Vantaa    |   HS Vantaa

Vantaa otti käyttöön oman kaupunkipyöräjärjestelmän: Lopputulos täysi pettymys

Vantaan kaupunkipyörät pysyivät pääasiassa telineissä. Ensi vuonna on luvassa jotain muutoksia ja parannuksia järjestelmään, kaupunki lupaa.



Vantaan historian ensimmäinen kaupunkipyöräkausi päättyi loka–marraskuun vaihteessa.

Menestyksenä kulunutta Vantaan pyöräilykautta ei voi pitää. Osasyynä on, että kausi Vantaalla alkoi vasta kesäkuun puolivälissä, kun Helsingissä ja Espoossa kaupunkipyörillä kurvailu alkoi huhtikuun alussa. Helsingissä ja Espoossa voi ajaa samoilla pyörillä, mutta Vantaan pyörät toimivat vain Vantaalla.

Vantaalla tehtiin kesäkuun puolivälin ja lokakuun lopun välisenä ajanjaksona yhteensä 43 000 matkaa. Koko kauden maksaneita käyttäjiä oli 1 161.

Helsingissä ja Espoossa kaupunkipyörämatkoja tehtiin huhtikuun ja lokakuun välisenä aikana yli 3,7 miljoonaa. Koko kauden polkijoita oli yli 61 000.

Ero on suorastaan häkellyttävä: Helsingissä ja Espoossa ajettiin kahdessa vuorokaudessa enemmän matkoja kuin Vantaalla neljässä ja puolessa kuukaudessa.

Lue lisää: Kaupunkipyörät levisivät ympäri Suomen: Vantaalla pyörät ovat jääneet telineisiin, Kuopiossa yllätyttiin

Kaupunkipyörät ovat olleet Helsingissä ja Espoossa katukuvassa kauemmin kuin Vantaalla. Helsinkiin niin sanotut Alepa-fillarit ilmestyivät vuonna 2016, Espooseen vuonna 2018.

Eroa on myös pyörien ja asemien määrässä. Vantaalla kaupunkipyöriä oli tänä vuonna 1 000 ja asemia 100. Helsingissä ja Espoossa asemia oli 349 ja pyöriä 3 490. Helsingissä ja Espoossa tarjontaa on Vantaata enemmän, mutta eivät mittavat erot luvuissa selity pelkästään sillä.

Asukaspalautteessa on korostunut se, että ihmiset moittivat pyöräasemien sijoittelua. Kaupunkipyöriä on juna-asemilla, mutta ei aina siellä, mistä ihmiset lähtevät aamulla töihin eli asuinalueilla. Vastaavasti töistä tullessa juna-aseman kaupunkipyörää ei voi jättää yöksi minnekään.

Tätä kritiikkiä on tullut etenkin Leinelästä ja Rekolasta.

”Tiesimme, ettei pyöräasemia riittänyt aivan kaikkialle, missä niitä olisi järkevä olla. Leinelä ja Rekola jäivät liian vähäiselle tarjonnalle”, sanoo Vantaan kaupunkipyöräjärjestelmästä vastaava liikenneinsinööri Heikki Alkila.

Useaan otteeseen kummastelua herättänyt asia Vantaan kaupunkipyörissä on, ettei niillä voi ajaa pois Vantaalta. Siinä missä Espoon ja Helsingin kaupunkipyörien palveluntuottaja on sama, Vantaalla on omansa.

Asiaa Vantaan kaupunki on perustellut kilpailutuksella. Vantaan kaupunkipyörien kilpailutuksen voittaneen palveluntuottajan Citybiken järjestelmä ei ole Espoon ja Helsingin järjestelmän kanssa yhteensopiva.

Yhteensopivuutta ei ole luvassa vielä vuosiin. Vantaan nykyinen palvelusopimus kaupunkipyöristä on voimassa vuoteen 2025 saakka, eli se päättyy samaan aikaan Helsingin ja Espoon sopimusten kanssa.

Alkila sanoo, että kilpailutuksen olisi voinut tehdä toisinkin. Jos Vantaa olisi kirjannut kilpailutuksen ehdoksi, että järjestelmän on oltava yhteensopiva Espoon ja Helsingin järjestelmien kanssa, niin matkoja Vantaan pyörillä olisi voinut tulla enemmän.

