Tuusula    |   HS Tuusula

Lapset oppivat agilityn äkkiä, mutta aikuiset tarvitsevat koiran hallitsemiseksi ”mielettömän määrän toistoja”

Agilityammattilainen Tiina-Liisa Vehkalahti arvioi, että nuoret oppivat aikuisia nopeammin erilaisia koirien ohjaustekniikoita. Tuusulalainen Saimi Uusi-Luomalahti aloitti lajin jo kolmevuotiaana.



Järvenpään ja Sipoon rajalla sijaitsevalla JAU-Areenalla on perjantai-ilta täydessä vauhdissa.

”Hyppy! Hyppy! Putkeen!” kuuluu tuusulalaisen Saimi Uusi-Luomalahden, 9, topakka ohjeistus agilityradalta.

Australianpaimenkoira Kaija lähtee kuin tykin suusta ja pelkkä musta viiru erottuu, kun se liitää aitaesteiden yli ja sukeltaa putkiesteeseen.

Energian määrä radalla on ulkopuolisin silmin katsottuna suunnaton, mutta Uusi-Luomalahden äiti Vilma Flink vakuuttelee, että meno on oikeastaan tänään tavallista rauhallisempi.

”Kaija on ollut äitiyslomalla, koska se sai syksyllä neljä pentua. Nämä ovat vasta tokat treenit, vielä olisi pari fysioterapeuttikäyntiä ja lihaskunnon kasvattamista ennen kuin päästään taas kunnolla treenaamaan”, sanoo Flink.

Flink toimii päivätyönsä ohella myös agilitykouluttajana. Koiria perheessä on ollut jo noin 15 vuotta. Tällä hetkellä niitä on kotona seitsemän.

”Meidän koirat ovat aina olleet ahneita, ja kun lapset olivat pieniä, koirat oppivat, että syöttötuolin vieressä kannatti odottaa putoavia herkkuja. Kun Saimi kasvoi, hän alkoi antaa niitä koirille kädestä”, sanoo Flink.


Tästä alkoi pienen tytön matka agilitymaailmaan. Ensin harjoiteltiin kotona yhteistyötä ja opeteltiin palkkaamaan koiria, kun ne tekivät temppuja. Sen jälkeen siirryttiin Järvenpäässä sijaitsevalle koirakentälle treenaamaan.

Uusi-Luomalahti oli vasta kolmevuotias, kun hän aloitti agilityharrastuksen. Koirista hän on aina tykännyt, joten laji tempaisi mukaansa.

”Tämä on niin kivaa, kun tässä saa viettää koiran kanssa aikaa ja samalla ylittää itsensä”, hän kuvailee.

Alussa haastavinta nuorelle agilityharrastajalle oli tunteiden hallinta. Koira reagoi heti esimerkiksi ihmisen turhautumiseen, joten agilityradalla ohjaajan on kyettävä kontrolloimaan tunteitaan.

Agility on koirien esteratakilpailu, jossa tavoitteena on ihmisohjaajan johdolla suoriutua mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi radasta. Laji rantautui Suomeen vuonna 1986 ja siitä lähtien harrastajamäärät ovat jatkaneet tasaista kasvuaan. Tällä hetkellä Suomessa on noin 14 000 harrastajaa.

”Näistä alle 18-vuotiaita on vajaa tuhat. Läheskään kaikki eivät tietenkään kilpaile, vaan monelle laji on vain ihmisen ja koiran välinen harrastus”, sanoo Suomen agilityliiton hallituksen jäsen Tiina-Liisa Vehkalahti.


Vaikka agilityä harrastavia nuoria löytyy Suomesta, Vehkalahden mukaan nuorisotoiminta on vielä alkutekijöissään.

”Pelkästään lapsille ja nuorille suunnattuja kursseja on, mutta todella vähän. Kasvavissa määrin kursseja on varmasti tulossa eri seuroihin, mutta se tietysti riippuu resursseista sekä siitä löytyykö sellaista ohjaajaa, joka haluaa ohjata nimenomaan nuoria.”

Yksittäiset yksityiset järjestäjät tarjoavat myös nuorille suunnattuja kursseja.

Vehkalahden mielestä agility on nuorelle loistava harrastus. Kuten monet muutkin urheilulajit, agility tuo liikunnallisuuden osaksi elämäntapoja. Samalla se myös kehittää sosiaalisia taitoja, ryhmässä toimimista ja epäonnistumisen sietämistä.

