Vantaa    |   HS Vantaa

Lapset eivät Suomessa enää tee työtä, mutta Onnelia näyttelevä Celina Fallström teki jo 10-vuotiaana kunnon tilin

Harva alle 14-vuotias suomalaislapsi tekee töitä. Sata vuotta sitten kaikki kykenevät 14-vuotiaat menivät töihin.



Kun vantaalainen Celina Fallström,11, kuuli, että elokuvaan haetaan tyttönäyttelijöitä, teki hän itsestään videon ja lähetti sen tuottajalle. Yllätys oli suuri, kun kolmien koekuvausten jälkeen paljastui, että elokuva oli Onneli ja Anneli. Vielä suurempi yllätys oli, että Celina oli valittu Onnelin rooliin.

”Kaverit oli, että oh my gaaad!”

Onnelin pesti tarkoitti sitä, että edessä oli muutto Turkuun kesän ajaksi. Fallströmin vanhemmat eivät voineet lähteä koko kesäksi Turkuun, joten matkaan lähti mummo Mari Joutsenjärvi.

”Meille oli vuokrattu kiva kolmio Turun keskustasta. Asunto oli lähellä Annelia näyttelevää Olga Ritvasta”, kertoo Joutsenjärvi.


Turun kadut tulivat Joutsenjärvelle tutuksi, kun hän odotteli lapsenlapsen työpäivän päättymistä.

”Minua yllätti se, että lapset tekivät seitsemän tunnin päiviä.”

Kymmenvuotiaalle Fallströmille kesä oli mukava palkallinen seikkailu.

”Ei se edes tuntunut työltä, kun oli niin hauskaa.”

Celina Fallström kuuluu niihin harvoihin suomalaisiin kymmenvuotiaisiin, jotka tekevät työtä, josta saa palkkaa. Tilastokeskuksen vuoden 2004 työssäkäyntitilastossa 13-vuotiaista sai jotakin työtuloa vain 3,8 prosenttia. Työssäkäyviä alle 13-vuotiaita on niin vähän, että heidän työssäkäyntiään ei säännöllisesti tilastoida.

Toisin oli 1800-luvulla. Lapset tekivät työtä, mutta ilman palkkaa. Kun Vantaan, silloisen Helsingin maalaiskunnan, Kirkonkylän kansakoulu aloitti vuonna 1869, tuli oppilaita kouluun vain parikymmentä. Oppilasmäärän uskottiin kuitenkin pian nousevan, sillä syksyn maatöiden päätyttyä lapsia ei enää tarvittaisi ulkotöihin. Kevätpuolella lapsia olikin koulussa jo 64.

Lasten työntekoa tutkinut Helsingin yliopiston dosentti Marjatta Rahikainen kertoo, että 1800-luvulla aikalaiset ihmettelivät lasten työtä tehtaissa, mutta työ maataloissa oli niin tavallista, että sitä ei edes pidetty työnä. Palkasta nyt puhumattakaan. Köyhäinhoidon varaan joutuneet elättilapset kelpasivat työntekijöiksi vasta, kun heistä alettiin maksaa rahakorvauksia.

”Isännät olivat hyvin selvillä siitä, että kasvava lapsi syö enemmän kuin tuottaa”, Rahikainen sanoo.


Teollisuuden palvelukseen lapset sen sijaan kelpasivat. Puuvilla-, pellava-, villa-, tupakka-, tiili- ja tulitikkuteollisuudessa lapsityövoimaa käytettiin paljon. Erityisesti tekstiiliteollisuus tarvitsi lapsia, sillä Englannissa suunnitellut kehruu- ja kutomakoneet oli suunniteltu niin, että lasten työpanosta tarvittiin.

”Vain lapsi mahtui koneen alle puhdistamaan kehruujätteet lattialta”, kertoo Rahikainen.

Suomessa alle kymmenvuotiaita lapsia ei palkattu tehtaisiin, ja vuonna 1889 alle 12-vuotiaiden työskentely kiellettiin niissä.

Vaikka vanhemmat olivat köyhiä, he eivät halunneet lähettää lapsia tehtaisiin.

”Lapsia houkuteltiin sinne ruoalla ja asuntolalla”, kertoo Rahikainen.

Lapsille luvattiin myös maksaa palkkaa, mutta näitä rahoja asuntoloiden lapset eivät koskaan nähneet. Tehtaat pidättivät palkkarahat itsellään siihen asti, että lapset lähtivät asuntolasta. Kun palkasta oli vähennetty asumis- ja ruokakustannukset koko asuntola-ajalta, ei lasten palkasta jäänyt jäljelle mitään.