Vantaa halusi kuitenkin hankintaan aitoa kilpailua, eikä tarjouskilpailuun siksi tehty rajauksia. Yhteiskäytössä ei myöskään nähty merkittävää potentiaalia.

”Välimatkat Helsingin järjestelmään ovat melko pitkiä. Tikkurilasta on kuusi kilometriä matkaa lähimmälle Helsingin pyöräasemalle”, Alkila sanoo.

Myös Myyrmäestä on useita kilometrejä Helsingin Lassilan tai Espoon Uusmäen pyöräasemille.

HSL:n erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen sanoi HS:lle syyskuussa, että heidän saamien asiakaspalautteiden perusteella yhteiskäytön puute oli yksi syy Vantaan pyörien vähäiselle käytölle.

”Jotkut vantaalaiset käyttävät jo kaupunkipyöriä Helsingissä, eivätkä he välttämättä halua maksaa enää toista maksua Vantaalle”, Jääskeläinen sanoi tuolloin.

Alkila sanoo, että Vantaan kaupunkipyöristä saatu palaute oli pääasiassa hyvää. Pyörät ja palvelu olivat pääosin toimivia.

Tehtyjen matkojen määrä oli silti pettymys, Alkila myöntää.

”Ei se yllättänyt, ettei palvelu ensimmäisellä kaudella lähtenyt lentoon. Vähän odotimme silti enemmän.”

Tarkkoja määrällisiä tavoitteita Vantaalla ei asetettu. Tavoitteita oli Alkilan mukaan mahdotonta laskea etukäteen, kun vastaavaa järjestelmää ei ole ollut Vantaalla aiemmin olemassa.

Alkilan mukaan oli alusta alkaen selvää, ettei Helsingin ja Espoon lukemien tavoittelu ole realistista. Hänen mukaansa keskeinen ero tulee jo kaupunkirakenteen eroista Helsinkiin verrattuna.

”Ja Espookin on tullut täydennyksenä mukaan Helsingin järjestelmään.”

Vantaalla tehtiin joitain vuosia sitten selvitys, jossa todettiin, ettei Vantaalla ole juurikaan sellaista kaupunkirakennetta, joka tukisi kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöä. Helsinkiä pinta-alaltaan suurempi Vantaa koostuu suuralueista, jotka puolestaan muodostuvat pääasiassa lähiöistä paria muutamaa suurempaa keskusta lukuun ottamatta.

Se oli alusta alkaen Alkilan mukaan selvää, että Helsingin ja Espoon lukemien tavoittelu ei ole realistista. Vantaalla kuitenkin poliitikot ja liikennesuunnittelu päättivät seurata aikaa, ja kaupunkipyöräjärjestelmä haluttiin tarjota asukkaille.

”Kaupunkipyöräjärjestelmä tukee joukkoliikenteen käyttöä ja on aika edullinen tapa parantaa liikenneyhteyksiä verrattuna esimerkiksi uusiin bussilinjoihin”, Alkila sanoo.

Vaikka käyttäjämäärä jäi tänä vuonna pieneksi, ei siitä koidu Vantaalle taloudellisia tappioita. Kaupunki on hankkinut kaupunkipyöräjärjestelmän kiinteähintaisella sopimuksella. Näin ollen mahdolliset voitot tai tappiot jäävät palveluntuottaja Citybikelle.

Vantaan kaupunki keräsi pyöristä palautetta Citybike Vantaan asiakaspalveluviesteistä ja HSL:n lokakuussa toteuttamasta kyselystä. Kaikille pyörien käyttöoikeuden lunastaneille lähetettyyn kyselyyn vastasi 731 henkilöä.

Palautteissa nousi Alkilan mukaan esille toiveita uusista pyöräasemista. Lisäksi käyttäjät kertoivat ongelmista pyörien käyttöönotossa ja palautuksessa.

”Käyttöönotto- ja palautusongelman korjaaminen talven aikana on tärkeä asia. Pyrimme ratkaisemaan asian talven aikana palveluntuottajan kanssa niin, että pyörät toimivat varmasti jokaisella käyttökerralla”, Alkila sanoo.

