Aavemainen ostoskeskus tekee kuolemaa Myyrmäessä – Muualla vanhoja ostareita jo arvostetaan, Vantaa ei ole suojellut yhtäkään

Vantaalla Myyrmäessä sijaitseva Kuohukujan ostoskeskus uhkaa väistyä uuden asuinkerrostalon rakentamisen tieltä.

Vuonna 1972 valmistunut ostoskeskus on päässyt rapistumaan.

Siellä toimii enää muutama liike. Monet ikkunat ovat peitettynä, koska niissä ei ole enää toimintaa.

Jopa hieman aavemaisen näköinen puoliksi tyhjillään seisova rakennus herättää silti kunnioitusta. Jyhkeät puupalkit ja seiniä hallitseva oranssi värimaailma tekevät vaikutuksen: täällä on taatusti ollut eri tavalla elämää vielä vuosikymmen tai kaksi sitten.

Nyt rakennus vaikuttaa lähestyvän tiensä päätä, sillä Vantaan asutus­keskuksia halutaan tiivistää ja täydennysrakentaa. Tontti, jolla Kuohukujan ostoskeskus sijaitsee, on osa tätä suunnitelmaa.

Siitä huolimatta, että Vantaan kaupungin tekemän raportin mukaan rakennus edustaa 1960–70-lukujen ostos­keskuksille ominaisen liimapuu­arkkitehtuurin viimeisteltyä parhaimmistoa ja sen kulttuuri­historiallinen arvo on mittava.

Alun perin ostos­keskuksessa on ollut asunto-osakeyhtiön kerho­tila, isännöitsijä­konttori, neljä pientä myymälä­tilaa, grilli ja kioski.

Nykyään siellä toimii esimerkiksi parturikampaamo, pizzeria ja kirjatukku. Paljon on silti ikkunoita, joiden takana ammottaa tyhjiä tiloja.

Ostoskeskuksen tilalle on suunniteltu kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo ja yksikerroksinen siipirakennus, johon on määrä tulla liiketiloja.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt nähtäville asemakaavamuutoksen, jota on voinut käydä tarkastelemassa Vantaan kaupungin verkkosivuilla.

Aluearkkitehti Timo Kallaluodonhttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+kallaluodon mukaan tavoite on, että ostoskeskuksen kohtaloa käsitellään kaupunginvaltuustossa ensi kevään aikana. Ostoskeskuksen purkaminen voisi alkaa pari kuukautta sen jälkeen ja rakennustyöt syksyllä, jos kaavasta ei valiteta.

”Valitusriski on olemassa, ja valituskierros voi viedä hallinto-oikeuksissa pari vuotta.”

Kallaluodon mukaan uusissa suunnitelmissa on huomioitu, että purkukohteessa on kaupallisia tiloja. Hänen mukaansa niille on paikkansa myös uudessa rakennuksessa.

Kuohukujan ostoskeskus on osa isompaa suunnitelmaa, joka Vantaalla on käynnissä.

Vantaan kaupunki teki vuonna 2008 inventoinnin, jossa käytiin läpi Vantaalla sijaitsevia ostoskeskuksia ja niiden merkitystä aluerakentamisen historiaan.

Merkittävimpiä rakennuksia poimittiin 30. Kuohukujan ostoskeskus oli yksi niistä, jotka saivat arvioinnissa parhaimman mahdollisimman luokituksen.

Ostoskeskuksen purkamisesta ja uuden kerrostalon rakentamisesta on argumentteja sekä puolesta että vastaan. Purkamisen puolesta puhuu se, että ostoskeskuksessa ei ole päivittäistavarakauppaa, ja siinä olevia liiketiloja on tyhjillään. Lisäksi rakennus on päässyt huonoon kuntoon.

Vasta-argumenttina inventoinneissa todettu rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo. Rakennuksen itälaidan liimapuuarkkitehtuuri on rakennusajalle hyvin tyypillistä, sanoo Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkija Susanna Paavolahttps://www.hs.fi/haku/?query=susanna+paavola.

