket, jolloin koki lapsena olevansa hyödyksi: kun hän pääsi isänsä Markku Lassilan kanssa hoitamaan eläimiä tai mukaan kyntämään peltoja.

Vaikka Lassilan vanhemmat edustavat viljelijäsukupolvea, jolle kemiallinen maatalous toi helpotusta työhön, hänen ei ole tarvinnut kinata heidän kanssaan näkemyksistä, joilla tilaa nykyisin kehitetään.

”Maan ja ympäristön kunnioittaminen on arvo, jonka koen siirtyneen vanhemmiltani. He ovat ennakkoluulottomia, ja enemmän on tullut kannustusta kuin epäilyjä.”

Tilalla tehtiin osittainen sukupolvenvaihdos vuonna 1998, ja peltoja alettiin heti siirtää luomutuotantoon. Eläiminä tilalla on enää pihatarhoissa maata kuopivia kanoja sekä neljä lapinlehmää, jotka hoitavat rantaniittyjen luonnon monimuotoisuutta.

Viljelyksessä on tällä hetkellä noin 50 hehtaaria peltoa, joilla kasvaa muun muassa spelttiä, härkäpapua ja öljyhamppua. Omia peltoja on 35 hehtaaria, loput ovat vuokrapeltoja.

Peltohehtaareissa mitattuna Lassilan tila on varsin keskikokoinen suomalainen perhetila. Peltoalan kasvattamisesta Lassila ei syty, sillä hehtaarien kasvaessa viljelijälle jää vähemmän työaikaa hehtaaria kohden ja esimerkiksi sadon oikea-aikainen korjuu voi olla vaikeaa ilman lisäkoneita ja -työvoimaa.

”Tilojen suurin haaste on taloudellinen kannattavuus. Tilakoon kasvatus vaatisi laajentamista, mikä tuo lisää investointeja maksettavaksi. Jollakin pitäisi kustantaa elämäkin. ”

Viljelijöitä stressaavat myös keskittyneeseen kauppaan liittyvät ongelmat ja uuvuttava byrokratia. Se ohjaa toimintaa Lassilan mukaan väärään suuntaan.

”Viljelijät tekevät asioita byrokratian ehdoilla. Tehdään asioita, jotka eivät itsestä tunnu tärkeiltä mutta jotka täyttävät tukiehdot ja tuovat maksimaaliset tukieurot. Tällöin ei viljellä parhaalla mahdollisella tavalla. ”

Suomalaisessa maataloudessa on Lassilan mukaan kuitenkin moni asia hyvin:

”Kemiallinen maatalous on tullut tänne vasta melko myöhään, joten pellot eivät ole päässeet niin huonoon kuntoon kuin monessa muussa paikassa. Ilmasto on ollut puolellamme, eikä kaikki kasvitaudit ja tuholaiset ole vielä tulleet tänne.”


Viljelijöiden asenteet ovat muuttunut paljon 20 vuodessa, eikä asioita haluta tehdä vain niin kuin on aina tehty.

”Viljelijät ovat valmiita kokeilemaan uusia asioita. Intoa luomutuotantoonkin on, olisi enemmänkin, jos siihen olisi taloudellisesti paremmat edellytykset.”

Lassilan missiona on kestävä ruoantuotanto, ja sen hän uskoo olevan mahdollista yhteistyönä. Sille mallia voi ottaa Keski-Euroopasta, jossa tuottajat ja kansalaisjärjestöt pyrkivät yhdessä vahvistamaan ympäristöystävällisempää tuotantoa.

”Ei meillä Suomessakaan ole luomutuotannon malli valmis. Miten voimme kehittää sitä niin, että se vastaa myös tulevaisuuden ruokahaasteisiin?”

Peltojen puintia tällä viikolla aloitellut Jukka Lassila on nyt viljellyt maata työkseen yli puolet elämästään. Hän uskoo, että 20 vuoden päästä tilalla viljellään yhä.

”Jos viljelytyöt olisivat jo silloin muiden hoidettavana, niin itse pääsisin enemmän keskittymään uusien lajikkeiden kokeilemiseen. Toivon, että asiat menisivät jo omalla painollaan, ja stressiä olisi vähemmän.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Luomuviljelijä Jukka Lassila

Syntynyt vuonna 1978 Tuusulassa Lassilan tilalla.

Aloitti viljelyn vuonna 1998.

