Isänmaallista paloa ja korvavaikkua – Vantaan koulujen seiniltä löytyy kirjava kattaus erilaista taidetta - Vantaa | HS.fi

Isänmaallista paloa ja korvavaikkua – Vantaan koulujen seiniltä löytyy kirjava kattaus erilaista taidetta

Monissa peruskouluissa seiniä koristavat lasten tekemät askartelut ja taideteokset. Niiden lisäksi koulujen seinillä on pysyvämpiä taideteoksia, joiden valitsemisesta vastaa Vantaan taidemuseo Artsi.

Vantaan kansainvälisen koulun oppilaiden Amalia Maununiemen ja Esther Obeng-Amoakon takana on Reijo Hukkasen taideteos Vaikku. Taideteoksen muoviset kastelukannut ovat kärsineet kesäisin kuumuudesta ja vääntyneet.­

24.1. 15:54

Vantaan kansainvälisen koulun seinällä on taideteos, jossa on muovisia kastelukannuja ja kenties antenni. Mielenkiintoista, sanoo keski-ikäinen, mutta mitähän kohderyhmänä olevat nuoret tästä tuumaavat?

”Hyvin erikoinen”, arvelee 13-vuotias Esther Obeng-Amoako.

”Ihan kiva, näyttää korvalta”, sanoo myös 13-vuotias Amalia Maununiemi.

Ja aivan oikein, se on tosiaankin korva. Kyseessä on taiteilija Reijo Hukkasen taideteos nimeltään Vaikku. Se on yksi Pointin oppimis- ja informaatiotaloon aikanaan valituista 15 taideteoksesta.

Vuonna 2002 valmistunut Vantaan kansainvälinen koulu oli viimeisiä peruskouluja, joiden rakennusvaiheessa tai peruskorjausvaiheessa 0,3 prosenttia budjetista käytettiin taidehankintoihin. Nyt prosenttiperiaatetta ei enää ole olemassa samassa muodossa, vaan nykyisin sitä käytetään tapauskohtaisesti. Siksi joissakin uusissa kouluissa taidetta ei ole enää lainkaan.

Tosin nyt seinättömien koulujen aikana niissä ei olisi taiteelle juuri tilaakaan.

”Nykykoulut ovat vahvasti arkkitehtonisia oppimisympäristöjä. Jos niihin halutaan taidetta, tahtotila pitää olla jo rakennusvaiheessa”, sanoo Vantaan kaupungin julkisen taiteen kuraattori Anne Kaarna-Suomi.

Esimerkiksi nyt valmistuneeseen Hämeenkylän kouluun taideteokset on valittu yhdessä arkkitehtien, kokoelma-amanuenssin, julkisen taiteen kuraattorin ja kuvataide- ja käsityönopettajien kanssa. Tällaisiin kohteisiin tuleva taide voisi olla tilattua taidetta, mutta nyt teokset on valittu kaupungin taidekokoelmasta.

Aurinkokiven vuonna 2016 valmistuneessa koulussa taiteelle on löytynyt paikka ulkoa. Siellä Stig Baumgartnerin ”leikkisä pohdinta valkoisen valon luonteesta” eli Kuinka paljon valo on -teos on tehty koulun ulkoseinään.

Aurinkokiven koulun ulkoseinästä löytyy maalaus Kuinka paljon valo on?­

Jos kouluun halutaan taidetta myöhemmin, Vantaan taidemuseo Artsi lainaa kokoelmistaan teoksia julkisiin tiloihin.

Mutta millä perusteella kouluihin tulevat taideteokset valitaan?

Lapset viettävät koulussa ison osan elämästään. Ei siis ole yhdentekevää, millaista kuvastoa heidän ympärillään on. Viihtyvyyteen vaikuttavat monet seikat, ja yksi niistä on koulun seinällä oleva taide.

Se, mitä seinälle tulee, on pitkälti kiinni Vantaan taidemuseo Artsista. Teoksia valitsemassa ovat museoamanuenssi Pauliina Kähärä, julkisen taiteen kuraattori Anne Kaarna-Suomi ja konservaattori Liisi Hakala. Teoksia valittaessa huomioon otetaan muun muassa tila, käytettävissä olevat teokset ja myös koulun mahdolliset toiveet teosten suhteen.

”Yleensä kouluihin toivotaan jotakin värikästä ja mielellään maalauksia. Mustavalkoisiin grafiikan teoksiin ei suhtauduta ihan niin innokkaasti”, kertoo Kähärä.

Rekolan koulun uudessa osassa on Leonora Fredrikssonin maalaus Pullea pupu ja pallea papu.­

Artsin taideteoksia on tällä hetkellä lainassa eli virallisemmin talletettuna useissa kymmenissä kouluissa, esimerkiksi Kanniston, Viertolan ja Mikkolan kouluissa.

Mikkolan koulun ruokalassa roikkuvan purjeliitokoneen taustalla on kiintoisa tarina. Lentokoneen tekijän, taiteilija Kari Cavénin, piti aikanaan tehdä kouluun aivan toinen teos. Luonnokset olivat jo valmiina, kun tilaus peruttiin Vantaan huonon taloustilanteen vuoksi. Tapaus jäi kuitenkin hankkeessa mukana olleen Anne Kaarna-Suomen mieleen.

Kun taidemuseo Artsissa sitten pidettiin näyttely, josta kaupunki hankki kokoelmiinsa teoksen Hurja Mark II, Kaarna-Suomi tiesi heti, mihin paikkaan se kannattaisi sijoittaa. Nyt kone on roikkunut ruokalan katossa vuodesta 2005 lähtien.

