Vantaa    |   HS Vantaa

Korson omassa jälkiruuassa on kaikki: makkara-viina-kuppi sinapilla

Samuli Mänttäri kirjoitti jälkiruokakirjan, jonka reseptit ovat peräisin korsolaisilta. Huumoriakaan ei ole unohdettu.



Lämpinänä hohkavasta uunista tulee makea mutta miellyttävä tuoksu. Kotonaan keittiössä hääräävä Samuli Mänttäri sanoo, että siellä valmistuu puolukkarupunen, yksi Korsolaisen jälkiruokakirjan resepteistä.

Tai ei siitä varsinaisesti kirjassa reseptiä ole, koska Mänttärin mukaan se oli keskeltä raakaa mössöä ja reunoilta palanut. Kirjasta löytyy vain kuva, mutta leipurit joutuvat toistaiseksi arvailemaan reseptin itse.

Uunissa on muodostumassa rupusen kolmas versio. Nyt kaiken pitäisi olla kohdallaan.

Se on makea piirakka, jonka taikinaan on sekoitettu puolukoita. Päälle tulee lisää puolukoita sekä piparkakun palasia, jotta se näyttää ”rupuselta”. Valmis annos tarjoillaan vaniljajäätelön ja kinuskikastikkeen kanssa.


”Olisi kiva olla mies, joka kuoleman jälkeen muistetaan puolukkarupusesta”, Mänttäri sanoo.

Mänttäri on kirjoittanut kirjan Korsolainen jälkiruoka, joka nimensä mukaisesti sisältää ohjeita eri jälkiruokiin. Kirjan toteutustapa on kuitenkin tavallisesta poikkeava. Kaikki reseptit ovat peräisin korsolaisilta. Onhan Mänttäri pitkän linjan korsolainen itsekin.

Hän kävi ystäviensä, tuttujensa ja tutun tuttujensa luona selvittämässä, millaisia jälkiruokia Korsossa syödään.

Niistä muodostui kirjalle runko. Se ei vielä Mänttärin mielestä riittänyt, vaan moni reseptinsä antanut kertoi reseptiin liittyvän tarinan. Tarinat löytyvät myös kirjasta. Mustikkapiirakkaa, lettuja, juustokakkuja ja niin edelleen.

Huumoriakaan ei ole unohdettu. Yksi resepti on korsolainen jälkiruokajuoma: makkara-viina-kuppi sinapilla.

”Ota HK:n Bleu jota säästit krapulaan ja lusikka. Kaiverra makkaraa ja sisällön voit laittaa suuhun jos siltä tuntuu. Kaada viinaa kaiverrettuun kohtaan ja vedä sinappia ympärille ja sitten suuta kohti”, kirjassa neuvotaan.

”Olen testannut ja se oli järkyttävän kamalan makuista”, Mänttäri sanoo.

Hänen oma suosikkireseptinsä kirjasta on viidenkymmenen vuoden takaa.

Se on sitruunakiisseli, vaikka kiisselit eivät hänen suosikkeihinsa kuulukaan. 50 vuotta vanha sitruunakiisseliresepti tekee poikkeuksen. Kiisseli on Mänttärin mielestään ”järjettömän hyvää”. Hän iloitsee, että vanhat ja perinteiset reseptit ovat säilyneet uusien trendien rinnalla.

”Nämä ovat perinteisiä reseptejä, ei mitään tämän hetken trendejä, jotka vanhentuvat kahden vuoden päästä. Ne on valmiiksi jo vanhoja, ja kymmenen vuoden päästä vain kymmenen vuotta vanhempia.”

Idea Korso-aiheiselle ruokakirjalle on peräisin Mänttärin omista juurista, joihin Korso liittyy vahvasti.

Espoosta kotoisin oleva Mänttäri muutti Korsoon ravintolakoulun jälkeen silloisen tyttöystävänsä kanssa.

”Siellä oli silloin uusia vuokra-asuntoja. Jostain löytyi asunto ja se oli sitten Korsosta. Ei siinä sen kummempaa”, Mänttäri muistelee.


Korso olisi siis voinut olla mikä tahansa muukin paikka, mutta jälkikäteen hän sanoo olevansa erittäin tyytyväinen. Siihen aikaan hän kävi töissä Helsingin keskustassa, kuten muutoinkin suuren osan elämästään.

”Sain lempinimen saman tien. Minua sanottiin töissä vain Korsoksi. Hei Korso!” Mänttäri nauraa.

Viimeiset neljä vuotta Mänttäri on asunut Tikkurilassa, mutta ennen kaikkea hän pitää itseään korsolaisena. Hän sanoo, että on aivan mahdollista, että tulevaisuudessa on vielä edessä paluumuutto Korsoon.

