Kun yö laskeutuu, Helsingin seudun rekkaparkit täyttyvät – Sitten alkavat kiusalliset ongelmat, kun kuskien pitäisi päästä vessaan - Vantaa | HS.fi

Kun yö laskeutuu, Helsingin seudun rekka­parkit täyttyvät – Sitten alkavat kiusalliset ongelmat, kun kuskien pitäisi päästä vessaan

Raskaan liikenteen taukopaikoista on huutava pula pääkaupunkiseudulla. Kaikki kiteytyy näkyyn vantaalaisella taukopaikalla.

Juha Soutsalo on ajanut rekkaa jo yli 40 vuotta. Pysähdyspaikkaongelmat ovat kasvaneet sinä aikana suuresti ”Etenkään pääkaupunkiseudulla odottelutiloja ei ole oikein missään.”

26.10. 2:00 | Päivitetty 26.10. 18:18

Jouduin Helsinkiin matkatessani poikkeamaan wc-hätäni vuoksi Korsossa sijaitsevalla rahtareiden taukopaikalla. Taukopaikan piha oli siivoton, ja siellä oleva roskis oli täynnä. Maassa näkyi huumeruisku. Vessasta löytyi paperia, mutta vessa ei toiminut eikä siellä ollut vettä käsien pesuun. Sääliksi käy kuljettajia, jotka joutuvat asioimaan tuollaisissa tiloissa.”

Näin kirjoitti heinolalainen Marita Engberg Helsingin Sanomien mielipidesivuilla huhtikuussa.

Ja toden totta, Nelosetapin taukopaikan vessat ovat poikkeuksellisen kauheat. Niistä tulevat mieleen muutamat kaukomatkoilla nähdyt vessat. Pisuaarivessa haisee vahvasti virtsalle, ja sen takaseinä on pinttynyt keltaisenkirjavaksi. Mielessä käy, että puskapissaus on varteenotettava vaihtoehto.

Lokakuisena arkiaamuna taukopaikalle pysähtyy rekkakuski Juha Soutsalo. Hän ei osaa sanoa, miltä vessat näyttävät sisältä.

”En ole koskaan käynyt täällä vessassa, vaikka pysähdyn tässä joka viikko ostamaan kahvia.”

Yli 40 vuotta rekkaa ajanut Soutsalo sanoo, että Nelosetappi on viimeisiä paikkoja, joihin puoliperävaunulla mahtuu pysähtymään ennen Helsingin keskustaa.

Nelosetappi sijaitsee Korson suuralueella Vantaan ja Keravan rajan tuntumassa.

Nämä vessat saivat erään käyttäjän kirjoittamaan huolestuneen yleisönosastokirjoituksen Helsingin Sanomiin.

Raskaan liikenteen taukopaikkaongelmaa on yritetty ratkoa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ely) jo vuosia.

”Tähän yhteen vessaan tiivistyy ongelma, joka on ollut tiedossa monilla tahoilla jo yli kymmenen vuotta. Rahtareiden taukopaikoista on valtava pula pääkaupunkiseudulla”, sanoo Liikennevastuualueen kehittämispäällikkö Janne Kojo.

Ongelma ei Kojon mukaan kuitenkaan ratkea pieniä levähdysalueita kehittämällä, vaan raskaalle liikenteelle tarvitaan kunnon pysäköintialueita, joissa kaikki palvelut löytyvät samasta paikasta.

Pienet levähdyspaikat ovat Kojon mukaan hankalia pitää kunnossa.

”Näille alueille tuodaan kaikenlaista jätettä, ja niissä esiintyy paljon ilkivaltaa kuten vessojen sotkemista.”

Raskaan liikenteen levähdyspaikkojen lisäämisessä on kuitenkin omat ongelmansa.

Rahtarit ry on raskaan liikenteen kuljettajien yhdistys. Se on jo yli 20 vuotta pitänyt keskustelua yllä ja yrittänyt neuvotella muun muassa ely-keskuksen, Väyläviraston ja kaupunkien kanssa, jotta pääkaupunkiseudulle saataisiin lisää yönylipaikkoja ja lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja ajantasauspaikkoja.

”Homma on ollut yhtä tervanjuontia koko matkan. Tuntuu, ettei homma etene millään”, sanoo Rahtarit ry:n puheenjohtaja Juha Nyberg.

Taukopaikkojen tarve lisääntyi vuonna 1990, kun Suomessa tuli voimaan laki ajo- ja lepoajoista. Lainsäädäntö edellyttää kuljettajia pitämään tauot tietyin aikavälein.

Nybergin mukaan rekkojen levähdyspaikkatilannetta voi verrata sähköautobuumiin.

”Halutaan, että ihmiset ostavat sähköautoja, mutta ei mietitä, onko niille tarpeeksi latauspaikkoja. Sama juttu tässä. Laki lepoajoista tuli voimaan, mutta ei mietitty sitä, miten sitä voidaan noudattaa.”

Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on raskaille ajoneuvoille sopivia taukopaikkoja vain muutama. Kehä III:n sisäpuolella ei ole yhtään aluetta, johon raskaalla kalustolla sujuvasti mahtuisi. Lähimmät isot alueet ovat Vantaalla Keimolan Neste-huoltoasema ja Helsingissä Vuosaaren satamaliikenteen tarpeisiin suunniteltu rekkaparkki. Ja alussa mainittu Nelosetappi.

