Essi Ruuskanen turhautui harmaisiin seiniin: Sitten hän tajusi, että upea seinämaalaus voi katkaista luvattomien töhryjen kierteen - Vantaa | HS.fi
Vantaa|HS Vantaa

Essi Ruuskanen turhautui harmaisiin seiniin: Sitten hän tajusi, että upea seinämaalaus voi katkaista luvattomien töhryjen kierteen

Essi Ruuskanen liittyi Street Art Vantaa -taidekollektiiviin, joka tekee yhdessä asukkaiden kanssa Vantaasta viihtyisämpää. ”Katutaiteessa olennaista on se, että teokset eivät ole pysyviä.”

”Katutaide on tasa-arvoista. Siitä nauttiakseen ei tarvitse mennä galleriaan”, Street Art Vantaan jäsen, katutaiteilija Essi Ruuskanen sanoo.

”Katutaide on tasa-arvoista. Siitä nauttiakseen ei tarvitse mennä galleriaan”, Street Art Vantaan jäsen, katutaiteilija Essi Ruuskanen sanoo. Kuva: Kimmo Penttinen

Julkaistu: 29.2. 10:45, Päivitetty 29.2. 12:14

Helmikuinen päivä on tympeän harmaa, mutta Martinlaakson asema loistaa maisemassa iloisen kirjavana. Kivuttuaan portaat ylös asemalaiturille Essi Ruuskanen, 31, harmittelee, että hän unohti tussin kotiin.

”Tänne on tehty pari hakaristiä valkoiselle pohjalle. Minun piti värittää ne piiloon”, hän kertoo.

Ruuskanen on yksi Street Art Vantaa -taidekollektiivin jäsenistä, ja hän oli muutama vuosi sitten mukana maalaamassa asemaa kauniimmaksi.

Osin juuri Street Art Vantaan ansiosta Vantaasta on ylipäätään viime vuosien aikana tullut huomattavasti aiempaa värikkäämpi. Kollektiivin hankkeissa on maalattu yhdessä vierailevien taiteilijoiden ja asukkaiden kanssa taideteoksia muun muassa alikulkutunneleihin ja rakennusten ulkoseiniin.

Martinlaakson aseman teoskokonaisuuden nimi on Urbaani sinfonia. Essi Ruuskanen kuvattiin hänen maalaamansa teoksen edessä.

Martinlaakson aseman teoskokonaisuuden nimi on Urbaani sinfonia. Essi Ruuskanen kuvattiin hänen maalaamansa teoksen edessä. Kuva: Kimmo Penttinen

Ruuskanen kertoo harrastaneensa aina piirtämistä ja maalaamista. Ennen katutaiteesta innostumista hän oli tehnyt kuvituksia muutaman vuoden ajan, mutta jotain tuntui puuttuvan.

Palaset alkoivat loksahdella kohdilleen, kun hän erään kerran istuskeli rannassa Länsi-Herttoniemessä Helsingissä.

”Tuijottelin hajamielisesti taloa, jonka vieressä oli tuuhea metsä. Talossa ei ollut vikaa, se on ihan kiva keltainen talo, mutta mietin, miten se sulautuisi metsään. Voisiko sen seinän koristella?”

Meni hetki, ennen kuin Ruuskanen tajusi, että jotkuthan tosiaan tekevät seinämaalauksia eli muraaleja. Turhautuminen harmaisiin pintoihin johti siihen, että hän otti yhteyttä Street Art Vantaaseen. Silloin kollektiivissa olivat vain perustajajäsenet Jesse Pasanen ja Jenni Väisänen, ja toiminta oli vielä hyvin pienimuotoista.

”He tekivät taidetta tunneli kerrallaan ja taisivat nauraa sille, että joku halusi heille harjoitteluun”, Ruuskanen muistelee.

Hän piti kuitenkin päänsä ja pääsi harjoitteluun. Hän on ollut mukana kollektiivin toiminnassa kesästä 2015 asti.

Essi Ruuskanen ei ole koskaan itse asunut Vantaalla, mutta haluaa silti tehdä katutaidetta juuri siellä.

Essi Ruuskanen ei ole koskaan itse asunut Vantaalla, mutta haluaa silti tehdä katutaidetta juuri siellä. Kuva: Kimmo Penttinen

Esimerkiksi kerrostalon asukkaat otetaan mukaan suunnittelemaan heidän talonsa seinään tulevaa muraalia, sillä taiteilijat tahtovat luoda jotain, mikä ilahduttaa vielä vuosienkin päästä.

”Olemme vierailijoita toisten ihmisten arkiympäristössä ja muokkaamme sitä”, Ruuskanen tiivistää.

Tänä vuonna Street Art Vantaa puuhaa muun muassa projektia, jossa yhdistetään katutaidetta ja puutarhanhoitoa. Muodonmuutokseen pääsevät yksi asukastalo ja kaksi Vantaan kaupungin vuokrataloa. Aluksi ammattipuutarhuri pohtii yhdessä asukkaiden kanssa, mitä pihoille halutaan istuttaa. Katutaiteilijat puolestaan maalaavat muraaleja, joihin haetaan inspiraatiota muun muassa asukkaista otetuista potrettikuvista.

Ruuskasen korviin ei ole vielä koskaan kantautunut negatiivista palautetta valmiista töistä. Joskus asukkaat tosin saattavat sanoa, että olisivat toivoneet seinään vaikkapa pelargonioita toisten kukkien sijaan.