Nykyisin lapsen palkkaaminen tehtaisiin olisi lain vastaista. Lasten työnteko on Suomessa tiukasti säänneltyä. Periaatteessa alle 14-vuotiaat eivät saa tehdä työtä. Muutamia poikkeuksia kuitenkin on. Yksi niistä on toimiminen avustajana kulttuuritilaisuuksissa eli esimerkiksi näyttelijän työ. Alle 14-vuotiaiden lasten työntekoa varten täytyy hakea lupa aluehallintovirastolta.

Onneli ja Anneli -elokuvan kuvauksissa lasten hyvinvointi otettiin huomioon monella tavalla.

”Lapsilla oli oma lastenhoitaja, joka piti huolta, että tytöillä oli tekemistä taukojen aikana”, kertoo tuotantoyhtiö Zodiak Finland Oy:n tuottaja Sari Lempiäinen.


Ruokaa oli tarjolla koko päivän, joten tytöt saivat syödä, milloin halusivat.

”Meillä oli aamutakit, jotka piti laittaa heti ottojen loputtua kuvausvaatteiden päälle, etteivät ne sotkeutuisi”, kertoo Celina Fallström.

Ruokaa sai välillä syödä myös elokuvan kohtauksissa. Niiden kohtausten kuvaaminen oli Fallströmin mielestä hauskinta.

”Sai syödä kakkua uudestaan ja uudestaan.”

1800-luvulla lasten työhyvinvoinnista ei juuri huolehdittu. Tehtaat olivat lapsille vaarallisia työpaikkoja. Puuvillakehräämöissä ilma oli sakeana puuvillapölystä, sitä meni nieluun ja keuhkoihin, ja se sai lapset yskimään.

Onnettomuuksia tapahtui ilmeisesti paljon, mutta niitä kirjattiin ylös vain satunnaisesti. Vuosina 1890–1919 viranomaisten tietoon tuli 13 kuolemaan johtanutta ja 81 pysyvään ruumiinvammaan johtanutta lasten työtapaturmaa.

Tulitikkutehtaissa käytettiin aluksi myrkyllistä fosforia, joka tuhosi kasvojen luustoa. Lumppupaperitehtaissa lasten tehtävä oli lajitella likaisia lumppuja jatkokäyttöä varten.

”Lähes kaikki, jotka aloittivat työn, saivat lumppukuumeen”, kertoo Marjatta Rahikainen.

Vantaalla ei tiettävästi ollut 1800-luvulla teollisuusyrityksiä, joiden palveluksessa olisi ollut pieniä lapsia. Tikkurilan alueen suuri työllistäjä Tikkurilan maalitehtaan edeltäjä Dickursby Oljeslageri palkkasi vain aikuisia.

”Työ oli niin raskasta ja vaativaa, että siellä ei ollut lapsia, eikä edes kovin nuoria töissä”, kertoo Tikkurilan maalitehtaan historiikin kirjoittanut Kirsti Manninen.

Tämä oli poikkeuksellista, sillä kaikki köyhien perheiden lapset menivät töihin heti, kun kykenivät. Tilanne muuttui pysyvämmin vasta 1920-luvulla, kun Suomeen tuli yleinen oppivelvollisuus.

”Lain jälkeen nuorin työvoima oli kansakoulun käynyttä eli noin 13-vuotiaita”, sanoo Manninen.

Ikävä kyllä töitä ei aina riittänyt. 1800-luvun alun sota köyhdytti maaseutua ja ansiota haettiin muualta.

”Värvärit kulkivat pitkin Kaakkois-Suomea kärryineen ja ostivat suomalaislapsia myytäväksi Pietariin”, sanoo Rahikainen.

Rahikaisen mukaan lapsia myytiin Pietarissa muutamalla hopearuplalla. Tytöistä maksettiin vähemmän kuin pojista.

”Suomalaispoikia myytiin takakujien verstaisiin apureiksi ja tyttöjä palvelustytöiksi. Osa päätyi ehkä prostituoiduiksi.”

Poikia myytiin myös nuohoojille apupojiksi. Poikien onni oli se, että pietarilaisissa taloissa oli käytössä kakluunit, joiden hormeihin ei kenenkään tarvinnut kiivetä.

”Englannissa nuohoojapoikia käytettiin elävinä piippuharjoina”, kertoo Rahikainen.

Monet ihmiset lähtivät Pietariin vapaaehtoisesti. Todennäköisesti myös Vantaalta lähdettiin, olihan täältä suora Kuninkaantien reitti perille asti.

