Vantaa    |   HS Vantaa

Keskelle metsää nousi 20 vuotta sitten kaikkien automarkettien äiti: Näin Jumbo tuli ja muutti koko Vantaan pysyvästi

Kauppakeskus Jumbon rakentamisen tielle meinasivat tulla lama ja peltomarkettien pelko. Vielä 40 vuotta sitten alueella röhkivät tuhannet siat.



Moni tuntee kauppakeskus Jumbon lähialueet Vantaan Pakkalassa Kehä III:n liittymistä, ostosmahdollisuuksista ja lentokenttähotelleista.

Vielä 1980-luvulla tunnelma alueella oli varsin toisenlainen. Paikalla saattoi ihailla aavoja peltomaisemia, tiheää metsää ja maaseudun tunnelmaa.

Nykyisen kauppakeskuksen alue kuului Backaksen kartanon maihin. Eikä kartanon alue ollut mikä tahansa tila.

”Backaksen kartano on valtakunnallisesti merkittävä kohde, joka liittyy keskeisesti suomalaisen osuusliikkeen suurmaataloudesta kertovaan historiaan”, sanoo rakennustutkija Anne Silanto Vantaan kaupunginmuseolta.

Suurtilalla oli maata yhteensä noin 700 hehtaaria.

Kartanon päärakennus sijaitsee Pakkalassa edelleen, nykyisen Ylästöntien eteläpuolella.

Vuonna 1916 Backaksen kartanon omistajuus vaihtui, kun Osuusliike Elanto osti maat ja tilatoiminnan kartanon omistaneelta Ehrnroothin suvulta. Elanto tunnetaan nykyisin HOK-Elantona.

Vuonna 1934 sivummalle kartanosta, nykyisten Lentoasemantie ja Tasetien risteyksen viereen, rakennettiin siitossikala. Tänä päivänä kyseisellä paikalla on kauppakeskus Jumbon edustalla sijaitseva pikaruokaravintola Hesburger ja ABC-huoltoasema.



”Isoa sikalaa ei haluttu ihan kartanon viereen. Sikala oli 70 metriä pitkä, ja 1960-luvulla sitä vielä laajennettiin”, rakennustutkija Silanto sanoo.

1930-luvun lopulla Backaksessa oli Silannon mukaan yli 1 000 sikaa, 1960-luvulla jo lähes 3 000.

”Ennen alueella oli ollut paljon maanviljelyä, 60-luvulla keskityttiin nimenomaan teurassikojen kasvatukseen.”

Vuonna 1967 sikalan lähistölle, nykyisen Lentoasemantien toiselle puolelle, valmistui Elannon lihanjalostustehdas, jossa toimi myös teurastamo. Backaksen alue oli merkittävä osa Elannon elintarviketuotantoa ja toisaalta elintarvikkeiden kiertokulkua.

Backaksen mailta, sikalalta ja tehtailta saatuja ruokatuotteita myytiin eteenpäin Elannon ravintoloissa, kahviloissa ja myymälöissä pitkin pääkaupunkiseutua. Ravintoloissa syntyneet ruokajätteet taas päätyivät takaisin kartanon maille, tarkemmin sanottuna nykyisen hampurilaisravintolan paikalla sijainneeseen siitossikalaan.

”Sikoja ruokittiin pääsääntöisesti jätteillä, joita saatiin Elannon ravintoloista ja makkaratehtailta”, Silanto kertoo.

Sotien jälkeen Backaksen tilan alue alkoi hiljalleen muuttua.

”Kun tuli pakkolunastukset, Elannon piti luovuttaa maata. Kun alunperin maata oli 700 hehtaaria, siitä lähti noin 500 hehtaaria. Jäljelle jäi vain pari sataa hehtaaria”, Silanto sanoo.

Vähitellen myös Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Kehä III:n rakennusurakat pienensivät Elannon omistamien maiden kokoa ja muuttivat alueen tunnelmaa. Pellot vähenivät, tiet lisääntyivät.



Vuonna 1986 Elanto myi rakennusyhtiöille Hakalle ja Polarille maa-alueet, joilla kauppakeskus Jumbo nykyisin sijaitsee. Sikalatoiminta oli lopetettu vuosikymmenen vaihteessa, ja lihanjalostamotehdas myyty Osuustukkukauppa OTK:lle jo vuonna 1970.

Maiden myynnin myötä kartanon alue pieneni 33 hehtaarin kokoiseksi.

”Vain 1800-luvun kartanorakennus, kartanon mäki ja punatiiliset, 20–30-luvun talot jäivät Elannolle”, Silanto sanoo.

Punatiilisiin rakennuksiin kuuluu esimerkiksi navetta ja erilaisia talous- ja asuinrakennuksia.