Koko Suomessa ei ole yhtään EU-direktiivin mukaista rekkaparkkia, jossa olisi aidat ja vartiointi. Nyberg pelkää, että on ajan kysymys, milloin rekkoihin kohdistuva rikollisuus, kuten niiden lastin varastaminen, rantautuu myös Suomeen.

”Suomessa on tuudittauduttu siihen, ettei täällä mitään tapahdu.”

Parkkipaikkatilanne on huono erityisesti öisin. Ely-keskuksen tekemän käyttäjälaskennan mukaan kaikkien Helsingin seudun taukopaikkojen käyttöaste oli vuonna 2019 öisin yli 100 prosenttia.

Tilanne on pahentunut pääkaupunkiseudun kasvun myötä.

”Väki ja logistiikka pakkautuvat Uudellemaalle, ja tavaraliikenne kasvaa. Samaan aikaan raskaan liikenteen taukoihin soveltuvat paikat ovat vähentyneet”, sanoo Kojo.

Aamukahdeksalta Nelosetapilla Nelostien varrella on vilinää. Nelosetappi on viimeinen isoille kulkuneuvoille soveltuva pysähdyspaikka ennen Helsingin keskustaa.

Nelosetapille pysähtynyt Juha Soutsalo kuljettaa hissikuilua Helsinkiin Pasilankadulle. Hän tietää, että jos aikataulut takkuavat, edessä on kiertelyä korttelissa.

”Keskustassa odotuspaikkoja ei ole missään.”

Jos raskas liikenne yhä lisääntyy, ajaa se kuskit etsimään paikkoja asutusalueilta ja teiden varsilta.

Mikä sitten ratkaisisi pääkaupunkiseudun rekkaparkkiongelman?

”Kaikki lähtee kaupunkien kaavoituksesta. Mikään ei toteudu, jos kaupungeilla ei ole osoittaa paikkoja parkkialueille”, sanoo ely-keskuksen Kojo.

Kojon mukaan Vantaa on suunnittelussa tärkeässä asemassa, koska siellä sijaitsee suurin osa pääkaupunkiseudun logistiikkakeskuksista.

Rahtarit ry:n Juha Nybergin mukaan niin Vantaa kuin muutkin kaupungit ovat olleet haluttomia kaavoittamaan alueita rekkaparkeille, koska ne vievät paljon tilaa eikä niiden rakentaminen tuo niille välitöntä tuottoa.

Nyberg uskoo, että ratkaisu voisi löytyä julkisen ja yksityisen puolen yhteistyöllä.

”Tiedän, että esimerkiksi Vantaalla eräs yrittäjä on odottanut jo kaksi vuotta päätöstä siitä, voiko hän muuttaa Katriinantiellä sijaitsevan lentoparkkialueensa rekkaparkiksi.”

Alueella olisi Nybergin mukaan paikkoja sadalle rekalle.

”Se ratkaisisi jo monta ongelmaa. Toivon, että yksityisten toimijoiden kesken järjestetään kilpailutus mahdollisimman pian.”

Nelosetapin huonossa kunnossa olevat vessat vaihdetaan uusiin.

Ennen kuin uusia parkkialueita saadaan, täytyy rekkakuskien tyytyä olemassa oleviin taukopaikkoihin. Nelosetapilla pysähtyville kuskeille luvassa on hyviä uutisia.

Siinä vaiheessa, kun yleisönosastokirjoitus Nelosetapista julkaistiin Helsingin Sanomissa, oli taukopaikalla kahvilaa pitävä Essi Rönnblad hakenut jo lupaa uuden vessan rakentamiseen alueelle.

”Tarkoitus on laittaa vanhojen vessojen tilalle uudet konttivessat.”

Ely-keskus on vuokrannut levähdysalueen kahdelle kahvilayrittäjälle, Essi Rönnbladille ja Meira Isoaholle. Alueen vessojen ja ympäristön siivous on kahvilayrittäjien vastuulla.

Rönnblad sanoo, että vanhat vessat ovat niin huonossa kunnossa, ettei niitä enää korjailulla saa kuntoon. Vessat siivotaan Rönnbladin mukaan säännöllisesti, mutta niiden ränsistynyt ulkonäkö saa ihmiset suhtautumaan niihin välinpitämättömästi.

”On esimerkiksi ihmisiä, joiden mielestä vessaa voi käyttää niin, että myös isot tarpeet tehdään seisten.”

Uusien vessojen asentamista ovat hidastaneet sekä koronaviruspandemia että lupaprosessin hitaus. Rönnblad toivoo, että uudet vessat ovat paikallaan vuoden loppuun mennessä.

Kenties tulevaisuudessa Juha Soutsalokin uskaltautuu niihin.

Suurta ongelmaa muutama vessa ei kuitenkaan ratkaise. Raskaalle liikenteelle tarvitaan satoja uusia pysäköintipaikkoja pääkaupunkiseudulla.

Eikä kyse ole vain rekoista ja pysäköintipaikoista. Ely-keskuksen Janne Kojo toivoo, että asian inhimillinen puoli muistetaan myös.

”Ammattiliikenteen kuljettajien täytyy päästä normaaliin vessaan ja normaalisti syömään niin kuin muidenkin työssä käyvien ihmisten.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat