Vantaa    |   HS Vantaa

Tervetuloa 1970-luvulle: Vantaalla on autokorjaamo, jota on vaikea uskoa todeksi merkkikorjaamojen aikakautena

Autokorjaamo Melasalmi oy:lla olisi enemmän asiakkaita kuin he ehtivät hoitaa. Kapasiteettia rajoittaa vanhentuneet ja liian pienet tilat, mutta uudet tilat vaatisivat investointeja – ja samalla se tarkoittaisi velan ottamista.



Tervetuloa 1970-luvulle.

Noilla sanoilla Pasi Melasalmi, 52, toivottaa toimittajan ja kuvaajan tervetulleeksi autokorjaamolleen Vantaanpuistoon. Ajan patina nimittäin näkyy Melasalmen autokorjaamon, Melasalmi oy:n, tiloissa.

Eikä 1970-luvusta puhuminen aivan pieleen mene, sillä autokorjaamo on perustettu vuonna 1969. Sen aiemmat tilat ovat olleet lähialueilla, ja nykyinen korjaamo on ollut samoilla sijoillaan vuodesta 1986.

Elokuussa yritys täytti 50 vuotta. Firman perusti tuolloin Pasi Melasalmen isä, Reino Melasalmi, mutta hänestä aika on jo jättänyt.

Tosin ei kovin kauaa sitten, sillä Reino Melasalmi kuoli viime vuoden joulukuussa.

”Se oli auto-onnettomuus. Paha nokkakolari. Onneksi kenellekään muulle ei käynyt kuinkaan. Isä lähti niin kuin oli varmasti tarkoitettu”, Melasalmi sanoo.


Nykyään Melasalmi oy on Pasi Melasalmen käsissä. On ollut jo yli 20 vuotta. Hän omistaa yrityksestä 90 prosenttia, loput kymmenen prosenttia omistaa hänen siskonsa.

”Vuonna 1996 otin firman haltuuni. Tai vetovastuun, kuten nykyisin tykätään sanoa.”

Juuri muualla Melasalmi ei ole töissä ollut. Työhaastattelussakin hän ollut vain yhden kerran. Sen piti hänen isänsä.

”Isäni kysyi matkalla Haagan autolinjalle, että menetkö kouluun vai pajalle. Mentiin pajalle”, Melasalmi sanoo.

Hän aloitti työt korjaamolla vuonna 1981, 15-vuotiaana.

Firmalla on ollut ylä- ja alamäkensä, mutta nykyisin Melasalmen palkkalistoilla on kahdeksan työntekijää, ja töitä on niin paljon kuin niitä ehtii tehdä.

Se käy ilmi korjaamon hallissa, joka on viimeistä ruutuaan myöten täynnä korjattavia autoja. Autoja riittää jonoksi asti. Ympäri vuoden korjaamolle on jonoa yhdestä kolmeen viikkoa.

Monet nykyasiakkaista ovat asiakkaita jo toisessa polvessa, ja Melasalmen mukaan yksi yrityksen ensimmäisistä asiakkaista on käynyt korjaamolla näihin päiviin saakka.

Mitään suurta salaisuutta Melasalmi oy:n suosioon ei Pasi Melasalmen mukaan ole. Se on tunnettu pieni toimija alueellaan, ja selvästi asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä korjaamon työhön.

Liikevaihtokin on kunnioitettava, miljoonan luokkaa vuosittain.

”Näissä tiloissa ei enempään pysty. Ahdasta on, eivätkä tilamme ole enää ajanmukaiset”, Melasalmi sanoo.


Uusien tilojen rakentaminen olisi aloitusta vaille valmista. Suunnitelmat ja piirustukset uudelle hallille on tehty, ja rakennusluvatkin ovat kunnossa. Raha on ratkaisevassa asemassa, sillä uusi halli vaatisi velan ottamista.

”Tässä vaiheessa elämää ei enää tekisi mieli ottaa miljoonavelkaa. Yritystä varten lainanottoa kannattaa harkita tarkkaan”, Melasalmi sanoo.

Melasalmi tietää mistä puhuu, sillä yritys selvisi hänen mukaansa 1990-luvun lamasta rimaa hipoen. Jos nyt huollettavia autoja riittää jonoksi asti, niin pahimpaan lama-aikaan niitä ei välttämättä ollut ensimmäistäkään. Isä-Melasalmen säästöt hupenivat. 1990-luvun laman aikaan suositut valuuttalainat olivat koitua yrityksen kohtaloksi.

Valuuttalaina on laina muussa valuutassa kuin lainanottajan kotimaan rahassa määritelty rahalaina. Valuuttalainat olivat laman aikana suosittuja, koska niiden korot olivat selvästi alhaisemmat kuin markkaluotoissa. Pahimpaan lama-aikaan lainat kallistuivat, koska markka devalvoitiin eli sen kurssia heikennettiin muihin valuuttoihin verrattuna.

Lopulta lainojen takaisinmaksu aiheutti suuria ongelmia. Niitä oli Melasalmi oy:llä.

”100 000 markan lainaa pitikin yhtäkkiä maksaa takaisin 600 000 markkaa.”

Säästöt menivät, mutta yritys selvisi.

Haasteita on ollut hetkittäin senkin jälkeen. Aiemmin kassavirtaa toi isoa roolia näytellyt varaosamyynti. Myös Melasalmi panosti siihen, mutta varaosamarkkinat kääntyivät päälaelleen nopeasti sen jälkeen, kun tavarantoimittajat alkoivat myydä varaosia suoraan. Aiemmin Melasalmelta varaosia ostaneet asiakkaat alkoivat ostaa varaosansa muualta.

”Siitäkin selvittiin pienellä toimintamallin muutoksella”, Melasalmi sanoo.

Melasalmi oy on ollut yrityksenä pitkäikäinen, mutta pitkään siellä ovat viihtyneet myös työntekijät. Yksi pisimpään yrityksen palkkalistoilla olleista on Jorma ”Jokke” Ojala. Hän on ollut autokorjaamolla töissä 45 vuotta. 15-vuotiaasta lähtien, kuten Melasalmikin.

Kaksi 40 vuotta korjaamolla töissä ollutta työntekijää jäivät eläkkeelle muutamia vuosia sitten.

Kautta linjan Melasalmen työntekijät ovat olleet korjaamolla töissä pitkään, kymmeniä vuosia kaikki. Jotain se kertoo yrityksestä.


”Tänne on haastavaa saada uusia työntekijöitä, mutta sitten kun he tulevat, niin harva lähtee muualle”, Melasalmi sanoo.

Hänen mielestään tärkeintä työpaikalla on, että henki ja porukka ovat hyviä. Kun ne ovat kunnossa, muut asiat hoituvat. Samaan hengenvetoon hän harmittelee uusien työntekijöiden löytämisen haastetta.

”Autonkorjaus ei ole enää must-ala. Ennen kaikki miehet halusivat rassaamaan autoja, mutta nykyisin muut työt vetävät puoleensa. On tämä kuitenkin likaista, raskasta ja meluista työtä.”

Vielä kun löytyisi uusia ja innokkaita nuoria tekijöitä.

Melasalmen mielestä uuden työvoiman löytämisessä on kaksi haastetta. Ala ei hänen mukaansa enää houkuttele entiseen malliin, ja toisaalta merkkikorjaamot vievät valtaosan uusista työntekijöistä.

Toinen haaste on hieman perinteisempi.

”Jos ennen puhuttiin alkoholiongelmista, niin nyt ongelma voi olla kännykkä”, Melasalmi sanoo.

Hänen mukaansa jatkuva kännykän vilkuilu vaikuttaa tehokkuuteen työssä, jossa käsiä tarvitaan koko ajan töiden tekemiseen.

”Eihän se niinkään voi olla, että työntekijä käy päivässä seitsemän kertaa vessassa katsomassa kännykkää. Paitsi jos kahdeksan tunnin hommat hoituvat neljässä tunnissa, silloin se on minulle ihan sama”, Melasalmi sanoo ja nauraa.

Samalla ala myös kehittyy. Ennen pelkkä puuhastelu konepellin alla riitti, mutta nykyisin lähes kaikkeen auton korjaamisessa liittyy tietokone. Nykyautoissa liki kaikkea ohjaillaan tietokoneohjelmilla, eikä ilman tietokonetaitoja enää pärjää.

Siinä olisi Melasalmen mielestä alan vetonaula myös nuoremmalle sukupolvelle.

”Nuoret ovat kasvaneet jo tietokonemaailmassa, toisin kuin me vanhemmat. Tietokone on tulevaisuuden autonkorjauksessa on mukana vielä enemmän kuin nyt.”