Oli selvää, että Korso piti saada myös kirjan nimeen.

”Tikkurilalainen jälkiruoka. Eihän se kuulosta kirjan nimenä miltään. Ei siinä ole samaa saundia kuin Korsossa.”

Jos muutto Korsoon oli aikoinaan sattumaa, niin sattumaa on myös, kuinka Mänttäristä tuli tietokirjailija.

Hän oli laittamassa ruokaa kotonaan ja otti valmiista annoksesta kuvia. Sitten hän päätti tehdä Facebookiin kuvakansion ”Korsolaista kotiruokaa”, jonne hän lisäsi ruokakuvia. Kaverit innostuivat heti ja alkoivat kysellä reseptien perään.

”Eihän minulla ollut mitään reseptejä. Olen aina tehnyt ruokaa fiiliksen mukaan silloin kun en ole töissä.”

Tuolloin hän oli töissä ravintolakokkina, joten ruoanlaitto on hänellä verissä.

”Sitten tuli mieleen, että pitäisikö tehdä kirja. Poistin kansion Facebookista äkkiä sillä ajattelin, että joku vielä varastaa ideani.”

Korsolainen jälkiruoka on järjestyksessään hänen toinen kirjansa. Ensimmäinen oli nimeltään Korsolainen kotiruoka, joka koostuu hänen omista resepteistään. Seuraavaksi hänen suunnitelmissaan on toinen painos molemmista kirjoista yksissä kansissa. Ensi vuonna julkaistavassa Kotona saa parempaa -kirjassa on myös onnistunut ohje puolukkarupuselle.

Mänttärin kirjaurakassa on riittänyt sattumia. Yksi niistä oli, kun hän lähetti ensimmäistä kirjaansa kustantamoihin.

Hän lähetti lähetti luonnoksen kirjasta 20 kustantajalle. Lopulta se meni perille vain viiteen, sillä loppujen vastaanottajien sähköpostilaatikoihin ei mahtunut niin isoa pdf-tiedostoa kuin Mänttärin lähettämä oli. Yksi kustantamo siihen tarttui.

”Lopulta siitä otettiin 2 000 kappaleen painos, joka myytiin vuodessa loppuun”, Mänttäri sanoo.

Elämä Vantaalla vaimon ja kahden pojan kanssa on tavallista arkea, mutta erilaisilla sattumilla sitä on höystetty. Yksi sattuma lisää on tarina siitä, kuinka Mänttäri vaihtoi alaa niin sanotusti lennosta ja päätoiminen ravintola-alan ura vaihtui aivan muuksi.

Hän työskenteli keittiömestarina Nordean Vallilan-konttorin henkilöstöravintolassa, jossa työpäivät alkoivat aamulla puoli kuudelta. Eräänä aamuna bussimatkalla töihin hän luki HS:n Metro-lehteä. Lehdessä oli ilmoitus, jossa mainostettiin, että ”tule opiskelemaan viittomakieltä.”

”Ei mennyt varmaan minuuttiakaan kun päätin, että ok, tulen”, Mänttäri sanoo.

Kuurojen kansanopistossa käydyn viittomakielen kurssin ja viittomakielen tulkin ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen hän on päätynyt työskentelemään vakituisesti viittomakielen tulkkina. Ravintolassa ruoanlaiton sijaan hänen työpäivänsä koostuvat mitä erilaisimmista tulkkaustehtävistä: esimerkiksi kaupassa käymisestä, asioimisesta virastoissa ja lääkärikäynneistä.

Viittomakielen tulkin työn lisäksi hän käy säännöllisen epäsäännöllisesti tekemässä vuoroja Helsingissä ravintola Kosmoksessa, jossa hän oli aiemmin vuosia vakituisessa työsuhteessa.

”Pidän yllä ammattitaitoa. On ihan eri asia tehdä ruokaa ravintolassa kuin kotona. Siihen täytyy olla tatsia ja jos se häviää, niin on vaikea palata takaisin”, Mänttäri kertoo.


Kirjan korsolainen ote on saanut kiitosta, vaikka usein keskusteluissa Korso ei ole se, josta puhutaan mairittelevaan sävyyn, vaan jopa päinvastoin.

Korsoa pidetään kovamaineisena paikkana, jossa rikollisuus kukoistaa ja katukuva on täynnä laitapuolen kulkijoita. Olihan siellä kuuluisan Rauno Lehmusvyöryn korsolainen rikollista elämää viettänyt kaveriporukka, josta on kirjoitettu kirjakin, Korson kriminaalit.

