Erikoinen kivi saa mielikuvituksen villiksi keskellä Sipoonkorpea – Syrjäinen nähtävyys vaikuttaa katselukulmasta riippuen ydinpommin sienipilveltä tai Pac-Manilta - Vantaa | HS.fi

Erikoinen kivi saa mielikuvituksen villiksi keskellä Sipoonkorpea – Syrjäinen nähtävyys vaikuttaa katselukulmasta riippuen ydinpommin sienipilveltä tai Pac-Manilta

Sipoonkorven kansallispuistosta löytyy ydinpommin sienipilven mallinen kivi. Se on yksi Sipoonkorven geologisista luontokohteista.

Vesi on syönyt tälle rapakivelle vyötärön.­

28.11.2020 12:35

Nyt kun Michelangelon David-patsasta tai muita sisätiloissa olevia kiviä ei pääse katsomaan, on aika kääntää katse ulkotiloissa oleviin kiviin. Niistäkin löytyy kaikenlaisia muotoja, jos on valmis käyttämään hieman mielikuvitusta.

Esimerkiksi Sipoonkorven kansallispuistossa on kivi, joka näyttää jähmettyneeltä ydinpommin sienipilveltä. Toisesta kulmasta katsottuna 1970-luvulla syntynyt ihminen voi nähdä kivessä Hinku ja Vinku -tv-sarjan Suursyömärin. 1980-luvun lapselle siinä taas on ilmiselvä videopelihahmo Pac-Man.

Geologi Antti Salla on inventoinut Sipoonkorven geologisia luontokohteita Metsähallituksen tilauksesta. Tämä kivi oli yksi Sallan listalle päätyneistä Sipoonkorven geologisista nähtävyyksistä.

Geologiset luontokohteet ovat esimerkiksi suuria siirtolohkareita, hiidenkirnuja, muinaisrantakivikoita tai maisemallisesti arvokkaita kallioita tai jyrkänteitä. Sipoonkorvesta löytyy näitä kaikkia. Tämä sienipilven mallinen rapakivi löytyy noin puolen kilometrin päästä Bisan ulkoilumajalta.

Tämä helposti murentuva kivi on rapautunut vain keskeltä, jolloin sille on muodostunut erikoinen vyötärö. Rapakivestä irtoavaa karkearakeista soraa kutsutaan moroksi. Kun kivi hajoaa kokonaan, jäljelle jää vain kasa moroa.

Tästä kivestä on jäljellä pelkkää moroa eli soraa.­

Tämän kiven rapautuminen voi johtua siitä, että joku on käynyt silpaisemassa kivestä materiaalia uuteen takkaansa tai hautakiveen. Rapakiveä nimittäin käytetään rakennuskivenä.

Tässä tapauksessa on tuskin kyse kuitenkaan rakennuskivistä, sillä takkoihin tai hautakiviin käytettävä kivi on rapautumatonta. Sitä louhitaan kalliosta tai siirtolohkareista.

Todennäköisempää on, että vesi on jäätyessään rikkonut tätä rapakiveä. Se, miksi jotkut rapakivet hajoavat ja toiset eivät, on epäselvää.

”Se on mystistä. Lämpötilan vaihtelut ja jäätyvä vesi hajottavat kiveä. Mutta tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, miksi jokin kohta kivessä hajoaa ja toinen ei”, kertoo Salla.

Se, että sienipilvikivi on Vantaalla, eikä esimerkiksi Kouvolassa, jossa rapakiveä on paljon kallioperässä, johtuu jääkaudesta. Kun mannerjää eteni, kulki se luoteesta kaakkoon. Tämän kiven on kuitenkin Sallan mukaan täytynyt tulla Itä-Suomesta, koska jään tulosuunnassa luoteessa sitä ei ole.

”Ainoa selitys on se, että kivi on tullut merirahtina eli se on kellunut tänne jäävuoren mukana.”

Sallan mukaan jäätikkö levisi kuin pullataikina ja kulki raahautumalla pitkin maata. Samalla se raahautuessaan lohkaisi mukaansa tämän kiven.

”Kivi kulkeutui kelluvan jäävuoren mukana nykyiselle paikalleen jääkauden lopulla, kun veden pinta oli yli 100 metriä nykyistä korkeammalla.”

Eteen on todennäköisesti tullut mäki, johon jäävuori on pysähtynyt ja kivi on jäänyt siihen. Sitä, milloin jäätikkö on irrottanut kiven Kouvolasta tai jostakin sieltä, on vaikea sanoa. Joka tapauksessa yli 13  000 vuotta sitten. Itse rapakivi on muodostunut syvällä maan kuoressa, se on jähmettynyt hitaasti sulasta magmasta 1,6 miljardia vuotta sitten.

Tämä ylileikkautuva kallio on yksi Sipoonkorven geologisista luontokohteista.­

Pääkaupunkiseudulla rapakiviä on runsaasti. Suurin niistä, kolme metriä korkea ja seitsemän metriä leveä, on Vartiosaaressa. Rapakiveä voi ihailla myös jalostetummassa muodossa, esimerkiksi Havis Amandan patsaan jalusta on rapakiveä, samoin Graniittitalo.

Lisätietoa geologisista luontokohteista löytyy Vantaan karttapalvelusta kartta.vantaa.fi Sivulta ”aineistot” -kohdan alta löytyy ”luonto ja ympäristö”, jossa on lueteltu arvokkaimmat luontokohteet.

Antti Sallan julkaisu Sipoonkorven kansallispuiston geologisista luotokohteista löytyy puolestaan pdf-tiedostona täältä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat