Oikeistolainen mahtimies pieksi tierahat ihmisistä irti Vantaalla: kartanon rakennuttanut herra ajautui selkkauksesta toiseen - Vantaa | HS.fi
Vantaa|HS Vantaa

Oikeistolainen mahtimies pieksi tierahat ihmisistä irti Vantaalla: kartanon rakennuttanut herra ajautui selkkauksesta toiseen

Tiukan linjan oikeistolainen Martti Pihkala pisti tuulemaan, kun hän saapui Rekolaan. Pihkalan myötävaikutuksella kylään saatiin koulu, sähköt ja uusia teitä. Määräilevä tyyli aiheutti myös selkkauksia.

Vuonna 1928 rakennetun Pihkalan talon esikuva oli englantilainen herraskartano. Vuonna 1969 taloon rakennettiin kiinni vasemmalla näkyvä teollisuussiipi. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

Julkaistu: 17.1. 2:01, Päivitetty 17.1. 6:27

”Sunnuntai-iltana tapahtui Rekolassa outo ampumistapaus.” Teksti voisi olla muutaman viikon takainen, mutta ei, Rekolassa on heiluttu aseen kanssa ennenkin. Kyseinen lause on Helsingin Sanomien jutusta, joka on kirjoitettu 17. joulukuuta vuonna 1935.

Browning-pistoolia heilutti huilutaiteilija M. Orlando ja vastaanottavana osapuolena oli muuan johtaja Pihkala. Johtaja Pihkala ei ollut asiassa aivan viaton, sillä hän oli pidemmän aikaa kovistellut taiteilijaa tieosuusmaksuista. Rekolan teiden rakentamista varten oli perustettu Tieosuuskunta, ja Martti Pihkala oli osuuskunnan puheenjohtaja.

Äkkipikaista Pihkalaa korpesi, että Michele Orlando, laulaja Maarit Hurmerinnan isoisä, ei ollut maksanut tieosuusmaksuaan, ja hän kielsi tätä käyttämästä tietä, jollei maksua löytyisi.

Orlandon mukaan Pihkala teki hänelle ruumiintarkastuksen ja löydettyään vain 20 markkaa, hän alkoi pahoinpidellä Orlandoa nyrkeillä ja kävelykepillä. Kun Pihkala jatkoi uhkailua, Orlando ampui ilmaan. Se ei auttanut, joten Orlando ampui toisen laukauksen Pihkalan jalkoihin, mutta ikävä kyllä luoti osuikin Pihkalaa ”istumalihaksiin”.

Luoti ei tehnyt pahaa vahinkoa, lieneekö osasyynä se, että Pihkalalla oli paksu turkki, joka suojasi häntä. Pihkala vaati Orlandolta 4 000 markkaa, mutta oikeus hylkäsi syytteen murhayrityksestä ja tuomitsi Orlandon 300 markan sakkoihin.

Mutta mikä mies oli Martti Pihkala, joka katsoi asiakseen kovistella ihmisiä fyysisesti tiemaksujen vuoksi?

 Prostituoidut Pihkala oli valmis laittamaan vankiloita muistuttaviin laitoksiin, ja juopot ja muut kelvottomat oli syytä pakkosteriloida.

Pihkala syntyi vuonna 1882 Martti Gummeruksena, mutta vaihtoi nimensä vuonna 1906. Kovistelu oli Pihkalalle tuttua, sillä sen taitaminen oli tuonut hänet Jyväskylästä Helsinkiin 1920-luvun alussa. Pihkala muutti Helsinkiin työskennelläkseen Vientirauha-nimisen järjestön johdossa.

Pihkalan kaartina tunnettu organisaatio oli keskittynyt lakkojen murtamiseen. Pihkala sopi johtoon, sillä hän oli jo sisällissodan aikana värvännyt jääkäreitä ja propagoinut suojeluskuntien perustamisen puolesta.

Martti Pihkala asepuvussaan vuonna 1918.

Sisällissodan vuonna 1918, Pihkala oli kirjoittanut kirjan Minkälainen Suomi meidän on luotava? Kirjassa hän arvosteli tiukkasanaisesti paheellista elämää. Prostituoidut Pihkala oli valmis laittamaan vankiloita muistuttaviin laitoksiin, ja juopot ja muut kelvottomat oli syytä pakkosteriloida.

Seksiäkään ei olisi ollut syytä harrastaa muuten kuin suvunjatkamistarkoituksessa. ”Nautinto on kohotettu avioelämän tarkoitukseksi, sen sijaan että se luonnon taloudessa on asetettu vain halvaksi välikappaleeksi takaamaan suvun jatkuvaisuuden.” Pihkala itse kunnostautui suvunjatkamisessa varsin mallikkaasti. Ensimmäisen vaimonsa kanssa hän teki kuusi lasta ja toisen neljä.