Mänttäriä ei Korson kova maine, jos sellaista oikeasti onkaan, haitannut tai vaivannut. Hän huomauttaa, että Korso tiedetään ympäri Suomea. Sitä ei välttämättä osata sijoittaa kartalle, mutta nimenä se on tuttu.

”Ei Rovaniemellä tunneta moniakaan pääkaupunkiseudun lähiöitä tai täällä Rovaniemen lähiöitä, mutta Korsosta kaikki ovat kuulleet.”

Vantaalaiset mieltävät itsensä usein vantaalaiseksi, mutta korsolaiset puhuvat itsestään korsolaisena. Identiteetti on vahva.

Hän haluaa puhua myös ennakkokäsityksistä korsolaisia kohtaan. Niitä saa kuulemma vapaasti olla, korsolaisia se ei haittaa.

”Korsossa on erittäin hyvin pärjääviä ihmisiä. En usko että ketään korsolaista loukkaa, mitä heistä ajatellaan. Korsolaisilla on kova itsetunto”, Mänttäri sanoo.

Kirjojensa myötä Mänttäri on saanut myös tunnustusta. Hänet nimittäin valittiin viime vuonna vuoden korsolaiseksi. Se kertoo hänen mielestään hänen lämpimästä ja rakkaasta suhteestaan Korsoon.

”Olihan se valinta mieleen jäävä juttu. Suurimpana asian pidän kuitenkin sitä, että olen lähes 20 Korsossa asutun vuoden aikana saanut tutustua Korsoon ja korsolaisiin.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Poikkeuksellinen hyppäys hiv-tartunnoissa pääkaupunki­seudulla – Hus pelkää epidemiaa

    2. 2

      Harvinainen rikosten sarja Espoossa toi tuomion: Mies varasti lapsilta reput ja uhkasi tappaa viimeisillään raskaana olevan naisen

    3. 3

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    4. 4

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    5. 5

      Ulkoministeri Soiniin kohdistuneesta hyökkäysyrityksestä epäillään vuonna 1967 syntynyttä miestä, poliisilla ei näyttöä teon suunnitelmallisuudesta

    6. 6

      Kaahari ajoi reilusti yli kahtasataa satasen alueella – ”Kyseinen auto ei käsittääkseni kulje sen kovempaa”

    7. 7

      Virolainen Asta Tikerpäe kyyditettiin neljä­vuotiaana Siperiaan ”isänmaan vihollisen” lapsena: ”Luulin, että menemme kylään tädin luokse Tallinnaan”

    8. 8

      700 miljoonan euron hankkeen kohtalon­hetket ovat käsillä: Vanhan jäähallin kupeeseen suunniteltu jätti­areena mullistaisi maisemaa Töölössä

    9. 9

      Alle kymmenen vuotta vanhassa asunnossa voi olla rakennusvirheitä, ja jos tärkeä vakuutus puuttuu, ostaja saattaa joutua maksamaan korjaukset itse

    10. 10

      Norja tarjoaa työtä mutta vie osaavaa työvoimaa – Rajan toisella puolella työssä käyvät utsjokelaiset ovat väsyneet byrokratiaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalais­markkinoilla Vantaalla, puolue­johtajat tuomitsevat ”hyökkäyksen demokratiaa vastaan”

    2. 2

      Lauri Markkanen hämmästyttää amerikkalaisia tavoillaan: kaurapuuroa aamulla eikä edes omaa kokkia

    3. 3

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    4. 4

      Merihätään joutunut risteilijä pääsi onnellisesti satamaan Norjassa

    5. 5

      Suku istui iltaa Espoossa, kun sedän kysymys Auschwitzista muutti Orna Kollmann-Grinbergin käsityksen isästään täysin

      Tilaajille
    6. 6

      Saksassa tyylikäskin villapaita voi olla ratkaiseva virhe

    7. 7

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    8. 8

      Muellerin raportti ei todennut Trumpin vaalikampanjan tehneen yhteistyötä venäläisten kanssa, presidentti riemuitsi tutkinnan tuloksesta

    9. 9

      Helsinki nostattaa asuntojen hintoja: kaupunki saa myymistään tonteista sitä enemmän rahaa, mitä kalliimmalla niille rakennettavat asunnot myydään

    10. 10

      Grafiikka näyttää, miten suomalaiset kahmivat norjalaisten yhtiöiden pika­lainoja: Viran­omaiset ryhtyivät uusiin toimiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    6. 6

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    7. 7

      Merihätään joutunut risteilijä pääsi onnellisesti satamaan Norjassa

    8. 8

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    9. 9

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    10. 10

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    11. Näytä lisää