Vantaa    |   HS Vantaa

Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

Avantouinnin on kerrottu vähentävän masennusta ja helpottavan kipuja. Vantaalainen Elina Mäkinen on kehittänyt avannossa mielenlujuutta, jonka vain suuret meduusat voivat rikkoa.



Suu haukkasi kylmää vettä ja Elina Mäkisestä, 25, tuntui, että hän hukkuisi. Ympärillä oli kaksiasteista vettä ja hän oli ollut vedessä jo minuutteja.

Mäkinen oli uimassa kohti tavoitettaan, jäämailia – avantouimareiden kuninkuusmatkaa. Siinä uimari ui 64 kertaa 25 metrin matkan alle viisiasteisessa vedessä.

”Jossakin vaiheessa alkoi tulla sellainen olo, että alan hukkua. Silloin vakuuttelin kroppaani, että kyllä me pystymme tähän. Piti vain ottaa rauhallisesti ja luottaa, että vierellä on ihmisiä katsomassa ja varmistamassa, että kaikki menee hyvin”, Mäkinen kertoo.

Keskittyminen sai Mäkisen unohtamaan kylmyyden ja jatkamaan uimista.

26 minuutin ja 19 sekunnin jälkeen hänestä tuli ensimmäinen suomalainen, joka on uinut avannossa 1,6 kilometriä kilpailuolosuhteissa.

Kylmäpäinen Mäkinen on tuttu näky muun muassa Kuusijärvellä. Alkuvuodesta vantaalainen nousi suosioon myös sosiaalisessa mediassa, kun kymmenet tuhannet ihmiset näkivät videon, jossa Mäkinen hyppii lumihankeen ja kieri lumessa useita minuutteja.

Vaikka kylmyys menee jo videota katsellessa luihin ja ytimiin, ei se Mäkisestä tunnu erityisen pahalta. Uimari käy avannossa usein kolmesta neljään kertaan viikossa.

Se on hieman vähemmän kuin opiskelutalvina Joensuussa jolloin hän saattoi suunnata avantoon jopa kuusi kertaa viikossa.

”Opiskeluaikoina kävin avannossa parhaimmillaan kaksi kertaa päivässä. Silloin se oli niin helppoa kun oli paljon aikaa”, Mäkinen kertoo.


Mäkinen oli jo lapsena yllytyshullu. Ensimmäisen kerran hän pulahti avantoon neljävuotiaana Kuusijärvellä.

Uudelleen avantouintiharrastus alkoi vuonna 2012 nopeilla uintikerroilla. Pian uimari alkoi haastaa itseään ja nopeasti Mäkinen huomasi pärjäävänsä avannossa kerta kerralta pidempiä aikoja.

Ratkaiseva hetki koitti Rovaniemellä vuonna muutamaa vuotta myöhemmin, kun Mäkinen näki avantouinnin MM-kisoissa kilpailijoiden kauhovan 450 metrin matkoja pariasteisessa vedessä. Innostus syttyi heti.

”Kauhistelin, että tätä haluan tehdä” Mäkinen sanoo.

Mäkinen päätti uida kilometrin ja pilkkoi tavoitteen pieniin osiin. Uimari tiesi matkan vievän noin 15 minuuttia ja venytti uimakertoja 10 sekuntia kerrallaan. Päättäväisyyttä häneltä ei puuttunut, vaan Mäkinen suuntasi avantoon pakkasista tai huonoista päivistä huolimatta.


Toisinaan hän sitoi itsensä köydellä avannon luona oleviin portaisiin, jotta uiminen avannossa olisi helpompaa, eikä hänen tarvinnut kääntyillä pienessä altaassa toistuvasti. Köyden avulla hän pysyi paikallaan ja pitkien matkojen uiminen oli helpompaa.

”Kun pystyin olemaan vedessä 10 minuuttia, tiesin pystyväni uimaan kilometrin ja pääsemään maaliin.”

Ensimmäisen kilometrin harjoitteleminen vei puoli vuotta. Kerta kerralta tavoite muuttui todellisemmaksi ja saavutettavammaksi. Mäkinen huomasi pystyvänsä sulkemaan kylmyyden ja pakokauhun ulkopuolelleen ja keskittyvänsä täysin uimiseen.