Pyöräasemaverkkoon on todennäköisesti luvassa joitain muutoksia ensi vuodeksi. Pyörien määrää ei lisätä eikä aluetta laajenneta, mutta uusia asemia saattaa tulla täydennyksinä nykyisen verkoston yhteyteen.

Tarkkaa suunnitelmaa tai tavoitteita esimerkiksi pyörien käyttöasteesta ei ensi vuodeksi vielä ole, sillä edellisen pyöräilykauden päättymisestä on kulunut niin vähän aikaa.

”Ensin analysoimme päättyneen kauden ja käymme yhteenvetokeskustelun palveluntuottajan kanssa. Vasta sitten ehkä asetamme joitain määrällisiä tavoitteita”, Alkila sanoo.

Ensi vuonna pyörät ilmestyvät Vantaan katukuvaan Helsingin ja Espoon tavoin jo huhtikuun alussa.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Vantaan kaupunkipyörät


 Pyöriä oli tänä vuonna 1 000, asemia 100.

 Asemat sijaisevat Tikkurilassa, Koivukylässä, Aviapoliksessa, Myyrmäessä, Martinlaaksossa ja Kivistössä

 Eniten käyttäjiä oli Tikkurilassa, vähiten Koivukylässä ja Myyrmäen ja Martinlaakson suunnalla.

 Pyörillä ajettiin 43 000 matkaa. Maksaneita käyttäjiä oli 1 161.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    2. 2

      Kehomme vanhenee kolmen virstanpylvään kautta, ja ne paljastuvat tarkasti verestä

    3. 3

      Nainen raiskattiin yökerhon wc-tiloissa Helsingin keskustassa, DTM on ”tarkastellut toimintaansa kriittisesti” tapauksen jälkeen

    4. 4

      Vanhaan kouluun muuttanut perhe yllättyi remonttikuluista: ensimmäisen talven öljylasku 10 000 euroa

    5. 5

      Oulussa ihmetellään pääkaupunkiseudun ”talvipyöräilyä” – ”Lycraan tai Gore-Texiin pukeutuminen on meillä marginaali-ilmiö”

      Tilaajille
    6. 6

      Bougainville äänesti itsenäistymisen puolesta

    7. 7

      Keskustan kansanedustaja vaatii, ettei hallitus tuo ketään al-Holin leiriltä, puheenjohtaja Kulmuni jätti puolueen linjan auki

    8. 8

      Presidentti Niinistö HS:lle: Hallituksen tulisi pohtia ”selkeän poliittisen päätöksen tekemistä” al-Holin suomalaisten kotiuttamisesta

    9. 9

      Ensin unohtuivat laulujen sanat, sitten koko elämä alkoi luisua alta – Laulaja Matti Esko on elänyt 20 vuotta masennuksen kanssa, ja nyt hän kertoo, millaista se on ollut

      Tilaajille
    10. 10

      Maailmalla tähtirooleja tekevä suomalaisballerina kutsuu Kansallisbalettiamme spa-hotelliksi – Huipulle päästäkseen ”pitää aina olla parempi kuin kaikki muut”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Oikeus tuomitsi mieskaksikon törkeästä raiskauksesta vankilaan, raiskasivat naisen vuorotellen

    2. 2

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    3. 3

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    4. 4

      Presidentti Niinistö HS:lle: Hallituksen tulisi pohtia ”selkeän poliittisen päätöksen tekemistä” al-Holin suomalaisten kotiuttamisesta

    5. 5

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    6. 6

      Keskustan kansanedustaja vaatii, ettei hallitus tuo ketään al-Holin leiriltä, puheenjohtaja Kulmuni jätti puolueen linjan auki

    7. 7

      Ruotsalaisyhtye Roxetten laulaja Marie Fredriksson on kuollut

    8. 8

      Laurent Simonsin, 9, piti saada yliopistotutkinto maailman nuorimpana, mutta nyt hän on lopettanut opintonsa valmistumista koskevan kiistan vuoksi

    9. 9

      Helsinki lahjoittaa tasavallan presidentille 2,7 hehtaarin alueen Meilahdesta – kolme rakennusta puretaan

    10. 10

      Miljardin dollarin näppäilyvirhe ajoi yhdysvaltalaisen paikkakunnan talousahdinkoon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    5. 5

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    6. 6

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    7. 7

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    8. 8

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    9. 9

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    10. 10

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    11. Näytä lisää