Maahanmuuttaja­nuorten kotouttamiseen jaettu jättisumma suli puuhasteluksi: Vantaa sai EU-rahoilla aikaan vain kahden kilometrin juoksukisan

Vihdoin Vantaa oli onnistunut.

YIB in Sport (Youth with immigrant background in sport) oli ensimmäinen Vantaan Liikuntapalveluiden koordinoima hanke, joka sai rahaa EU:lta.

Ja rahaa saatiin ihan kunnon summa, Erasmus+ Sport -ohjelman myöntämä maksimiavustus 400 000 euroa.

Hankkeen ideakin oli loistava. Kotouttaa maahanmuuttajataustaisia nuoria yhteiskuntaan liikunnan avulla. Vantaan kaupunki kertoo nettisivuillaan hankkeesta näin: ”Tarkoituksena on lisätä maahanmuuttajataustaisten nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia hyvinvointiin, koulutukseen ja työelämään liikunnan avulla.”

Kaksivuotisessa hankkeessa on mukana Vantaan Liikuntapalveluiden lisäksi Helsinki Business College ja neljä eri koulutus- ja tutkimusorganisaatiota Ruotsista, Italiasta, Bulgariasta, Espanjasta. Raha jaettiin organisaatioiden kesken, mutta järjestävä organisaatio eli Vantaan kaupungin Liikuntapalvelut sai eniten.

Mutta kuinkas sitten kävikään? Projektityöntekijöiden palkkakuluihin meni rahasta 300 000 euroa. Siihen päälle seminaaritapaamiset Bulgariassa, Italiassa ja Suomessa, hallinnointikulut ja summasta jäi 30 000 euroa käytännön hankkeisiin.

Kullekin maalle jäi siis noin 5 000 euroa toteuttaa liikuntaprojekteja.

”Budjetissa on lisäksi noin 20 000 euroa sekalaisia kuluja, joita voi käyttää tapahtumien järjestämiseen. Vantaalla myös hallinnollisia kuluja voi käyttää, koska erillisiä tilakuluja ei ole”, kertoo Vantaan kaupungin liikuntapäällikkö Leena Rusanen, joka oli mukana hakemassa apurahaa EU:lta.

Hanketta on nyt takana vuosi, ja Vantaalla YIBinS-tapahtumia on järjestetty yksi.

”Kyseessä oli Mini Fun Run -niminen juoksutapahtuma Vantaan maratonin yhteydessä”, kertoo hankkeen projektisuunnittelija Marianna Suonpää.

Kulut tilaisuudesta YIBinS-hankkeelle olivat hyvin vähäiset. Vantaan maratonin järjesti Vantaan Seurayhtymä. Maratoniin kytkeytyvään Mini Fun Run -tapahtumaan osallistui 60 henkilöä. Osallistuminen maksoi 20 euroa, mutta osalle sisäänpääsy tarjottiin ilmaiseksi. Juoksumatkan pituus oli noin kaksi kilometriä.

”Jaoimme sisäänpääsykoodeja kohderyhmille muun muassa koulujen ja urheiluseurojen kautta”, kertoo Leena Rusanen.

Projektisuunnittelija Marianna Suonpää aloitti projektissa vasta syyskuussa, mutta hänen mukaansa tapahtumia ei ole järjestetty enempää, koska suuri osa ensimmäisestä vuodesta on mennyt muun muassa yhteistyökumppaneiden etsimiseen ja tulevien tapahtumien koordinointiin ja suunnitteluun.

Työhön kuuluu myös raportointi Bulgariaan, jonka vastuulla on tiedon kerääminen maahanmuutosta ja liikunnan roolista kotouttamisessa.

”Valtaosa työstä on suunnittelua, seminaareja, selvitysten ja raporttien kirjoittamista. Käytännön toteutukseen saadusta rahasta käytetään vain pieni osa”, sanoo Leena Rusanen.

Rusasen mukaan ongelma ei kuitenkaan ole projektin toteuttajissa.

”Kritisoisin ohjelman rakennetta. Jos avustusta saa seminaareihin osallistumisesta ja tutkimustyötä tekemällä, niin silloin avustushakemus tehdään sen mukaan.”

Ensi vuonna Vantaalla on tarkoitus on järjestää ainakin yökorista ja talviliikuntavälineiden lainaamo. Lisäksi luvassa on video, jossa neuvotaan oikeanlaista talvipukeutumista maahanmuuttajille.

”Pukeutuminen vuodenaikojen mukaan voi olla vieras asia ulkomaalaiselle. Video opastaa muun muassa kerrospukeutumista”, kertoo Suonpää.

Toinen suomalainen mukanaolija Helsinki Business College on järjestänyt saamallaan rahalla kouluunsa Sports Cafe -toimintaa, jossa osallistujat pelaavat tai urheilevat yhdessä ja treenaavat suomenkielentaitojaan.

”Ensi vuonna luvassa muun muassa urheiluvälinelainaamo. Toinen tulee koululle ja toinen toimii pop-up-tyyliin eri paikoissa”, kertoo Helsinki Business Collegen lehtori Taru Toivonen.

Toivosen mielestä on harmillista, jos mahdollisuus auttaa maahanmuuttajia käytännössä jää suunnitelmien tasolle.

”Toivon, että opiskelijat hyötyvät tästä projektista. Pienetkin asiat voivat tuottaa hyvää ja muuttaa asioita. Erityisesti Vantaalla on valtava potentiaali, koska siellä on todella paljon maahanmuuttajia.”

Avantouinnissa menee integroitumisen raja

Yksi YIB in Sports -hankkeesta hyötyvistä on portugalilainen Carlos Pedro. Helsinki Business Collegessa merkonomiksi opiskeleva Pedro odottaa tulevaa urheiluvälineiden lainaustoimintaa innolla.

”Opiskelijabudjetti on rajallinen, joten tämä on hyvä idea. Toivon, että lainaamoon tulee tennis- tai sulkapallomailoja.”

Neljä vuotta Suomessa ollut Pedro osaa jo suomea ja tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu yrittäjyys. Pedro on malliesimerkki maahanmuuttajasta, joka integroituu Suomeen liikunnan avulla. Pedro on on osallistunut Sports Cafe -toimintaan koululla, lisäksi hän on kokeillut luistelua ja omistaa sukset. Tulevaisuuden haaveissa on lumilautakurssi.

”Jos haluaa viihtyä Suomessa, pitää tehdä mitä suomalaiset tekevät. Yhteiskuntaan pääsee sisään kielen ja tekemisen kautta.”

Pedro on kokeillut jopa avantouintia, mutta siinä menee integroitumisen raja.

”Siitä en tykkää. Mutta saunassa käyn kaksi kertaa viikossa.”