Hänet on yllättänyt se, miten fyysistä katutaiteen tekeminen on. Välillä hän heiluttelee isoa telaa päänsä päällä monta tuntia päivässä. Esimerkiksi olkapään rasitusvammat ovat taiteilijoilla yleisiä.

Maalaaminen on hänen mukaansa usein myös todella hidasta ja vaatii tarkkaa suunnittelua. Luonnoksen voi hahmotella seinälle eri tavoin. Yksi tapa on projisoida kuva seinään. Ajoittain taiteilijoiden työtavat ja -ajat ovat herättäneet lähistön asukkaissa kysymyksiä.

”Joskus joku on soittanut poliisit paikalle, kun olemme projisoineet kuvan seinälle kesäyönä. Päivällähän se ei näkyisi”, hän kertoo.

Martinlaakson juna-asema koki muodonmuutoksen kesällä 2017, kun yhdeksän maalaria maalasi sen Street Art Vantaan järjestämänä. Kuvassa Jukka Peltosaaren maalaus.

Martinlaakson juna-asema koki muodonmuutoksen kesällä 2017, kun yhdeksän maalaria maalasi sen Street Art Vantaan järjestämänä. Kuvassa Jukka Peltosaaren maalaus. Kuva: Kimmo Penttinen

Street Art Vantaa käyttää teoksissaan samoja maaleja, joilla seiniä muutenkin maalataan. Tarkoitus on, että maalipinnat kestävät hyvinä yhtä pitkään kuin kestäisivät muutenkin. Maalata voi vain silloin, kun lämpötila ja ilmankosteus ovat kohdallaan, eli käytännössä useimmiten kesällä poutasäällä.

Ruuskasen ammatti herättää ajoittain kysymyksiä. Jotkut miettivät, voiko katutaiteella tosiaan tienata rahaa. Yleisissä mielikuvissa katutaide yhdistyy edelleen välillä myös laittomasti maalattuihin graffiteihin, joiden tekijät juoksevat poliiseja karkuun yön pimeässä.

Nykypäivän katutaiteilijoilla voi kuitenkin olla tyystin erilainen tausta. Ruuskanen on koulutukseltaan yhteisöpedagogi ja arkeologi, ja palauttaa pian nykytaiteen gradunsa. Ennen ratkaisevaa hetkeä Herttoniemessä hän ei ollut koskaan edes harkinnut seinien kuvittamista.

Katutaidetta voi Ruuskasen mukaan pitää kattoterminä monenlaiselle tekemiselle, jossa oleellista on taiteen tekeminen julkisessa tilassa. Graffiti puolestaan sijoittuu sen alle, ja siihen liittyy vahvasti omanlaisensa kulttuuri. Omaa tyyliään hän kuvailee kuvitustyyliksi.

Tämän teoksen on maalannut taiteilija nimeltä Deos.

Tämän teoksen on maalannut taiteilija nimeltä Deos. Kuva: Kimmo Penttinen

Katutaide voi tehdä ympäristöstä monella tapaa viihtyisämmän. Ruuskanen sanoo, että koristeltu pinta on usein vähemmän houkutteleva luvattomille maalareille kuin paljas yksivärinen seinä. Muraaleja maalaamalla voidaan silloin estää toistuvia puhdistuskuluja.

”Joistain paikoista tosin näkee tägien määrästä, että siellä on eri porukoilla kiivas vuoropuhelu menossa. Sellaisiin paikkoihin tehtyjä maalauksia joudumme ajoittain restauroimaan.”

Muuten teokset joutuvat vain hyvin harvoin ilkivallan kohteeksi. Katutaiteilijat peittävät hakaristit myös vaikkapa lyhtypylväistä. Omiin teoksiin ilmestyneet yksittäiset pienet tägit eli graffitityyliset nimikirjoitukset eivät kuitenkaan haittaa, vaan ne voi jopa ottaa osaksi teoksia.

”Katutaiteessa olennaista on se, että teokset eivät ole pysyviä. Tähän kuuluu myös tietty kerroksellisuus, eli teos voi muuttaa muotoaan ajan myötä”, hän sanoo.

Jopa pienet pinnat saivat katutaiteilijoilta värikylvyn.

Jopa pienet pinnat saivat katutaiteilijoilta värikylvyn. Kuva: Kimmo Penttinen

Ruuskanen muutti viime kesänä Helsingistä Siuntioon pienelle maatilalle yhdessä luovan alan freelancerina työskentelevän miehensä ja yksivuotiaan Asta-tyttärensä kanssa. Haaveissa ovat kesäkanat ja mehiläiset sekä ruoan viljeleminen omalle perheelle. Hän ei ole koskaan asunut Vantaalla, mutta on kuitenkin harrastanut muodostelmaluistelua Myyrmäessä ja käynyt Martinlaakson lukion.

Ruuskanen tekee taidetta myös freelancerina ja toisen kollektiivin jäsenenä, mutta hänen päätyönsä on Street Art Vantaan riveissä. Hän kehuu haastattelun aikana Vantaan kaupunkia useaan otteeseen. Hänen mukaansa Vantaa on harvinaisen hyvä kaupunki tehdä katutaidetta.

”Täällä ei ole mitään hankalaa lupaprosessia, eivätkä asiat juutu byrokratian rattaisiin. Kaupungin toimijat innostuvat aina hankkeistamme. Vantaa on myös kotoisa. Täällä ei ole pääkaupungin paineita siitä, miltä pitäisi näyttää, vaan voi tapahtua mitä vain.”

Seuraa uutisia tästä aiheesta