Vantaalla aukesi hetkeksi huikea näkymä historiaan – Ikivanhat rauniot kaivettiin esiin, mutta ne lapioidaan takaisin umpeen parin päivän päästä - Vantaa | HS.fi
Vantaa|HS Vantaa

Vantaalla aukesi hetkeksi huikea näkymä historiaan – Ikivanhat rauniot kaivettiin esiin, mutta ne lapioidaan takaisin umpeen parin päivän päästä

Vantaan ruukilta tuli lopulta nimi koko kaupungille. Nyt historiallinen alue Vantaanjoen vierustalla on kokemassa muodonmuutoksen, jos yrittäjän suunnitelmat menevät läpi.

Arkeologi Tiina Mikkasen alla on aikanaan ollut ruukin valimotila. Takana näkyvä varasto puretaan uudisrakentamisen tieltä.

Julkaistu: 20.6. 2:00, Päivitetty 20.6. 11:27

Vantaanjoen koski kuohuu niin kuin se on aina kuohunut. 1800-luvulla sen kuohunta tarkoitti rahaa. Sitä se tarkoittaa nykyisinkin, mutta tyystin eri mielessä.

Vielä muutaman vuoden rannan parhaalla paikalla seisoo hylätty varasto, sitten tilalle tulee todennäköisesti parkkipaikka. Jos tilausravintola Kuninkaan Lohet oy:n yrittäjän Timo Kauppisen suunnitelmat toteutuvat, parin vuoden päästä kosken kuohuntaa katselevat hotelli- ja ravintolavieraat.

Rinteeseen on tarkoitus tulla viisi majoitusrakennusta, joissa tilaa on yhteensä 80 nukkujalle.

”Majoitusyksikköihin tulee 40 kahden hengen huoneistoa”, kertoo Kauppinen.

Kuninkaan Lohet omistaa alueella kaksi tilausravintolaa: Vanhan Viilatehtaan ja Kuninkaan Kartanon.

Suunnitellun pienhotellin vieressä oleva vanha mylly on tarkoitus kunnostaa tapahtumatilaksi. Myllyssä on tarkoitus järjestää tapahtumia, kuten konsertteja ja häitä.

”Meiltä kysytään usein isompaa tilaa esimerkiksi häihin. Myllyyn mahtuu yli tuplasti enemmän asiakkaita kuin Viilatehtaalle tai Kartanoon”, kertoo Kauppinen.

Yrittäjä Timo Kauppinen toivoo, että vuonna 2022 Vantaankosken rannalle nousee kauan kaivattu majoituspaikka. Kauppisen käsien kohdalle tulee parkkipaikka.

Suojeltuun myllyyn on suunniteltu toimintaa jo vuosikymmenten ajan. Siihen kaavailtiin aikoinaan luontokeskusta, kalastustukikohtaa, näyttelytilaa ja ravintolaa. Sitten mylly paloi osittain.

Edellinen omistaja halusi perustaa myllyyn voimalan ja hostellin. Suunnitelmat tyssäsivät kaupungin ja Uudenmaan ely-keskuksen vastustukseen. Omistaja luovutti, ja mylly siirtyi takaisin kaupungin omistukseen.

Mutta nyt myllyä ja vanhaa ruukin aluetta vuokraava yrittäjä Kauppinen on toiveikas.

”Kaavamuutosehdotus on lausuntokierroksella, ja alueella tehdään tutkimuksia.”

Arkeologisia tutkimuksia täytyy tehdä, sillä alueen historia ulottuu ainakin 1500-luvulle. Purettava varasto on rakennettu vuonna 1928, ja se sijaitsee muinaismuistolailla suojellulla alueella. Jossakin varaston alla, maan sisällä on Vantaan ruukin masuunin eli raakaraudan valmistukseen käytetyn uunin perustukset. Niitä ei nyt näe.

Uunin viereisten tilojen perustuksia voi puolestaan hetken aikaa katsella muutenkin kuin kuvissa, sillä ne on nyt kaivettu esiin. Alueen kaivauksia johtanut arkeologi Tiina Mikkanen kertoo, että masuunin lisäksi alueella oli aikoinaan kolmisenkymmentä muuta rakennusta.