”Lapsi oppii myös vastuunottoa. Koirahan ei ole mikään urheiluväline, joka vain napataan kainaloon ja mennään radalle. Koiran ruoasta, lihashuollosta, alkulämmittelystä ja loppuverryttelystä pitää huolehtia.”

Alaikärajaa ei ole, mutta koiran tulee olla lapsen hallittavissa harrastusta aloittaessa. Myös koiralla on oltava perusasiat hallussa.

”Nuorimmat kisaajat, joista olen itse kuullut, ovat olleet noin kahdeksanvuotiaita. Kahdeksanvuotias voi olla todella pienikokoinen. Saattaakin olla jopa vähän hassun näköistä, jos koira on isompi kuin lapsi.”


Lapset ja nuoret voivat kehittyä agilityssä todella taitaviksi.

”Lapset ovat yleisesti ottaen paljon nopeampia oppimaan esimerkiksi uusia ohjaustekniikoita. Heille on luonnollista oppia joka päivä uusia asioita. Aikuiset vaativat mielettömän määrän toistoja ennen kuin jokin asia tulee selkärangasta.”

Kesällä järjestetään ensimmäistä kertaa historiassa junioreille suunnatut maailmanmestaruuskisat. Kisapaikkana toimii Vantaa.

”Avoimia EM-kisoja on ollut, mutta nämä ovat ensimmäiset viralliset avoimet MM-kisat. On tosi kiva, että ollaan saatu ne Suomeen. Meillä on suuret odotukset”, sanoo MM-kisojen projektipäällikkönä toimiva Vehkalahti.

Saimi Uusi-Luomalahti odottaa kovasti virallisiin kisoihin pääsyä, mutta niitä varten on vielä vähän harjoiteltava. Epävirallisissa kisoissa hän on kyllä ollut ja se on ollut kivaa. Esimerkiksi tänä vuonna hän pääsi agilityn Junnu-cup-kilpailussa jaetulle kakkossijalle alle 14-vuotiaiden luokassa. Lajissa menestyminen vaatii toki harjoittelua, mutta Uusi-Luomalahti ei ota liikaa paineita.

”Treenaamme silloin kun tuntuu siltä. Agilityä ei saa tehdä pakolla.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Heikki Korpela muutti Norjaan tullakseen paremmaksi hiihtäjäksi – nyt hän on nähnyt, mihin hiihdon mahtimaan valtava menestys perustuu

    2. 2

      Pirkon ja Eliaksen nuori rakkaus roihusi vain yhden kesän, kunnes 36 vuotta myöhemmin tuli sähköposti – HS:n lukijat kertovat lomaromansseistaan

      Tilaajille
    3. 3

      Ei koskaan enää perjantaita töissä – Näin mainostoimisto siirtyi nelipäiväiseen työviikkoon

    4. 4

      Aftenposten: Oslossa yliopistosairaalan lääkärillä todettu koronavirustartunta

    5. 5

      Kun Lepakkomies astuu ovesta ja haluaa piikittää heroiinia, Jani Keto auttaa löytämään suonen – Tältä näyttää tanskalaisessa huumeidenkäyttöhuoneessa, jossa suomalainen Keto työskentelee

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Miten toimia vihamielisen ihmisen edessä? Psykoterapeutti kertoo tekniikan, joka rauhoittaa mielen uhkaavassa tilanteessa

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n laskuri kertoo, kuulutko asuin­alueesi pieni- vai suuri­tuloisiin

    3. 3

      Ensin Onni, 3, yski ja sitten vaimeni – Hädän hetkellä ensimmäiset minuutit ratkaisevat, mutta juuri silloin moni hyytyy

      Tilaajille
    4. 4

      Helsingin pörssissä viikosta tuli heikoin sitten euro­kriisin: osakkeiden arvosta pyyhkiytyi 10 prosenttia – Yhdys­valloissa osakkeet jatkoivat laskuaan

    5. 5

      Työnantajalle suuttunut mies jätti työnsä ja ajautui liki kolmen vuoden työttömyyteen – Oikeus tuomitsi yrityksen maksamaan jättikorvaukset

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    4. 4

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    5. 5

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    6. Näytä lisää