Silanto epäilee, että nykyisen Jumbon läheisyydessä sijainnut siitossikala purettiin paikalta pian maakauppojen jälkeen, sillä sitä ei näy enää 1990-luvun alun ilmakuvissa.

Sen sijaan sikalan vieressä sijainneelle metsäalueelle oli uusia suunnitelmia.

Vuoden 1992 Vantaan yleiskaavaan kirjattiin suunnitelma kauppakeskuksesta.

”Aiemmassa yleiskaavassa Aviapoliksen ja Kehä III:n ympäristö olivat teollisuus- ja työpaikka-aluetta”, kertoo asemakaava-arkkitehti Anne Olkkola Vantaan kaupungilta.

Nyt alueelle oli tarkoitus rakentaa asuinalue, jonka keskelle uusi kauppakeskus nousisi.

Jumbon alkutaival suunnittelu- ja lupaprosesseineen oli kuitenkin töyssyinen. Tuohon aikaan puhuttiin paljon ”peltomarketeista”, ja Olkkolan mukaan Jumbo nähtiin yhtenä niistä.


”Keskelle peltoa oli tulossa kauppakeskus, asumista ei vielä ollut ympärillä. Valvova viranomainen oli sitä mieltä, että kauppaa ei voi tulla keskelle peltoa”, Olkkola sanoo.

Kun rakentamiselle oli 1990-luvun alussa saatu hyväksyntä, sen aloittaminen tyssäsi lamaan.

Vihdoin vuosikymmenen loppupuolella rakentaminen pääsi kuitenkin alkuun, ja kauppakeskuksen avajaisia juhlittiin lokakuussa 1999.

Jumbon rakentamista vastustettiin aikanaan myös siinä pelossa, että se tulisi haalimaan asiakkaita pienemmiltä toimijoilta, Olkkola sanoo.

”Kyllä se jonkun verran vei Tikkurilasta kaupallisia palveluita.”


Hänen mukaansa maankäytössä on usein vaikea saada kaavaratkaisua toteutumaan kerralla. Usein käy niin, että paikalle nousee ensin asuinrakennuksia ja palvelut saadaan alueelle myöhemmin.

Toisinaan prosessi menee toisin päin, kuten Jumbonkin tapauksessa. Peltojen keskelle rakennetun kauppakeskuksen ympärille on vuosien varrella noussut asutusta.

Tänä päivänä Jumbon sijainti on Olkkolan mukaan olennainen osa Jumbon toimintaa ja sen kilpailun valttikortteja.

Samaa mieltä on nykyinen kauppakeskusjohtaja Olli Lehtoaro.

”Jumbo on Kehä III:n kautta yhteydessä merkittäviin valtateihin, kuten Tuusulan ja Hämeenlinnan väyliin. Olemme Aviapoliksen alueella, joka on vahvasti kehittyvä työpaikkojen ja asuntojen alue”, Lehtoaro sanoo.

Jumbo on ollut seitsemän vuotta peräkkäin Suomen suurin kauppakeskus myynnillä mitattuna. Yhdeksi syyksi Lehtoaro näkee nimenomaan keskuksen sijainnin. Kun vieressä on Helsinki-Vantaan lentokenttä, keskus on tullut vantaalaisten lisäksi tutuksi myös maakuntien asukkaille ja matkailijoille.

Puolet kauppakeskuksen asiakkaista tulee selvitysten mukaan Vantaalta ja puolet muualta Suomesta, erityisesti pääkaupunkiseudulta ja sen kehyskunnista, kuten Keravalta, Nurmijärveltä ja Tuusulasta.

”Meille tullaan paljon autolla, ja ihmisillä on yleensä jokin syy tulla hoitamaan asioita tai viettämään aikaa.”


Siten keskus on muodostunut paikaksi, josta ei kuljeta läpi nopeasti esimerkiksi työmatkalla, vaan johon tullaan varta vasten, Lehtoaro sanoo. Se vaikuttaa myös kauppakeskuksessa vietettyyn aikaan ja sitä kautta myyntiin.

Vaikka kauppakeskuksia on suunnitelmien mukaan tulevaisuudessa nousemassa pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Helsingin Pasilaan, Espoonlahteen ja Vantaan Kivistöön, Lehtoaro näkee Jumbon pärjäävän kilpailussa sijaintinsa vuoksi myös tulevaisuudessa.

Vuonna 2008 kauppakeskuksen kylkeen avattiin viihdekeskus Flamingo, joka omalta osaltaan lisäsi alueen asiakasvirtoja.

