Tämä vanha koirankoppi on uusi portti avaruuteen - Vantaa | HS.fi

Pekka Simell kiinnostui avaruudesta jo teininä. Omatekemä kaukoputki on vuosien aikana vaihtunut tietokoneohjattavaan versioon.

Tämä vanha koirankoppi on uusi portti avaruuteen

Kun Vantaalle laskeutuu yö, ruksuttaa entisessä koirankopissa monimutkainen koneisto. Sen avulla Pekka Simell kuvaa keskellä tavallista omakotitaloaluetta näkyjä toisista maailmoista.

Julkaistu: 29.5. 2:00, Päivitetty 29.5. 8:54

Omakotitaloalueen keskellä on talo, jonka pihalla on koira-aitaus. Koirankoppia kiertää verkkoaita ja keskellä nököttää jonkin sortin vaja. Koppia kiertävä varashälytin vilkkuu, mutta itse koiria ei näy missään.

”Toinen niistä on kuollut ja toinen niin vanha, ettei se enää ole ulkona”, kertoo talon omistaja Pekka Simell.

Koiratarhan keskellä on nyt observatorio.

Niinpä koirahäkki on otettu uusiokäyttöön. Keskellä häkkiä olevassa vajassa on liukuva katto, jonka voi vetää auki, kun sää suosii. Jos taivas on pimeä ja ulkona pakkasta, niin silloin katto aukeaa. Aukosta paljastuu suuri kaukoputki ja kamera, joita Simell ohjaa kodinhoitohuoneessa olevalta tietokoneelta.

”Aiemmin olin kameran ja liikuteltavan alustan kanssa pihalla pitkiä aikoja, mutta sitten kyllästyin ja ostin tämän.”

Sen jälkeen, kun Simell osti tietokoneella ohjattavan robottikameran, on tähtien kuvaamisesta tullut huomattavasti helpompaa.

”Enää ei tarvitse valvoa koko yötä, laitan vain koneen päälle, ja se hoitaa kuvaamisen puolestani.”

Kassiopeian tähdistössä oleva Kuplasumu on vähän saippuakuplaa suurempi, sen läpimitta on vaivaiset 6 valovuotta. Tämä kosminen "saippuakupla" on muodostunut massiivisen nuoren keskustähden puhaltamasta ionisoituneesta kaasusta.

Avaruuden tiirailu pusikossa ei ole mitään vanhan miehen hommaa. Kun kuvattavat kohteet ovat satojen miljoonien valovuosien päässä, on oltava kärsivällinen.

Yhden hyvän kuvan saamiseen kohteesta voi mennä tunteja, päiviä tai jopa vuosia, koska kuvien valotusaika on pitkä, noin kuudesta kuuteentoista tuntiin. Kokonaisvalotusaika tarkoittaa vihreän, sinisen ja punaisen kanavan yhteenlaskettua valotusaikaa.

”Kamera ottaa kuvia sarjoina, jokaisen värin, vihreän, sinisen ja punaisen erikseen.”

Simellin robottikameran moottori osaa seurata kohdetta, kun maapallo pyörii. Jos kamera ei liikkuisi, venyisivät yötaivaan tähdet kuvissa viiruiksi. Kuvasarjoista Simell koostaa tietokoneella kuvan, josta hän siivoaa pois lentokoneiden valojuovat tai kuvaan osuneet satelliitit.

Vaikka Vapaala on lentomelualueella, ei lentokoneista ole Simellin mukaan suurta haittaa kuvaamiselle.

”Kun kuvia on paljon, voi niistä vain jättää ne pois, joissa näkyy lentokoneen jättämiä juovia.”

Harrastajakuvaaja Pekka Simell kuvaa tähtisumuja aina, kun sää sallii.

Vaikka Simell kuvaa lähes aina kun sää sallii, on materiaalista vain puolet käyttökelpoista. Viime syksyn sateet tuhosivat monta hyvää kuvaushetkeä. Simelliltä jäi kesken muun muassa Heart Nebulan eli Sydänsumun kuvaaminen. Onneksi kohteet ovat melko passiivisia.

”Avaruuden kuvaaminen on vähän erilaista kuin jonkun linnun tai karhun. Jos en saa jotain kohdetta kuvattua tänä vuonna, niin seuraavana vuonna sitä voi sitten jatkaa.”

Nyt avaruuden kuvaajilla on menossa kesätauko, sillä yöt ovat liian valoisia. Kesätauko kestää huhtikuusta alusta elokuun puoliväliin. Sydänsumu saa nyt odottaa ensi talveen.

Hevosenpääsumu on Orionin tähdistössä 1375 valovuoden päässä oleva sumujen alue. Hevosen pään muotoinen alue on pölypilvi.

Simell haluaa kuitenkin korostaa, että tähtitaivaasta kiinnostunut harrastaja ei välttämättä tarvitse tuhansien eurojen kaukoputkia. Alkuun pääsee ihan normikaukoputkella, kiikareilla ja yksikertaisella kameralla.

”Kännykänkin kameralla saa ihan hyviä kuvia.”

Simellin nykyinen tuhansien eurojen arvoinen robottikamera on tilattu Kiinasta, mutta kun hän aloitti avaruuden tutkimisen 1970-luvulla, ei Kiinasta voinut tilata mitään, eikä Made in Hong Kong -leima todellakaan ollut laadun merkki. Kännyköitä ei oltu vielä keksitty ja kaukoputkien hinnat olivat korkeita.

Niinpä Tikkurilassa asunut 14-vuotias Simell ja hänen kaverinsa päättivät tehdä omat kaukoputkensa itse.