”Alun perin kyse oli rentoutumisesta. Sitten huomasin, että saatoin haastaa mieltäni. Muussa urheilussa pystyy haastamaan itseään fyysisesti äärirajoille, mutta avannossa voi haastaa itseään sekä henkisesti että fyysisesti”, Mäkinen sanoo.

Kaikkein eniten kylmyys tuntuu sormissa ja varpaissa, joissa ääreisverenkierto on heikkoa.

”Joskus olemme yrittäneet mitata kehon lämpöä uinnin jälkeen, mutta se ei ole onnistunut, koska antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut.”

Uituaan jäämailin vuonna 2017 Mäkisen keho ei ollut uskoa suoritusta.

Ensimmäiset 20 minuuttia uinnin jälkeen Mäkinen vain hengitti. Kaikki oli mustaa, eikä hän muista uinnin jälkeisistä hetkistä mitään. Uimari sai ylleen eriasteisia märkiä pyyhkeitä, jotka alkoivat pikkuhiljaa lämmittää kehoa.

”Keskityin vain hengittämään, pysymään elossa ja odottamaan, että elimistö lämpenee. Elimistö oli säästöliekillä ja pyrki kuluttamaan mahdollisimman vähän energiaa.”

Silti uimari hymyili. Juuri tätä varten hän oli harjoitellut ja haastanut itseään. Euforinen tunne vei mennessään.

Avantouinnin onkin tutkittu vähentävän masennusta ja vaikuttavan kipuihin.

HS kertoi helmikuun alussa tuoreesta brittitutkimuksesta, jossa avantouinnilla havaittiin olevan monia positiivisia vaikutuksia terveyteen. Kylmän veden on havaittu laittavan endorfiinit liikkeelle, mikä saa aikaan hyvän olon.

Myös Mäkinen uskoo avannon rauhoittavaan voimaan. Mäkinen työskentelee verokonsulttina ja usein päivät venyvät pitkiksi. Silloin hän suuntaa työpäivän päätteeksi avantoon.

”Olen aika stressaantuva ihminen, ja avannossa pääni rauhoittuu täysin. On vain se hetki”, Mäkinen sanoo.

Parhaimmalta uinti tuntuu silloin, kun ulkona paistaa aurinko ja ympärillä on hiljainen luonto. Ja juuri siitä uimisessa on Mäkiselle kyse: rauhoittumisesta, läsnä olemisesta ja itsensä kuuntelemisesta.

Vaikka Mäkinen on haastanut itseään ja mielenlujuuttaan äärimmilleen, on avannossa lopulta läsnä kaikki mikä on tärkeää.

”Avannossa uimisesta tulee aina euforinen olo. Sen jälkeen on hetken omassa kuplassaan”, Mäkinen sanoo.

Eikä Mäkinen ole ainoa, joka on rakastunut kylmän veden tuomaan rauhaan.

”Avantouimareista huokuu tietty sisukkuus ja lämpö. En ole nähnyt, että avannolla kukaan olisi vihainen tai ärtynyt. Ihmiset ovat eri tavoin läsnä ja heitä kiinnostaa, mitä muille kuuluu”, Mäkinen kuvailee.

Ja juuri siihen Mäkinenkin on jäänyt koukkuun.

Moni asia vaikuttaa siihen, miltä uiminen tuntuu. Tavallisesti Mäkinen ei käy saunassa ennen uintia, sillä silloin ihohuokoset ovat jo valmiiksi avoinna, ja vesi tuntuu kylmemmältä. Sama ilmiö toistuu, kun avantoon menee suoraan urheilutreenin päätteeksi.

”On paljon asioita joihin pystyy vaikuttamaan ja sitten on asioita joihin ei pysty”, Mäkinen sanoo.

Mäkisen muutkaan lajit eivät ole aivan kevyemmästä päästä. Uimisen lisäksi hän harrastaa muun muassa triathlonia sekä swimrunia. Erityisesti jälkimmäistä pidetään fyysisesti yhtenä raskaimmista vesiurheilulajeista, sillä swimrunissa osallistujat juoksevat maastossa ja uivat avovedessä merkittyä reittiä pitkin.

”Avanto on sellainen, joka tukee kaikkea muuta urheilua, sillä se auttaa palautumaan ja on hyvä lisä melkein kaikkeen. Avanto ja venyttely auttavat lihaksia rentoutumaan jos ne ovat jumissa”, Mäkinen sanoo.