”Ostoskeskusrakennuksessa on käytetty monia aikakaudelleen ominaisia ratkaisuja: yleisilme ja mataluus sekä dominoelementtiä mukailevat etualan pienet paviljongit”, Paavola sanoo.

Vantaan kaupunginmuseo aikoo vielä antaa lausuntonsa kaavamuutoksesta ennen kuin asia menee valtuuston käsiteltäväksi. Museon mukaan Kuohukujan ostoskeskusta ei tulisi purkaa – ainakaan kokonaan.

”Asemakaavamuutosta on vedetty eteenpäin uudisrakentamisvaihtoehdolla. Jos rakennus puretaan, häviää siihen liittyvät kulttuurihistorialliset arvot alueelta”, Paavola sanoo.

Ostoskeskus on huonossa kunnossa, mutta sillä ei Paavolan mukaan ole suoraa vaikutusta sen kulttuurihistorialliseen arvoon. Hän sanoo, että olisi hyvä tehdä selvitys siitä, onko vanha rakennus mahdollista vielä säilyttää kunnostamalla.

Yksi vaihtoehto voisi olla, että rakennus purettaisiin osittain ja korjattaisiin jäljelle jäävät osat. Silloin Paavolan mukaan rakennuksen ja alueen arvoja saataisiin säästymään.

”Tietenkin jos kunnostamista on niin paljon, että joudutaan vaihtamaan kaikki rakennusmateriaalit, niin mahdollisen suojelun perusteita tulee miettiä uudelleen”, Paavola sanoo.

Vuoden 2008 tarkastelusta huolimatta Vantaalla ei ole suojeltu yhtään ostoskeskusta. Paavolan arvion mukaan yksi merkittävä syy voi olla se, että ostoskeskukset sijaitsevat keskeisillä paikoilla, jotka ovat nykyisillekin asuinalueille tärkeitä.

”Ne ovat tehottomia rakennuksia nykymittakaavassa, matalia ja pieniä tiloja. Se on varmaan se yhtälö, joka tässä ei meinaa onnistua.”

Kaupungilla on valmisteilla uusi yleiskaava joka tähtää siihen, että vuonna 2050 kaupungissa on satatuhatta asukasta enemmän kuin nyt. 30 vuodessa Vantaan asukasmäärän arvioidaan siis 1,5-kertaistuvan.

”Se tarkoittaa huomattavaa määrää asuinrakentamista”, Timo Kallaluoto sanoo.

Myyrmäessä kuten muuallakin Vantaalla tähdätään ensisijaisesti täydennysrakentamiseen.

Vantaan kaupunki hyväksyi viime kesäkuussa maa- ja asuntopoliittiset tavoitteet, joiden mukaan rakentamista keskitetään keskusta-alueille ja joukkoliikennevyöhykkeille.

Kun kaupungin tavoite on asuinalueiden tiivistäminen, on todennäköistä, että nyt esitetty suunnitelma toteutuu ja Kuohukujan ostoskeskus saa väistyä uuden asuinkerrostalon tieltä. Ihan heti se ei silti tapahdu.

Vanhojen ja perinteisten rakennusten purkaminen herättää kritiikkiä asukkaiden keskuudessa ja huolta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten katoamisesta. Uusissa suunnitelmissa on kuitenkin otettu huomioon alueen ja sen asukkaiden tarpeet.

Esimerkiksi Vantaan Louhelassa vanha ostoskeskus purettiin, ja sen paikalle rakennettiin kerrostalo. Viereiselle parkkikentälle rakennettiin uusi ostoskeskus, joka on kaksi kertaa niin suuri kuin vanha oli.

Samoin Martinlaaksossa rakennettiin aseman viereisen liikekeskuksen tilalle isompi liikekeskus ja asuinkerrostalotorni samalle tontille.

”Lähtökohtana on, että Kuohukujan ostarin paikallekin tulee liiketiloja. Kun alueella on useampia asukkaita, kaupunginosista tulee isompia, ja palveluitakin kannattaa olla tarjolla”, Kallaluoto sanoo.