Yksi vuonna 2009 perustetun osuuskunta Oman Maan perustajista.

Toiminut Luomuliiton puheenjohtajana vuosina 2012–2014.

Harrastaa jalkapalloa.

Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme lasta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppakeskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    3. 3

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    4. 4

      Elisa Wirkkalan remontoimat ja sisustamat asunnot menevät kaupaksi nopeasti, ja nyt hän paljastaa meille vinkkinsä

      Tilaajille
    5. 5

      Kuusihenkinen perhe odotti vuosia maailmanloppua maatalon kellarissa Hollannissa – Vanhin poika pakeni kylän pubiin ja pyysi apua

    6. 6

      Itsemurhia, rikosepäilyjä ja orjasopimuksia: Nuoren Sulli-laulajan kuolema on vain viimeisin k-popin skandaaleista

    7. 7

      Lähi-idän valtapeli muuttui – Syyrian sota on ollut Venäjälle menestys

      Tilaajille
    8. 8

      Vapaa seksi ja huumesekoilut jättivät jäljet paratiisisaaren lapsiin, yksi Hydran hippiajan lapsista oli Leonard Cohenin kasvattivauva

      Tilaajille
    9. 9

      Suositun Netflix-sarjan tekijät haastettiin Yhdysvalloissa oikeuteen: Heidän väitetään vääristäneen poliisin kiisteltyä kuulustelutekniikkaa

    10. 10

      Alkoiko Iphonesi akku tyhjentyä pikavauhtia, kun päivitit puhelimen käyttöjärjestelmän? Tästä on kyse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni haksahtaa lisäravinteisiin, vaikka hyödyt ovat usein olemattomia – Nämä harvat lisäravinteet ovat oikeasti hyödyksi

    2. 2

      Helsingin yliopiston ravintolat lopettavat naudanlihan tarjoilun

    3. 3

      Kuusihenkinen perhe odotti vuosia maailmanloppua maatalon kellarissa Hollannissa – Vanhin poika pakeni kylän pubiin ja pyysi apua

    4. 4

      Vapaa seksi ja huumesekoilut jättivät jäljet paratiisisaaren lapsiin, yksi Hydran hippiajan lapsista oli Leonard Cohenin kasvattivauva

      Tilaajille
    5. 5

      Yhä harvempi nuori aikuinen pääsee kiinni omistus­asuntoon, ja se mullistaa heidän talousnäkymänsä

      Tilaajille
    6. 6

      Erja ja Timo Noroviita haluaisivat adoptoida Zirak Bayatin, 33, sillä miestä uhkaa käännytys Irakiin – adoptiolaki on iän suhteen selvä, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    7. 7

      Kun laki kielsi tyttöjen sukuelinten silpomisen, kenialaiset alkoivat silpoa yhä nuorempia: ”Normaali osa naisen elämää”, sanoo ylpeä ympärileikkaaja

      Tilaajille
    8. 8

      Rakennusyhtiön mukaan Pasilasta tulee Triplan avulla Helsingin uusi sydän – Asiantuntijat kertovat, miksi niin ei käy

    9. 9

      Petra Wilkman löysi Sipoon metsästä herkkusuiden himoitseman 3,5-kiloisen sienen: ”Olin jo melkein autolla, mutta sitten käännyin takaisin”

    10. 10

      Alkoiko Iphonesi akku tyhjentyä pikavauhtia, kun päivitit puhelimen käyttöjärjestelmän? Tästä on kyse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet

      Tilaajille
    2. 2

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    5. 5

      Mitä tehdä, jos tarjoilija avaa viinipullon, antaa maistaa lasista mutta viini onkin pahaa? ”Se on asiakkaan ongelma, pullo on jo avattu häntä varten”

      Tilaajille
    6. 6

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    7. 7

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    8. 8

      Miksi ennakkosuosikkina pidettyä Greta Thunbergia ei valittu Nobelin saajaksi? HS käy läpi neljä mahdollista syytä

    9. 9

      Sofia maksoi yli 450 euroa palvelusta, jota ei edes käyttänyt – Uusi ilmiö osoittaa, että rahaa on vaikea hahmottaa, kun sitä ei näe

      Tilaajille
    10. 10

      Väite kaurajuomien kaurattomuudesta ja niiden sisältämästä palmuöljystä synnytti pienen kohun – Selvitimme, mitä kauratuotteissa on ja ovatko ne ympäristöystävällisiä

    11. Näytä lisää