Palautuminen pitkästä avantouinnista täytyy tehdä asteittain. Mitä kylmemmässä vedessä uiminen on tapahtunut, sitä kauemmin palautumisessa kestää.

Horkka eli elimistön tuottama lihasvärinä alkaa usein 5–10 minuutin kuluttua. Kylmyys, joka on pysynyt poissa uinnin ajan, iskee silloin voimalla.

”Kun keskittyminen pysyy täysin uinnissa, eikä herpaannu hetkeksikään, kylmää ei muista lainkaan”, Mäkinen sanoo.

Jos keskittyminen syystä tai toisesta lakkaa, tasapaino järkkyy heti.

Näin kävi esimerkiksi silloin, kun Mäkinen törmäsi kesken uinnin suureen meduusaan uidessaan kanaalissa Irlannissa.

”Säikähdin tilannetta niin paljon, että aloin täristä. Kroppa alkoi herätellä aisteja ja ilmoitti, että nyt pois vedestä. Tunne on kokonaisvaltainen. Siitä huolimatta jatkoin uimista vielä puoli tuntia”, Mäkinen kertoo.


Välillä Mäkinen saa osakseen kauhistelua. Toisinaan ystävät ja työkaverit kyselevät kestääkö keho valtavaa rasitusta tai voiko uiminen olla vaarallista.

Vaikka suoritukset saattavat muista tuntua hurjilta, on Mäkistä itseään pelottanut vain kerran. Silloin hän oli harjoittelemassa Joensuussa 25 asteen pakkasella, ja Mäkistä kiinni pitänyt köysi oli jäätynyt kiinni uinnin aikana.

”Hetken yritin avata köyttä kohmeisilla sormilla, mutta paniikki alkoi iskeä. Lopulta kiemurtelin köydestä irti ja palasin avaamaan sen vasta myöhemmin. Silloin sain muistutuksen, etten lähde yksin uimaan”, Mäkinen kertoo

Jos Mäkinen ui pidempiä matkoja, on oma äiti tai ystävä valvomassa tilannetta. Myös Mäkisen isä auttaa usein tytärtään saavuttamaan tavoitteitaan. Näin kävi esimerkiksi silloin, kun Mäkinen halusi uida joen alas Joensuussa. Silloin isä meni alajuoksulle varoittamaan, missä reitin varrella on kiviä.

”Vanhemmat tietävät, että tekisin ne asiat joka tapauksessa, joten on parempi, että he auttavat minua niissä.”

Täysin yllytyshullu Mäkinenkään ei ole. Lopulta kyse on kuitenkin treenaamisesta ja omasta varmuudesta.

”En tekisi ikinä mitään sellaista, mikä pelottaa. Olen 150-prosenttisen varma, että onnistun kun aloitan.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    2. 2

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    3. 3

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki antoi väärää tietoa Kumpulan kiistellystä puutalosta – ”Ei estettä rakennuksen käyttämiselle asumiseen tai kokoontumiseen”

    5. 5

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    6. 6

      Jumbon ruuhkat kiristävät hermoja, mutta uusia liikennejärjestelyjä ei tehdä – Syynä on ratikka, joka saattaa tulla kymmenen vuoden päästä

    7. 7

      Museot ja yliopistot kieltäytyvät Sacklerin opioidiperheen lahjamiljoonista

    8. 8

      EU:n äänestys uusista digitekijänoikeuksista kuumensi parlamentin: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    9. 9

      Laaja tiedeartikkeli kertoo, millaisia rokotuksilla hävitetyt taudit olivat ja voivatko ne tulla takaisin

      Tilaajille
    10. 10

      Moottoripyörä­kilpailu vaihtui vaaralliseen nyrkkitappeluun kesken ajojen, molemmille kahden vuoden kilpailukielto

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    2. 2

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    3. 3

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    4. 4

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    5. 5

      Virolaiset pahastuivat: Keskellä Helsinkiä seisoo vapaussodan muistoristi väärin päin

    6. 6

      Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

    7. 7

      Britannian parlamentti otti ohjat brexitissä, hallitus pitää päätöstä ”vaarallisena”

    8. 8

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    9. 9

      Trumpin toisesta kaudesta tuli juuri aiempaa toden­näköisempi

    10. 10

      Vasemmistoliiton eduskunta­vaali­ehdokas kertoo, että hänen kimppuunsa hyökättiin Itäkeskuksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    8. 8

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    9. 9

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    10. 10

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    11. Näytä lisää