Modernin kirkkorakentamisen helmi seisoo paraatipaikalla tyhjillään: Pappi ja asukkaat palaavat pihalle sisukkaasti, vaikka sisälle ei ole asiaa - Vantaa | HS.fi
Vantaa|HS Vantaa

Modernin kirkkorakentamisen helmi seisoo paraatipaikalla tyhjillään: Pappi ja asukkaat palaavat pihalle sisukkaasti, vaikka sisälle ei ole asiaa

Itä-Hakkilassa on Suomen ensimmäinen lastenkirkko, joka on lähialueen asukkaille tärkeä. Rakennusta uhkaa purkutuomio, mutta museoviraston kanta saattaa vielä pelastaa rakennuksen.

Noin 700 Itä-Hakkilan asukasta puolustaa kunnostusta vaativan Pyhän Annan lastenkirkon säilyttämistä. Kuva: Kimmo Penttinen

Julkaistu: 22.2. 2:00, Päivitetty 22.2. 8:02

Jouluaattona Hakunilan seurakunnan pappi Harri Nurminen piti hartauden Itä-Hakkilassa Pyhän Annan lastenkirkon pihalla. Harmaassa tihkusateessa järjestetty tilaisuus keräsi asukkaita paikalle noin 80.

Osallistujien määrä kertoo paljon tämän alueen luonteesta. Asukkaat pitävät lastenkirkosta niin paljon, että saapuvat sisukkaasti sen luokse taivasalle, vaikka se on suljettu.

Nurmisen mukaan kyse on Itä-Hakkilan perinteestä.

Yksi hartauteen osallistuneista asukkaista oli 84-vuotias Paavo Jämsä. Hän on olennainen osa tarinaa, mutta palataan häneen myöhemmin.

Noin viisi vuotta sitten kirkko sulki ovensa sisäilmaongelmien vuoksi, mikä on hyvin tyypillinen lähtökohta kiistalle siitä, puretaanko vai pelastetaanko rakennus.

Sisäänkäynnillä lukee: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni.” Kuva: Kimmo Penttinen

Lastenkirkossa on tehty useita kuntoselvityksiä. Niissä on selvinnyt, että kirkon säilyttäminen vaatisi remontin.

Vaihtoehtoina on esitetty kevyempää 650 000–800 000 euroa maksavaa osakorjausta, jolla saataisiin kirkon merkittävin osa eli kirkkosali kunnostettua, tai kahden miljoonan euron perusteellista kunnostusta.

Vantaan seurakuntien kiinteistöjohtokunta on kuitenkin ollut sitä mieltä, ettei osittainen korjaaminen ole perusteltua, sillä se ei takaisi tilojen käyttöturvallisuutta jatkossa. Merkittävin ongelma kirkon ylläpidossa on, ettei siihen ole varattu määrärahoja seurakuntien investointiohjelmassa.

Rahaa ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Se käy ilmi kiinteistöjohtokunnan selvityksestä, jossa kerrotaan, että lähivuosina investointeja keskitetään ensisijaisesti seurakuntien pääkirkkoihin ja niiden kunnossapitoon.

Sen vuoksi lastenkirkko ja sen kunnostus eivät ole olleet jonossa ensimmäisenä.

Ilmoitustaululla ei ole ainuttakaan lappua. Kuva: Kimmo Penttinen

Vuoden 2019 alussa Pyhän Annan lastenkirkon kunnostustyöstä päätettiin lopulta luopua, ja sen tontille alettiin suunnitella asuinrakennuksia. Tuolloin Paavo Jämsä, Itä-Hakkilan omakotiyhdistys ja muut aktiiviset kirkon puolustajat ryhtyivät toimiin.

Jämsä keräsi lastenkirkkoa puolustavaan adressiin nimiä paikallisessa kaupassa maitohyllyn vieressä. Kaikkien yllätykseksi hän sai kerättyä alle viikossa noin 700 nimeä vetoomukseen.

Itä-Hakkilan omakotiyhdistyskin on taistellut jo pitkään kirkon säilyttämisen puolesta. Helmikuussa 2019 se esitti Museovirastolle, että Pyhän Annan lastenkirkko ympäristöineen tulisi suojella. Jämsän keräämä adressi oli osana yhdistyksen suojeluesitystä.

Asemakaavalla suojeltu kohde ei voi saada purkutuomiota. Museoviraston lausunnolla onkin kirkolle elintärkeä vaikutus tuleviin päätöksiin.