Siinä, missä arkeologi Mikkanen seisoo, on ollut valimo ja raudanlaskuhuone. Nyt jäljellä on vain tiililattia.

”Kaivaukset oli helppo kohdistaa oikeaan kohtaan, sillä ruukin pohjapiirustukset ovat säilyneet. Alueella on myös tehty koekaivauksia jo vuonna 2010”, kertoo Mikkanen.

Arkeologi Tiina Mikkanen toivoo, että ruukin perustuksen vanhoja tiiliä voitaisiin käyttää hyväksi uusissa rakennuksissa.

Arvokkaita esineitä alueelta ei ole löydetty, eikä niitä oletettukaan löytyvän.

”Työkalut ovat olleet arvotavaraa, joten ne on todennäköisesti viety pois jo 1800-luvun lopulla, samoin kuin ruukkiin kuuluneet laitteistot”, sanoo Mikkanen.

Ruukissa valmistettiin raakarautaharkkojen lisäksi tarve-esineitä, kuten paistinpannuja. Niitä ei kuitenkaan kaivauksissa löytynyt, kuten ei tykinkuuliakaan, joita ruukissa on Krimin sodan aikana valettu.

Arkeologien haaviin on jäänyt vain muutama viila, joita on tehty aikoinaan lähellä sijainneessa viilatehtaassa.

Vantaan ruukki oli yksi Suomen ykkösruukeista. Ruukki perustettiin Vantaankoskelle vuonna 1838, kun Kaivokselasta ja Hämeenkylästä löytyi rautamalmia ja sen jalostamista varten piti löytää paikka masuunille.

Paikka Vantaankoskella oli ruukille mitä mainioin. Vieressä kulki sen ajan valtatie, Kuninkaantie eli Suuri Rantatie, ja kuohuva koski toi vesivoimaa. Jokea pitkin pystyttiin myös uittamaan ruukin tarvitsemat puut tehtaalle. Ruukin kanssa samaan aikaan rakennettiin joessa yhä oleva pato.

”Ruukki oli maan suurimpia raakaraudan valmistajia, ja sen valaman metallin laatu oli hyvää”, kertoo Mikkanen.

Ruukki oli toiminnassa vuoteen 1860 asti. Sitten sen toiminta hiipui pääasiassa siksi, että ruotsalainen raakarauta oli halvempaa. Vaikka ruukin toiminta loppui, jotakin jäi: Vantaan masuunin mukaan seutua ryhdyttiin kutsumaan Vantaaksi. Nimestä tuli myöhemmin Vantaan kauppalan nimi.

Ruukki raunioitui ja Mikkanen arvelee, että ruukin raunioista saatuja tiiliä on käytetty vieressä yhä olevan myllyn rakennuksessa, sillä paikalla oli ruukin aikaan vielä hirsimylly. Osa tiilistä on kuitenkin edelleen maassa.

Arkeologit ovat ehdottaneet, että tiiliä hyödynnettäisiin jotenkin uudessa rakentamisessa.

”Olisi hienoa, että ne jäisivät jonnekin näkyviin. Ne kertovat alueen historiasta”, sanoo Mikkanen.

Vantaanjoesta löytyy edelleen raudanvalmistuksen sivutuotteena syntynyttä värikästä kuonaa.

Joskus alueella liikkuvat retkeilijät ihmettelevät etenkin joen pohjassa olevia värikkäitä kiviä. Ne ovat muistoja 1800-luvun ruukkiajoista. Värikkäät möhkäleet ovat raudanvalmistuksen sivutuotteena syntynyttä kuonaa.

Ruukin rauniot lapioidaan umpeen viimeistään juhannuksen jälkeisellä viikolla, mutta ruukin tarina säilyy.

Ruukin ja Vantaankosken historiasta kiinnostuneet voivat osallistua Vantaan kaupunginmuseon järjestämille historiakävelyille. Vantaankosken historiasta kertova kävely järjestetään 2.7.2020. Sille on pakollinen ennakkoilmoittautuminen. Lisätietoa Vantaan kaupunginmuseon nettisivuilta.

Vantaa myy taas kiistanalaista myllyä – edellinen yrittäjä luopui pitkin hampain

Vantaa - luetuimmat

Luitko jo nämä?