Voisi myös luulla, että etenkin pienillä autokorjaamoilla keskinäinen kilpailu on kovaa. Se on Melasalmen mukaan väärä luulo. Hän kehuu lähiseudun autokorjaamojen välistä yhteistyötä erinomaiseksi.

Pienten korjaamojen keskinäinen yhteistyö on liiketoiminnan elinehto. Syitä on kaksi: pienet tilat ja raha, jota ei ole törsättäväksi. Ei ole sellaista rahakirstua, josta voisi kahmaista tukun seteleitä ja käydä ostamassa uusia välineitä tuosta vaan.


”Eri korjaamojen autonkorjaajat ovat erikoistuneet erilaisiin hommiin kuin toiset. Eikä kaikille korjaamoille kannata ostaa samoja, kymmeniätuhansia euroja maksavia työkaluja”, Melasalmi perustelee pienten korjaamojen yhteistyön merkitystä.

Autokorjausbisnes ei ole mikään rahantekokone. Kohtuullisen hyvästä liikevaihdosta huolimatta Melasalmi oy:n tulos on ollut vuosittain muutamasta tuhannesta muutamaan kymmeneentuhanteen euroon voitollinen.

Melasalmi nimittää liiketoimintaa plusmiinusnollaksi. Suurta voittoa ei tule, mutta palkat maksetaan ja ennen kaikkea työntekijät viihtyvät.

52-vuotiaalla Melasalmella on vielä työvuosia jäljellä, mutta pitkän tähtäimen tulevaisuus on hämärän peitossa. Korjaamolle ei toistaiseksi ole tiedossa jatkajaa sitten, kun Melasalmi jää työelämästä pois. Hänellä on kolme tytärtä, jotka eivät aio ”ottaa vetovastuuta” Melasalmi oy:stä.

Vaihtoehtoja on kaksi. Joko toiminta jatkuu tai se loppuu.

”Tässä olisi jollekulle valmis paketti sitten, kun minä jään pois. Mutta aika näyttää”, Melasalmi sanoo.


Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Thaimaan kuningas erotti ainoan jalkavaimonsa: syyksi kerrottiin ”karkea niskoittelu” ja kuningattareen liittyvä valtapeli

    2. 2

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    3. 3

      Poliisien etu­järjestön puheen­johtaja Ohisalon selvitys­pyynnöstä: Vuoro­puhelun sisä­ministerin kanssa tapahduttava muualla kuin Twitterissä

    4. 4

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    5. 5

      Puhemies torjui Boris Johnsonin toivoman uuden äänestyksen brexit-sopimuksesta – suora lähetys britti­parlamentista jatkuu

    6. 6

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    7. 7

      Iranilainen musiikkipalvelu poisti naiset kaikkien levyjen kansikuvista

    8. 8

      Hämmentynyttä Wikileaksin perustajaa Julian Assangea kuultiin oikeudessa Britanniassa

    9. 9

      Alma pääsi lämmittelijäksi Christina Aguileran Britannian-kiertueelle – Manageri: ”Christina oli nähnyt Alman keikan ja tykännyt kovasti”

    10. 10

      Auto putosi Tuusulanväylältä kuusi metriä lasten koulutielle, kuljettaja kuoli: ”Onni onnettomuudessa, ettei kukaan ollut väylällä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    2. 2

      ”Koko Suomi kaatui minun vastaanotolleni”, sanoo lääke­kannabiksen reseptien kirjoittamisen lopettanut lääkäri

    3. 3

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    4. 4

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    5. 5

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    6. 6

      Maksoin hoitajan ojentamasta kumiletkusta 64 euroa: onko hoitokuluvakuutuksista tullut lääkäriasemille rahastusautomaatti?

    7. 7

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    8. 8

      Emeritusprofessori kiittää nuorta lääkäriä kannanotosta: ”Jos halutaan oikeasti hoitaa meidän vanhuksia, järjestelmää pitää muuttaa dramaattisesti”

    9. 9

      Omakotitalolle ei löydy ostajaa edes Järvenpäässä – Kari Sirola kertoo, miten vanhaa taloa voi pitää kunnossa halvalla

      Tilaajille
    10. 10

      Uni ja liikunta puhdistavat aivot, mutta korkea verenpaine heikentää pään pesukoneen tehoa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    10. 10

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää