Suuri siiliperhe mönkii ympäriinsä vantaalaisella asuinalueella – ”Ihan epätodellinen näky” - Vantaa | HS.fi
Vantaa|HS Vantaa

Suuri siiliperhe mönkii ympäriinsä vantaalaisella asuinalueella – ”Ihan epätodellinen näky”

Asukkaat hämmästyivät suurta siiliperhettä Hiekkaharjun aseman liepeillä. Tiiviissä kaupungissa siilejä uhkaavat vain tietynlaiset pihat.

Julkaistu: 9.7. 15:12

Hiekkaharjussa asuva Sari Sakala näki naapurinsa pihalla hellyttävän tilanteen keskellä kirkasta keskiviikkopäivää: seitsemän siilinpoikasta taapersi paritalon pihalla, ja ne lähestyivät ihmisiä pelottomasti.

Asukkaat ihmettelivät siilien rohkeutta. Ne tulivat hyvin lähelle ihmisiä ja haistoivat jopa sormea.

”Ensin kaksivuotias tyttäremme bongasi siilinpoikasen seinänaapurimme pihalla. Sitten huomasimme, että niitä olikin seitsemän. Siinä ne lyllersivät, se oli ihan epätodellinen näky.”

Sakala perheineen ei ole nähnyt siilejä alueella ainakaan viiteen vuoteen, saati näin pieniä poikasia. Hän epäilee, että siiliperheen pesä on naapurin suojaisan vajan alla.

Siilinpoikaset nauttivat vettä matalasta astiasta.

Sakala asuu vain viidensadan metrin päässä Hiekkaharjun juna-asemalta, ja alueen rakentaminen on tiivistynyt viime vuosina selvästi. Se herätti naapurustossa huolta siilien voinnista: kuinka siilit pärjäävät lähellä asutusta ja jatkuvasti tiivistyvässä kaupunkiympäristössä?

Korkeasaaren nisäkkäistä vastaava kuraattori Hanna-Maija Lahtinen kertoo, että kaupunkien tiivistäminen ei niinkään ole siileille ongelma. Sen sijaan ylisiistit puutarhat ja piha-alueet ovat.

”Siili ei ole metsien asukki. Se viihtyy ränsyisissä puutarhoissa. Siili tykkää ja tarvitsee pesiytyäkseen lehtikasoja ja hoitamatonta ryteikköä”, Lahtinen selvittää.

Myös Helsingin yliopiston eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen kertoo HS Vantaalle, että siilit tarvitsevat suojaisia paikkoja elääkseen.

”Siilit pärjäävät kyllä kaupungissakin. Olennaista on, että puistossa ja puutarhoissa on niille sopivia paikkoja.”

Siili kurkistaa nurmikon takaa Hiekkaharjussa asuvan perheen takapihalla.

Siilit tarvitsevat päiväpiiloja. Kinnusen mukaan kompostikasat ja suojaisat puskat ovat siileille tärkeitä nukkumispaikkoja. Myös vajojen tai terassien aluset kelpaavat. Jos päiväpiiloja ei ole, muun muassa harakat ja varikset muuttuvat siilien uhaksi.

Kinnusen mukaan pienet pihat, joita ihmiset siivoavat liikaa, ovat siilille vaikeita. Tällaisissa pihoissa kasvaa usein vain nurmikkoa ja pari tuijaa. Kinnusen mielestä ihmisten tulisi ottaa vastuuta luonnosta ja suunnitella pihoja, joissa eläimetkin otettaisiin huomioon.

”Jotkut kaupunkilaiset auttavat siilejä taajamissa rakentamalla talvihorrokseen sopivia pesiä. Joillakin pihoilla on talvehtinut yli kymmenen siiliä.”

Kinnunen muistuttaa, että pikkusiilejä näkee nyt helposti liikkeellä, mutta niitä ei kannata ottaa hoitoon, ellei eläin ole selvästi sairas. Emo on yleensä lähimaastossa.

Korkeasaaren kuraattori Hanna-Maija Lahtinen suosittelee tutustumaan Siilikiikarissa-sivustoon, jos haluaa perehtyä paremmin siihen, miten omasta pihasta voi tehdä siiliystävällisemmän. Eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen suosittelee Laji-palvelua, josta voi tarkistaa eri kaupunkien siilihavaintoja.

Vantaa - luetuimmat

Luitko jo nämä?