Lastenkirkko sijaitsee rinteen päällä Koulutien varrella. Kuva: Kimmo Penttinen

Lastenkirkon julkisivu on vaalea ja pelkistetty. Kuva: Kimmo Penttinen

Kirkko on asukkaille erityisen tärkeä siksi, ettei sotien jälkeen syntyneessä Itä-Hakkilassa ole jäljellä muita alkuperäisiä palvelurakennuksia kuin koulu ja kirkko. Vuosien saatossa kirkosta on tullut alueen asukkaille tärkeä kokoontumispaikka. Tämä ei koske pelkästään kirkollisia menoja, vaan rakennus on toiminut myös esimerkiksi marttojen ja kerhotoiminnan tukikohtana.

Paavo Jämsän tytär Hanna Jämsä kertoo, että tällä hetkellä Itä-Hakkilassa on enää hyvin vähän mitään kokoontumistiloja.

Viime marraskuun alussa Museovirasto antoi lausuntonsa ja Itä-Hakkilan omakotiyhdistyksessä juhlittiin.

Museoviraston lausunnosta ilmenee, että lastenkirkolla on kulttuurihistoriallisesti merkitystä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Lausunnossa sanotaan, että Pyhän Annan lastenkirkon suojelu olisi luontevinta ratkaista ensisijaisesti asemakaavamuutoksen yhteydessä.

Tämänhetkisessä vuoden 1978 asemakaavassa rakennusta ei siis ole suojeltu, vaan kirkon noin 3 800 neliömetrin suuruinen tontti on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi.

”Ely-keskus päättää, suojellaanko rakennus. Vaikka Museovirasto on katsonut rakennuksen kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi, päätökseen vaikuttavat monet muutkin asiat”, museoviraston intendentti Elisa El Harouny kertoo.

Tällä hetkellä suljettu Pyhän Annan lastenkirkko näyttää kuin tavalliselta talolta, jonka asukkaat ovat lähteneet matkalle. Kuva: Kimmo Penttinen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eli ely-keskuksen suojelupäätökseen vaikuttavat Museoviraston lausunnon lisäksi muun muassa tontin omistajan ja kunnan näkemykset. Ely-keskuksen päätöksen jälkeen ympäristöministeriö joko hyväksyy tai hylkää ehdotuksen.

El Harouny tietää tapauksia, joissa ely-keskuksen hyväksymä päätös on hylätty vielä ympäristöministeriössä.

Kaikki on siis vielä mahdollista, vaikka Museoviraston lausunto toikin kirkon puolustajille toivoa.

Aiemmin lastenkirkko tunnettiin nimellä Itä-Hakkilan kirkko. Se valmistui vuonna 1968, eli noin viisikymmentä vuotta sitten.

Kirkon on suunnitellut arkkitehti Göran Malmström, ja sen omistaa Vantaan seurakuntayhtymä. Malmström on suunnitellut Vantaalle muitakin rakennuksia, jotka edustavat Vantaan modernia ja arvokkaana pidettyä rakennuskulttuuria.

Ne on kuitenkin jo purettu, ja jäljellä on siis vain Pyhän Annan lastenkirkko.

Pyhän Annan lastenkirkon alttari on suunniteltu lapsille sopivaksi. Kuva: Liisa Pietilä

Pyhän Annan lastenkirkoksi kirkko vihittiin vuonna 2004, ja se on näin Suomen ensimmäinen lastenkirkko. Rakennuksen sisustus ja taide suunniteltiin lasten kanssa yhdessä ja toteutettiin peruskorjauksen yhteydessä.

Museoviraston mukaan kirkko ei ole kirkkolain tarkoittama virallinen kirkollinen rakennus. Kirkon ulkoasu on vaalea ja pelkistetty. Se on säilynyt vuosien saatossa entisellään ja kuvastaa aikansa rakennuskantaa.

Yksityiskohtia lastenkirkkoon tehdystä taiteesta. Kuva: Liisa Pietilä

Kirkossa on paljon taidetta ja irtaimistoa, joiden säilymisestä paikalliset kirkon puolustajat ovat olleet huolissaan.

Jotkin lastenkirkon toiminnoista on siirretty Länsimäen kirkkoon. Vantaan seurakuntien kiinteistöjohtajan Sari Turusen mukaan myös osa lastenkirkon taiteesta olisi mahdollista pelastaa sinne.

Artikkelin lähteet: Vantaan seurakuntien pöytäkirjat ja arkistot, esitykset, museoviraston lausunto (7.11.), Elisa El Harouny intendentti, Pekka Virkamäki Itä-Hakkilan omakotiyhdistyksen sihteeri ja kirkkovaltuutettu, Hanna Jämsä ja isä Paavo Jämsä alueen asukas , Liisa Pietilä lastenkirkon lapsityönohjaaja eläkkeellä ja Hans Tuominen Hakunilan seurakunta.

Seuraa uutisia tästä aiheesta