Muu perhe piti Simelliä hulluna, kun hän sulkeutui koko talveksi lasinpalojen kanssa autotalliin.

”Pääpeilin hiomiseen meni joku sata tuntia ja putken rakentamiseen 50 tuntia”, Simell muistelee.

Ohjeet kaukoputken tekemiseen Simell löysi Tähtitieteellisestä yhdistyksestä, Ursasta.

”Ei tuollaista kukaan enää viitsisi tehdä, mutta opin perusteista paljon.”

Ursasta hankittu tietotaito tuli myös avuksi, kun Simell kymmenen vuotta sitten päätti rakentaa tähtitornin pihalleen. Aiemmin rakentaneet antoivat hänelle vinkkejä Ursan keskustelupalstalla.

”Esimerkiksi tornin päärakenteen ratkaisut löytyivät muiden kuvauksista.”

Tämän 23 miljoonan valovuoden päässä olevan Pyörregalaksin voi nähdä kiikareilla Ajokoiran tähdistössä.

Simellin oma perhe, vaimo ja kaksi aikuista poikaa, ovat tottuneet siihen, että harrastus vie osan vapaa-ajasta.

”Silloin kun Pekka kuvasi vielä itse, niin aina ei tiennyt, että voiko jonnekin mennä kylään tai voiko meille kutsua vieraita, jos sattui hyvä kuvauspäivä”, kertoo vaimo Maarit Simell.

Maarit Simellin kemistin koulutus auttaa ymmärtämään harrastuksen teknistä puolta, mutta itse kuvaamisesta hän ei ole innostunut.

”Kärsivällisyyteni rajat saattaisivat tulla vastaan, jos minun pitäisi lähteä ulos kuvaamaan tunneiksi.”

Mutta on miehen harrastuksessa hyväkin puoli. Kun tietokone on kodinhoitohuoneessa, tulee pyykit hoidettua samalla. Jotta tietokoneelle pääsee, on pyykit pakko raivata pois teiltä.

Pariskunnan yhteinen harrastus on lintujen bongailu.

”Se sopii hyvin minulle, koska sitä harrastetaan päivällä ja kesällä, joten se ei ole ristiriidassa tähtien kuvaamisen kanssa”, Pekka Simell sanoo.

Simellin päivätyö on Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä johtavana tutkijana. Hän tekee töitä uusien energiatekniikoiden ja kiertotalouden parissa. Työhön liittyvät muun muassa biomassaraaka-aineiden, hiilidioksidin ja jätemateriaalien jalostaminen liikenteen polttoaineiksi ja kemiateollisuuden tuotteiksi.

 ”Avaruuden kuvaaminen on vähän erilaista kuin jonkun linnun tai karhun. Jos en saa jotain kohdetta kuvattua tänä vuonna, niin seuraavana vuonna sitä voi sitten jatkaa.”

Omakotitaloalue pääkaupunkiseudulla ei ole kaikkein paras kuvauspaikka, sillä puiden lisäksi valosaaste häiritsee kuvausta. Lisääntyneet sateet vähentävät myös kuvauspäiviä. Tämän vuoksi Simell suunnittelee tulevaisuudessa kuvaavansa enemmän mökillään Ruovedellä. Vähän kerrassaan Simell on vienyt mökille kuvauskalustoa ensi talvea varten.

”Haluaisin ottaa kuvan mökillä, jossa olisi tyyni järvenpinta ja Linnunrata. Minua ovat alkaneet kiinnostaa kuvat, joissa näkyy ympäröivää maisemaa ja tähtitaivas.”

Simell julkaisee kuviaan Astrobinissä, joka on avaruuskuvausta harrastavien oma verkkoyhteisöpalvelu. Simellin mieluisimpia kuvauskohteita ovat erilaiset galaktiset sumut. Jos matkustamaan vielä joskus pääsee, on Simellin haaveissa reissu eteläiselle pallonpuoliskolle, ehkä Chileen.

”Atacaman autiomaassa on keskittymä tähtitieteellisiä observatorioita ja kuulemma tolkuttoman hienot näkymät. Se voisi olla kiinnostava paikka.”

Norsun kärsä on syntymässä olevien tähtien alue Kefeuksen tähdistössä 2400 valovuoden päässä. Kuva on yhdistelmä vuonna 2012 ja 2013 otetuista sarjoista.

Aikanaan antiikin kreikkalaiset uskoivat, että jumalat olivat asettaneet tähdet taivaalle merkiksi ihmisille. Myös Suomessa palvottiin aikanaan tähtiä ja kuuta. Tiedon lisääntyminen on pilannut tällaiset uskomukset, mutta tähtitaivaan kiinnostavuus ei ole vähentynyt. Ei, vaikka tiedetäänkin, että tähdet ovat vain kaasupalloja.

Mikä tähtitaivaassa ja avaruudessa kiinnostaa?

”Tähtitaivas on kaunis ja siellä tapahtuu jotakin mielenkiintoista koko ajan. On kiinnostavaa katsella toisia maailmoja jossain äärettömän kaukana. Me olemme maailmankaikkeudessa vain pieni murunen.”

Pelikaanisumu on 1800 valovuoden päässä Joutsenen tähdistössä sijaitseva emissiosumu, jossa on uusia ja muodostumassa olevia tähtiä.

Lue lisää: Nämä uskomattomat kuvat otettiin aivan tavallisella takapihalla: Tero Hiekkalinna tiiraa kaukaisia galakseja keskellä Tapanilaa

HS Helsinki|Nämä uskomattomat kuvat otettiin aivan tavallisella takapihalla: Tero Hiekkalinna tiiraa kaukaisia galakseja keskellä Tapanilaa

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Vantaa - luetuimmat