Taiteilija Kari Cavénin lentokone leijailee Mikkolan koulun ruokalan katossa.­

Mikkolan koulun rehtori Ville Ylianunti sanoo, että kone ei jää keneltäkään huomaamatta.

”Siitä saa hyvät keskustelut aikaan uusien oppilaiden kanssa. Se viehättää ja kiehtoo oppilaita ja herättää monia kysymyksiä: Miten se on saatu tuonne? Pyyhitäänkö siitä ikinä pölyjä?”

Muutamissa kouluissa maalauksia ei tarvitse lainata Artsista, sillä ne on piirretty suoraan seiniin.

Vantaan koulujen vanhin ja harvinaisin suoraan seinälle piirretty teos löytyy suojellun Rekolan koulun seinältä. Sen on piirtänyt Unto Kaipainen koulun valmistumisvuonna 1951. Teos on aikansa lapsi.

Isänmaallisuutta uhkuvassa teoksessa traktori ajelee heinäpellolla ja reippaat koululaiset hyppäävät narua. Etualalla nakupellelapsi keräilee ilmeisestikin marjoja. Vantaan kaupunginmuseon mukaan maalaus kuvaa ”Rekolan kehitystä maanviljelys- ja tiiliteollisuusyhdyskunnasta moderniksi työ- ja kasvuympäristöksi”.

Tällaista tuskin tänä päivänä enää tehtäisiin, mutta juuri siksi se on tärkeää säilyttää. Tämä ja Rekolan koulun toinen seinämaalaus, Vantaan kartta, konservoitiin vuonna 2008.

Rekolan koulun seinässä on Rekolan historiaa kuvaava teos vuodelta 1951.­

Myös Pähkinärinteen koulusta löytyy suurikokoinen seinämaalaus. Vuonna 1980 rakennetun koulun ruokalassa on ruskeasävyinen ruudukko, jonka merkitys ei aukea selittämättä.

”Se kuvaa pähkinäpuuta”, kertoo apulaisrehtori Johanna Ylander.

Puusta on jäljellä enää lehvästö, sillä lattiassa ollut runko sai mennä, kun perusparannuksessa ruokalaan tehtiin uusi lattia. Kaikkia rungon häviäminen ei harmittanut.

”Opettajien kesken käytiin kiivasta väittelyä siitä, pitäisikö taideteos maalata piiloon vai ei.”

Monien mielestä teos on liian synkkä ja tuo tilaan vanhan ja tunkkaisen vaikutelman.

”Sääli, että lattia lähti, mutta kyllä se raikasti tilaa.”

Apulaisrehtori Johanna Ylander seinään maalatun pähkinäpuuta esittävän teoksen edessä. Seinällä näkyy lehvästö, lattiassa ollut puunrunko purettiin remontin yhteydessä pois.­

Joskus koulujen seinille päätyy taidetta sattumien kautta. Esimerkiksi Kartanonkosken koulun taideteokset on saatu lahjoituksena taiteilija Miika Nyyssöseltä.

Myös Kanniston koulun taide on peräisin lahjoittajalta.

”Erään oppilaan äiti sai teokset Suomessa toimintansa lopettaneelta yritykseltä, ja teokset lahjoitettiin Vantaan taidemuseon karttuvan taidekokoelmaan. Lahjoittajan toivomuksesta ne sijoitettiin Kanniston koululle”, kertoo Kähärä.

Länsimäen koulussa valta on annettu oppilaille. Kuvaamataidon valinnaisryhmän oppilaiden kädenjälki näkyy kaikkialla koulussa. Lähes jokaisesta vessasta paljastuu eri kuva: Aku Ankka, panda, kaupunki. Suomi 100 -vuoden kunniaksi yksi seinistä on omistettu Suomi-aiheisille maalauksille.

Länsimäen koulussa oppilaat ovat saaneet koristella koulun seinät. Myös vessassa.­

Maalaukset tekevät koulun ilmeestä nuorisotalomaisen värikkään. Ehkä tästä syystä koulun virallinen taideteos, Soili Taljan teoskokonaisuus, johon kuuluu maalaus ja kolme keramiikkaveistosta, näyttää hieman väärässä paikassa olevalta. Ja väärässä paikassa se juuri nyt onkin.

”Siirsimme sen sivuun, kun tarvitsimme seinää Wall of Fame -projektille. Rakensimme tähän portin, ja oppilaat saivat ottaa itsestään kuvia sen edessä”, kertoo Länsimäen rehtori Pirita Hellberg.

Länsimäen koulussa on Soili Taljan teoskokonaisuus, johon kuuluu näiden keramiikkaveistosten lisäksi maalaus.­

Vantaan kouluista löytyy varsin monenlaista taidetta. Mutta millaista taidetta alussa haastatellut Esther Obeng-Amoako ja Amalia Maununiemi valitsisivat koulunsa seinille?

”Jotakin värikästä”, sanoo Obeng-Amoako.

Amalia Maununiemen mielestä koulut voisivat enemmän miettiä, millaisen oppilaat itse haluaisivat. Hänen mielestään kouluissa voisi olla enemmän oppilaiden tekemiä pysyviä taideteoksia. Maununiemi tietää jo, mitä maalaisi.

”Tekisin metsämaisemia, joissa olisi muutama värikäs yksityiskohta.”

Länsimäen koulun valkoinen tiiliseinä on saanut uuden pinnan.­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat