Vantaa    |   HS Vantaa

Venäläiset hävittivät kaiken eteensä tulevan nykyisen Vantaan alueella 300 vuotta sitten – Keskeltä liikenteen melua löytyy kuitenkin vielä 1700-luvun aarre

Vanhin säilynyt asuinkäytössä ollut talo Vantaalla on rakennettu hyvin todennäköisesti 1740-luvulla.



Vanhan Porvoontien varressa, Honkanummen hautausmaata vastapäätä sijaitsee punainen hirsitalo, jonka vaatimaton ulkonäkö saattaa hämätä. Taloa voisi luulla vanhaksi ja rähjäiseksi puutaloksi, joka on likimain unohdettu. Hautausmaan lisäksi naapurissa on seksikauppa, ja sen ohi ajaa autoja kovaa vauhtia.

Todellisuudessa tuo rakennus, Malmarsin krouvi, on yksi vanhimmista asuinkäytössä olleista rakennuksista Vantaalla.

Todennäköisesti 1760–1770-lukujen aikana rakennettu talo on ainoa kestikievariksi rakennettu talo, joka on säilynyt nykyisen Vantaan alueella.

Kahden ja puolen vuosisadan ajan siinä on säilynyt useita 1700-luvun aikaisia osia. Esimerkiksi sen sisäovet ovat alkuperäisiä. Lisäksi helat ja listat ovat alkuperäisellä paikallaan, joskin paksujen maalikerrosten alla.

Kestikievarina Malmars toimi 1810-luvulle saakka. Sen jälkeen se palveli torppana 1880-luvulle asti, jolloin torppari lunasti sen itselleen ja jatkoi viljelyä talonpoikana. Talo pysyi omistajasukunsa hallussa 2000-luvun alkuun saakka, jolloin se siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen.

Talon historia on ollut värikäs. Aikanaan siinä on ollut jopa vankisellejä, sillä torppari oli hankkinut lisätienestejä kuljettamalla vankeja. Nykyisin siinä toimii kaupungin vuokralaisena hautakiviliike.


Tyypillinen kievaripiirre siinä taas on se, että maantien puolella on ollut kuisti, josta on ollut pääsy suoraan tupaan. 1900-luvulla kuisti on tosin siirretty pihan puolelle.

Vantaalla vanhoja taloja inventoineen ja tutkineen arkkitehtuurin historian tutkijan Amanda Eskolan mukaan talo on hyvin säilynyt, mutta sen sijainti on haastava. Hän oli itse etsinyt asuntoa Vantaalta, ja hänelle tarjottiin Malmarsin krouvia.

”Talo olisi restauroitavissa. Parasta talolle olisi, jos se korjattaisiin ja siirrettäisiin muualle, kun se on niin arvokas”, Eskola pohtii.

”Toisella puolella on hautausmaa, vieressä seksikauppa ja hirveä liikenne. Takana on Keskon valtavat varastohallit.”

Hän harmittelee, että niin hyvin alkuperäisenä säilynyt talo on niin hankalassa paikassa.

”Talon ongelma on sen mahdoton sijainti.”

1700-luvun asuinrakennuksille Vantaalla on tyypillistä, että ne sijaitsevat joko kaupungin lukuisten vesireittien tai Suuren Rantatien varrella. Suuri Rantatie oli ensimmäisiä ellei ensimmäinen Helsingin Pitäjän alueella kulkeva maantie.

Sen varrella sijaitsee Malmarsin krouvi, kuten myös hyvin todennäköisesti Vantaan vanhin asuinkäytössä ollut talo, Nöjen vanha päärakennus Hababölen kylän pohjoisosassa, Kuninkaanmäessä. Eskolan mukaan se on rakennettu mahdollisesti jo 1740-luvulla.


Hänen mukaansa ei ole mitään syytä olettaa, että yksikään asuintalo olisi sitä vanhempi. Vantaan vanhin säilynyt rakennus se ei silti ole. Se titteli on Pitäjän kirkolla, joka on rakennettu 1450-luvun alussa.

Tosin tässäkään jutussa esiteltävät rakennukset eivät ole kolme vanhinta säilynyttä taloa Vantaalla. Ne ovat ennemminkin edustava otos vanhimmista säilyneistä asuintaloista, Eskola sanoo.

Osa Hanaböleä siirrettiin vuosina 1768–1769 toimitetun isonjaon perusteella Kuninkaanmäkeen. Tämä Heikas-nimisen talon päärakennus oli yksi siirretyistä.

Nimi Nöje on peräisin sen omistajalta, lasinpuhaltaja J.A. Schmidtiltä. Hän myös siirsi talon vanhasta Hanabölestä uuteen paikkaan ja teki siitä jahtitupansa. Jahtituvat olivat herrojen huvittelupaikkoja, joten nimi Nöje on looginen.

