Upeat vanhat lentokoneet viruvat lähes kasassa lämmittämättömissä halleissa Vantaalla – Ilmailumuseo anoo suomalaisilta apua museotoiminnan pelastamiseen

Suomen ilmailumuseon ulko-ovi avautuu tasaiseen tahtiin, kun miesvoittoiset perhekunnat tulevat viettämään viimeisiä joulunajan vapaitaan perjantaina.

Lähes 40 vuotta ilmailumuseo on toiminut Helsinki–Vantaan lentoaseman eteläpuolella, hieman syrjässä matkustajaliikenteen sykkeestä.

Jos uusimmat suunnitelmat toteutuvat, museo saattaa saada uudet nykyistä väljemmät näyttelytilat aivan lentoaseman kupeesta. Viime kuukausina ilmailumuseota on soviteltu Finnair Cargon tyhjiksi jättämiin tiloihin Rahtitiellä, terminaali 1:n kyljessä.



Suunnitelman toteutuksen tiellä on kuitenkin vielä monta mutkaa. Muuttoon tarvitaan viiden miljoonan euron rahoitus, josta valtio on jo lupautunut kattamaan noin kolme miljoonaa euroa opetusministeriön kautta.

Ilmailumuseoyhdistys ry avasi puuttuvalle kahden miljoonan euron osuudelle kansalaiskeräyksen joulukuussa.

Ilmailumuseon uusi johtaja Pia Illikainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=pia+illikainen ei silti uskalla julistaa museon tulevaisuutta ratkaistuksi.

”Neuvotteluja käydään koko ajan”, Illikainen sanoo.

Museolle on suunniteltu uusia tiloja jo useita kertoja viime vuosina, mutta hankkeet ovat kariutuneet eri syistä, yleensä rahan puutteeseen.

Nykyisen suunnitelman etuna on melko pieni pääoman tarve, kun sitä vertaa uuden museorakennuksen tekemiseen.

Kahden miljoonan euron omarahoitusosuuden museo oli kuvitellut voivansa kattaa vanhan talon myynnillä tai jälleenvuokrauksella.

Tämä rahoituskeino on osoittautunut hankalaksi, koska tilat eivät ilman peruskorjausta taivu kovin moneen käyttötarkoitukseen. Remontointitarve kutistaa talosta saatavan hyödyn minimiin.

Toinen ongelma on, että museotontin vuokrasopimus on päättymässä vuoden 2022 kesäkuussa. Tontin omistaa Finavia.

Sen lisäksi Vantaan kaupunki on voimallisesti kehittämässä Aviapoliksen aluetta, joten maat juna-aseman läheisyydessä ovat muuttuneet aiempaa arvokkaammiksi.

Museon omistamat rakennukset ovat jo pitkään olleet modernin näyttelytoiminnan kannalta ahtaat ja epäkäytännölliset. Valtakunnalliseksi erikoismuseoksi luokitellulla ilmailumuseolla on mittavat kokoelmat ilmailuun liittyvää arkistomateriaalia, valokuvia ja esineitä.

Kokoelmien 79 ilma-alusta – siis lentokonetta ja helikopteria – on sommiteltu kahteen lämmittämättömään näyttelyhalliin kuin jättimäisessä kolmiulotteisessa palapelissä. Vanhin näyttelyhalli on valmistunut vuonna 1981, toimisto- ja kahvilarakennus 1990-luvun puolivälissä.

Näyttelyhalleissa on tilaa yhteensä 2 500 neliömetriä. Finnair Cargon vanhoihin tiloihin mahtuisi noin 10 000 neliön kokonaisuus, jossa olisi väljä näyttelyhalli ja toimistosiivessä museon toimisto.

Ratkaisut ovat kuitenkin venyneet museon omarahoituksen puutteen vuoksi. Tällä hetkellä on epäselvää, kuinka kauan Cargon vanhojen tilojen omistaja LAK Real Estate -yhtiö (entinen Lentokenttäkiinteistöt oy) jaksaa odottaa ilmailumuseon ratkaisua.

LAK:n tuoreessa omistusjärjestelyssä enemmistö yhtiöstä siirtyi kiinteistösijoittaja NREP:n rahastolle ja rakennusyhtiö SRV:stä irrotetulle Pontos oy:lle. Finavia omistaa yhtiöstä 49 prosenttia.

Aviapoliksen juna-aseman kupeessa sijaitsevalla ilmailumuseolla on vankka kannattajakuntansa, joka virkistää muistiaan Suomen ilmailuhistoriasta tunnollisesti. Museolla on keskimäärin 40 000 kävijää vuosittain.

”Kyllä täällä aika usein on tuttuja kasvoja kahvilla”, sanoo Illikainen.

Ilmailualan julkaisutoiminta on vilkasta, ja museokaupassa kaikki mahdolliset opukset ovat siistissä rivissä myynnissä.

Museokokoelmien voisi kuvitella kiinnostavan myös lentomatkailijoita, jotka pystyisivät siirtymään näyttelytiloihin suoraan terminaalirakennuksesta.

”Kansainvälisessä mittakaavassa ilmailumuseon sijainti terminaalin vieressä olisi ainutkertaista. Ei yhdelläkään muulla lentokentällä ole toteutettu vastaavaa”, Illikainen sanoo.