Myöhemmin Pihkala oli mukana sekä Lapuan liikkeen että Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) toiminnassa. Vuonna 1930 hänet valittiin kokoomuksen kansanedustajaksi.

Rekolaan Pihkala päätyi vuonna 1922, kun hän osti pientilan viljelyä varten.

”Tilalla oli huvila, jossa Pihkalan perhe asui kesäisin”, kertoo Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkija Anne Silanto.

Talvet he viettivät Helsingin asunnossa. Pihkalan tytär muistelee kirjassa Päiväkummun historia, että vanha huvila oli salaperäinen. Kellarikerroksessa oli salahuone, joka ilmeisesti toimi aiemmin pirtutrokarin varastona.

Tila, jonka Pihkala nimesi Jokipolveksi, sijaitsi kauniilla paikalla. Taloa ympäröi metsä ja pellot, ja kesällä vieressä kohisi Keravanjoki. Talon palvelusväki ei tosin kosken kohinasta voinut nauttia, sillä kaikki neljä olivat kuuroja. Pihkala ja tämän vaimo olivat olleet opettajina kuuromykkien koulussa Jyväskylässä aina vuoteen 1920 asti, ja Pihkala oli palkannut heidät sieltä omaan talouteensa.

Vuonna 1927, kun Pihkalan vaimo kuoli, päätti hän muuttaa pysyvästi Rekolaan. Vanha huvila sai lähteä, ja tilalle rakennettiin uusklassinen talo, jonka esikuvana oli englantilainen herraskartano.

”Talo on rakennettu sementtilaatan päälle, koska rakennustöiden aikana paljastui, että maa oli entistä merenpohjaa”, kertoo Silanto.

Pihkalan huvilan esikuvana oli englantilainen herraskartano. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

Kun uusi talo valmistui 1928, oli Pihkala löytänyt jo uuden vaimon. Kaksikerroksiseen taloon muutti Pihkala vaimoineen, vaimon poika sekä Pihkalan kuusi lasta.

Toisen maailmansodan lopulla tuuli alkoi kuitenkin kääntyä. Vientirauha lakkautettiin vuonna 1940. Pihkala joutui epäilyttävien kansalaisten listalle, kun hän julkaisi yhdessä entisen presidentin Pehr Evind Svinhufvudin kanssa kirjan, jossa vaadittiin, että Suomi pysyy sodassa Saksan rinnalla loppuun saakka.

Kun Suomi sitten katkaisi suhteet Saksaan, Pihkala pidätettiin ja asetettiin kotiarestiin Rekolan taloonsa kolmeksi vuodeksi 1944. Tämä ei haitannut hänen asemaansa Rekolan mahtimiehenä. Pihkala osallistui aktiivisesti kylän toimintaan, hän muun muassa edisti sähköjen vetämistä Rekolaan ja avitti koulurakennuksen saamista kylälle.

Martti Pihkala oli kotiarestissa omassa talossaan kolme vuotta. Pihkalan aikaan ikkunasta näkyi pelkkää peltoa. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

”Martti ja hänen veljensä Lauri ”Tahko” Pihkala olivat suuria palstoittajia alueella”, kertoo Silanto.

Rekolan urheilupuisto on rakennettu Pihkalan lahjoittamalle maalle.

Martti Pihkala kuoli 1966, ja vuonna 1969 talo myytiin ja muutettiin teollisuuslaitoksen konttoritiloiksi. Samalla taloon rakennettiin kiinni teollisuussiipi. Rakennuksessa on tällä hetkellä kolme huonetta alhaalla ja viisi ylhäällä.

Nykyisessä kaavassa talo on osa teollisuusaluetta, ja talon omistaa Vantaan kaupungin hallinnoima kiinteistöyhtiö VTK Kiinteistöt Oy.

Pihkalan talon huoneet on muutettu toimistotiloiksi vuonna 1969. Portaikon kaiteet ovat kuitenkin alkuperäiset. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

”Asemakaavamuutos on ollut vireillä jo vuosia. Tavoitteena olisi suojella talo. Jos kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus suojellaan, pitäisi harkita joitakin palauttavia toimenpiteitä, sanoo Silanto.

Esimerkiksi myöhemmin lisätty teollisuussiipi pitäisi tällöin todennäköisesti erottaa talosta. Tällä hetkellä Pihkalan talo on tyhjillään, sillä edellinen vuokraaja siirtyi Helsinkiin. Kaikille omasta kartanosta haaveileville taloa vuokraavalla VTK Kiinteistöllä on huonoja uutisia.

”Taloa vuokrataan vain yrityksille”, kertoo kiinteistöpäällikkö Per Mattsson.

Pihkalan talon ullakolta löytyy Helsingin Sanomat talon rakennusvuodelta 1928. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

Seuraa uutisia tästä aiheesta