”Mitt Nöje, eli Huvitukseni”, Eskola sanoo.

Schmidt työskenteli helsinkiläisen Johan Sederholmin vuonna 1779 perustamassa Mariedalin lasitehtaassa, joka sijaitsi Nöjen naapurissa.

Tehtaan perustamisen jälkeen Sederholm palkkasi tehtaaseen kaksi saksalaista lasin­puhaltajaa, joista toinen osti osan Heikaksesta vuonna 1787. Hän luopui Heikaksen maista melko pian, mutta jätti vanhan pää­rakennuksen itselleen ja siirsi sen vanhasta kantakylästä pohjoisem­maksi, missä se on edelleen.


”Täysin varmoja emme voi olla, pitääkö tarina paikkansa, että kyseessä olisi sama vanha päärakennus. Mutta hyvin todennäköisenä sitä pidän”, Eskola sanoo.

Oman aikansa tunnusmerkkinä talolle on kapea runkosyvyys eli päädyn leveys. Nöjessä se on vain 5,8 metriä. Talojen mittasuhteet ovat keskeisiä asioita niiden iän määrittämisessä. Yleensä on niin, että jos rakennus on pieni, se on myös vanha.

”Siinä on ollut alun perin neliömäinen tupa, porstua ja pieni kamari. Aikamoisia mökkejä ne ovat olleet”, Eskola sanoo.

Sittemmin rakennus on laajennettu pari­tuvaksi. Yksittäi­stupien laajentaminen pari­tuvaksi oli 1800-luvulla tyypillistä.

Pääraken­nuksen ympärille rakentui maan­viljelystila, jona sen toiminta alkoi viimeis­tään vuodesta 1830. Viimeiset 50 vuotta rakennus on toiminut varastona, eikä sitä enää voi Eskolan mukaan pelastaa.

”Lopulta vanhat talot tuhoaa se, jos niissä ei asuta, niitä ei lämmitetä tai pidetä siistinä.”

Pari vuosikymmentä eteenpäin ajassa, 1780-luvulla, rakennettiin Nyknapaksen rakennus, joka on vielä tänäkin päivänä asuinkäytössä.

Alun perin Knapaksen tontin tila sijaitsi keskellä Helsingin Pitäjän kirkonkylää, mutta vuonna 1732 se jaettiin kahden veljeksen kesken kahtia. Silloin vanhalla tontilla sijainnut talo sai nimen Gammel Knapas ja uudesta, sen pohjoispuolelle muodostuneesta tuli Nyknapas.

Eskolan tutkimusten aikana selvisi, että talon vanhimmat hirret on 1780-luvun alusta.

”Se merkitsee sitä, että kyseessä on tiettävästi kirkonkylän vanhin säilynyt talo”, Eskola sanoo.

Talo on tyypillinen 1700-luvun lopun talonpoikaistalo: pitkä ja matala punamullattu runko, joka on vähän vääntynyt ja painunut. Myöhemmin sitä on korotettu niin, että myös ullakkotiloista on tehty asuinkelpoiset.

Ullakkotilojen korotusta Eskola ihmettelee. 1900-luvun alussa oli tyypillistä, että kiertävät timpurit kävivät korottamassa taloja pitkin pitäjää. Välttämättä ullakkotiloihin ei silti koskaan rakennettu nukkumatiloja, ja korotus tehtiin vain näön vuoksi.


”Korotuksia piti tehdä, kun naapuritkin tekivät. Talonpojat olivat herkkiä muodille.”

Eskola on tutkinut Vantaan vanhoja rakennuksia jo kauan. Hänen vastuullaan oli viime vuonna päättynyt Vanhojen rakennusten inventointihanke VAARI. Siinä hän pyrki kattavasti selvittämään Vantaan vanhojen talojen iät. Tarkkoja vuosilukuja käsittävää taloluetteloa hän ei silti voinut tehdä, sillä rakennusten iän kirjaaminen muistiin ei ollut tapana 1700-luvulla.

Talojen iän määrittämiseen voi käyttää muun muassa dendrokronologiaa, rakennushirren fysikaalista tutkimusta, jossa rakennushirsistä otetaan pieni kairausnäyte.

Aukoton menetelmä ei ole sekään, sillä taloihin on saatettu käyttää kierrätyshirsiä tai jopa kokonaisia siirrettyjä hirsikehikoita. Osa hirsistä voi olla peräisin jopa 1600-luvulta, vaikka talo olisi 1700-luvulta.