”Kerjääminen oli laitonta Suomessa, mutta Pietarissa se ei ollut. Pietarin kaupungissa asui 1800-luvun puolivälissä Helsingin jälkeen eniten suomalaisia”, sanoo Rahikainen.

Vantaalla Celina Fallström pakkaa laukkuaan. Edessä on Onneli, Anneli ja nukutuskello -elokuvan edustusmatka Kiinaan. Mukaan pakataan sortsit, sillä sääennuste lupaa 32 astetta lämpöä.

”Hotellissa on ulkouima-allas”, kertoo Fallström.


Mukaan lähtee mummo, tuottaja ja sängyn päällä makoileva koiraunilelu. Sängyn Fallström osti elokuvista saamillaan palkkarahoilla.

”Loput rahat säästän.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Salamurha, jäätelöä ja Rick, jolla on ydinase – Tällainen on Donald Trumpin hämmentävä palatsi, jossa presidentti kestitsee valtiovieraita ja laukaisee ohjuksia

      Tilaajille
    2. 2

      Naisten seksilelumarkkinoille tuli hittilaite, joka muutti kaiken – se kertoo suomalaisten seksielämän käänteestä

      Tilaajille
    3. 3

      Yleinen harhaluulo ajokortista on saanut suomalaiset hankkimaan ennätys­määrän henkilö­kortteja

    4. 4

      Suomi ei ole mitenkään erikoinen kieli, vaikka me väitämme niin – Mutta yhdessä asiassa se on aidosti harvinainen

    5. 5

      Suomen uudet sotalaivat saavat huipputarkat vedenalaiset korvat, ja jatkossa sukellusveneiden piileskely Suomen vesillä vaikeutuu huomattavasti

    6. 6

      Seppo Saario sijoitti itsensä miljonääriksi, ja viime vuosi oli ”poskettoman hyvä” – Konkarisijoittaja kertoo, miksi hän vaihtoi taktiikkaa

      Tilaajille
    7. 7

      Luottoluokitusyhtiö Fitch muutti Suomen talouden näkymät heikommaksi, syynä hallituksen politiikka

    8. 8

      Radiokanava: Yhdysvaltain ulkoministeri Pompeo suuttui toimittajalle, kiroili ja pani osoittamaan Ukrainan kartalta

    9. 9

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    10. 10

      Volvon suurin katumaasturi uudistui – ja sen lataushybridi paljastaa ilmastokikkailun porsaanreiät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Salamurha, jäätelöä ja Rick, jolla on ydinase – Tällainen on Donald Trumpin hämmentävä palatsi, jossa presidentti kestitsee valtiovieraita ja laukaisee ohjuksia

      Tilaajille
    2. 2

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    3. 3

      Rap-artisti Pyhimys ratkaisi matematiikan tehtävän tavalla, joka sai opettajan hämmästymään – Siitä alkoi polku, joka olisi voinut johtaa aivan toisenlaiseen elämään

      Tilaajille
    4. 4

      Naisten seksilelumarkkinoille tuli hittilaite, joka muutti kaiken – se kertoo suomalaisten seksielämän käänteestä

      Tilaajille
    5. 5

      Yleinen harhaluulo ajokortista on saanut suomalaiset hankkimaan ennätys­määrän henkilö­kortteja

    6. 6

      Luistelututkinnan todistaja kertoo HS:lle, mitä kuulemisissa tapahtui: Mirjami Penttisen ”kohtaaminen silmästä silmään oli raskasta”

    7. 7

      Kolmevuotias poika lähestyi ”neron lukemia” älykkyystestissä, pääsi Mensan jäseneksi Britanniassa

    8. 8

      Aurinko paahtoi Hakaniemessä olevan talon seinään edesmenneelle yritykselle haamumainoksen

    9. 9

      Kummitus ajoi siivoojan ulos: Helsingin ja Vantaan rajalla on tehdas, jossa kukaan ei halua olla öisin töissä

    10. 10

      Keskiolut on poistunut keskuudestamme kaikessa hiljaisuudessa, sanoo tutkija – Oispa kaljaa -näyttelyssä voi jättää sille muistokirjoituksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    4. 4

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    5. 5

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    6. 6

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    7. 7

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    8. 8

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    9. 9

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    10. 10

      Rap-artisti Pyhimys ratkaisi matematiikan tehtävän tavalla, joka sai opettajan hämmästymään – Siitä alkoi polku, joka olisi voinut johtaa aivan toisenlaiseen elämään

      Tilaajille
    11. Näytä lisää