Kuluvan vuoden kesäkuun lopulla sovittiin kaupasta, jonka myötä Jumbo ja Flamingo yhdistyisivät. Kaupasta sopivat Jumbon suurin omistaja työeläkeyhtiö Elo ja Flamingon omistava työeläkeyhtiö Varma.

Asia on tällä hetkellä Lehtoaron mukaan kilpailuviranomaisten arvioitavana.

Mikäli kauppa toteutuu, kauppa- ja viihdekeskuksesta tulisi yhä vahvempi toimija paikalle, jolla muutama vuosikymmen sitten eli vain sikoja.



Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yksi ainoa superliike vahvistaa nopeasti lihaksia päästä varpaisiin – Testaa, sujuuko sinulta turkkilainen ylösnousu

    2. 2

      Kylpyhuoneen lattia oli kodin paras paikka juoda – Näyttelijä Natalil Lintala joi päivästä toiseen ja syötti someen särötöntä elämää

    3. 3

      Nollakorkojen maailma sai suur­sijoittajat muuttamaan suuntaa – Mitä pien­sijoittaja voi tehdä?

    4. 4

      Pakettiauto jyräsi useita autoja koulu­aamun alkaessa, kaahailu koulun edessä suututtaa vanhempia Vantaalla

    5. 5

      Jari Mönkkönen halvaantui, eikä pysty enää liikkumaan lainkaan – sitten elämään saapui yllättävä pilkahdus ja elämänilo palasi

    6. 6

      Suomalaiset lasten­psykiatrit eivät usko geenien yli­valtaan: ”Ei ole todellakaan ihan sama, miten lastaan kasvattaa”

    7. 7

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    8. 8

      Haluttomuus voi johtua testosteronin puutteesta – ja muita asioita, joita en tiennyt vaginasta

    9. 9

      HS-analyysi: Niinistön ja Putinin tavatessa maiden suhteet ovat ”niin hyvät kuin ne nyky­oloissa voivat olla”, mutta pohjalla on epäluulo

    10. 10

      Sara Malinen lähti remonttia pakoon lomamatkalle ja järkyttyi palattuaan: ”En ole ikinä nähnyt näin epäkäytännöllistä keittiötä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    2. 2

      Sara Malinen lähti remonttia pakoon lomamatkalle ja järkyttyi palattuaan: ”En ole ikinä nähnyt näin epäkäytännöllistä keittiötä”

    3. 3

      Haluttomuus voi johtua testosteronin puutteesta – ja muita asioita, joita en tiennyt vaginasta

    4. 4

      Pistävä tunne kyljessä paljastaa huonon lihaskunnon – Kahden tunnin sääntö helpottaa lenkkeilijän kestoriesaa

    5. 5

      Kolmoismurhasta epäillyt kanadalais­miehet jättivät jälkeensä videoviestin

    6. 6

      Valon nopeus lähestyy: Uusi teknologia lupaa saavuttaa Maan kaltaisen planeetan vain 20 vuodessa

      Tilaajille
    7. 7

      Donald Trumpin arvo­maailma haisee, ja hän on Euroopalle vakavampi ongelma kuin Venäjä

    8. 8

      Pakettiauto jyräsi useita autoja koulu­aamun alkaessa, kaahailu koulun edessä suututtaa vanhempia Vantaalla

    9. 9

      ”Poskettomia määriä” lihaa syönyt Teemu Lampinen lähti kahdeksi vuodeksi pyöräilemään maailman ympäri, eikä kotiin palaa enää sama mies

    10. 10

      Uutta tietoa Kampin ampumisen taustoista: Epäilty pahoin­pideltiin espoolaisella huolto­asemalla, kaikki vaikenevat motiivista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    2. 2

      Tuomas Rajala erosi, kun perheen toisen lapsen syntymään oli kaksi kuukautta – Nyt hänellä on eronneille miehille yksi elintärkeä neuvo

      Tilaajille
    3. 3

      Vain viisivuotiaan kerrostalon keittiökalusteet näyttävät ikivanhoilta – lykkäävätkö valmistajat sekundaa hitas-taloihin?

    4. 4

      Internetissä leviää video, joka näyttää bisneseliitin ”hupimetsästyksen” järjettömyyden – kokoomuksen ex-johtaja Pertti Salolainen raivostui: "Oksennan. Te tyhmät!"

    5. 5

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    6. 6

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    7. 7

      Näistä merkeistä tietää, että ystävyys kannattaa lopettaa

      Tilaajille
    8. 8

      Washington Post: Monimiljonääri Epsteinin ruumiinavauksessa todettiin kieliluun murtuma, joka herättää kysymyksiä

    9. 9

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    10. 10

      Miljardööri osti legendaarisen Kämpin ja yhdeksän muuta helsinkiläishotellia

    11. Näytä lisää