Siihen on looginen selitys, ettei 1700-luvun taloja varhaisempia ole jäljellä.

Isoviha eli Venäjän Suomen-miehitys kesti vuodesta 1714 vuoteen 1721. Silloin tuhoutui suurin osa pitäjän kylistä.

”Venäläiset hävittivät talot ja hakkasivat polttopuiksi. Ihmiset pakenivat, ja jopa pitäjän kaikki metsät hakattiin”, Eskola sanoo.

Lopullista elpymistä alkoi näkyä vasta 1740-luvulla Pikkuvihan jälkeen. Silloin Pitäjään alkoi kohota taloja, jotka ovat pystyssä vielä tänäkin päivänä.

Eskola on huolissaan, mitä vanhoille taloille tapahtuu tulevaisuudessa. Hän haastatteli inventointiaan varten yli 400 talojen ja kiinteistöjen omistajaa, joista valtaosa oli 70–80-vuotiaita. Sukupolvenvaihdos on tulossa tai jo käynnissä.

”Ei ole ihan samantekevää, miten näitä vanhoja päärakennuksia kohdellaan. Selkeitä sääntöjä se kaipaisi viranomaisten suunnalta”, hän sanoo.

Uudet omistajat eivät välttämättä voi noin vain laajentaa vanhoja talojaan, sillä niiden muodot ja rakenteet voivat olla historiallisesti niin merkittäviä, ettei niitä pitäisi enää muuttaa.

Nöjen rakennusta ei ole suojeltu, mutta Eskolan mielestä siitä ei olisi enää suurta hyötyä, sillä rakennus on päässyt huonoon kuntoon. Malmarsin krouvi ja Nyknapaksen asuinrakennus sen sijaan ovat suojeltuja.

Miksi sitten 1700-luvulla rakennetut talot ovat säilyneet niin hyvin jopa yli 250 vuotta? Vastaus on niiden rakennusmateriaalissa, hirressä.

”Vanha talo on vanha, koska se on terve.”

Hirren rakenne mahdollistaa sen, että sitä voidaan korjata käytännössä loputtomiin, eikä rakennuksen siirtäminenkään ole vaikeaa. Vanhassa hirressä on monia ainutlaatuisia piirteitä: se on hengittävää, tuulettuvaa ja kuivaa materiaalia ja toimii jopa hiilinieluna.

”Mistään ei enää löydä yhtä tiukkasyistä, kovaa ja kestävää puuta kuin vanha hirsi”, Eskola sanoo.

Uusien hirsirakennelmien ongelma on Eskolan mukaan materiaali. Metsät ovat lannoitettuja puupeltoja, joissa puut kasvavat vuositasolla todella paljon.

”On jopa lumoavaa huomata, kuinka uskomattoman kestävä vanha hirsirakenne on.”

Juttua tarkennettu 26.2.2019 kello 12.05: Jutussa sanottiin aiemmin, että talon torpparille vuokrannut taho lunasti sen itselleen ja jatkoi viljelyä talonpoikana. Juttuun on tarkennettu, että torppari lunasti talon itselleen ja jatkoi viljelyä talonpoikana.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    2. 2

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    3. 3

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    4. 4

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    5. 5

      Jumbon ruuhkat kiristävät hermoja, mutta uusia liikennejärjestelyjä ei tehdä – Syynä on ratikka, joka saattaa tulla kymmenen vuoden päästä

    6. 6

      Helsinki antoi väärää tietoa Kumpulan kiistellystä puutalosta – ”Ei estettä rakennuksen käyttämiselle asumiseen tai kokoontumiseen”

    7. 7

      Museot ja yliopistot kieltäytyvät Sacklerin opioidiperheen lahjamiljoonista

    8. 8

      Laaja tiedeartikkeli kertoo, millaisia rokotuksilla hävitetyt taudit olivat ja voivatko ne tulla takaisin

      Tilaajille
    9. 9

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    10. 10

      Keskellä uusmaalaista maalaismaisemaa on kartano, jonka historia on tragedioita täynnä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    2. 2

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    3. 3

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    4. 4

      Virolaiset pahastuivat: Keskellä Helsinkiä seisoo vapaussodan muistoristi väärin päin

    5. 5

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    6. 6

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    7. 7

      Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

    8. 8

      Britannian parlamentti otti ohjat brexitissä, hallitus pitää päätöstä ”vaarallisena”

    9. 9

      Trumpin toisesta kaudesta tuli juuri aiempaa toden­näköisempi

    10. 10

      Vasemmistoliiton eduskunta­vaali­ehdokas kertoo, että hänen kimppuunsa hyökättiin Itäkeskuksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    8. 8

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    9. 9

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    10. 10

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    11. Näytä lisää