Moottoritien taakse putkahti moderni lähiö liki huomaamatta – Asukkaita seuraa kaikkialle seudun bensankäryisestä menneisyydestä ruopattu teema - Vantaa | HS.fi

Moottoritien taakse putkahti moderni lähiö liki huomaamatta – Asukkaita seuraa kaikkialle seudun bensan­käryisestä menneisyydestä ruopattu teema

Tällainen on entisen moottoriradan alueelle rakennettu uusi asuinalue, josta harva on kuullutkaan.

Seppo Kantola testaa Lincolninaukiolle laitettua trampoliinia. Sinisessä hihnassa Pyry, punaisessa hihnassa oleva Fibi Kantolan takana.

25.10.2021 7:00 | Päivitetty 25.10.2021 8:47

Korsossa kasvanut Seppo Kantola kävi pikkupoikana vanhempiensa kanssa katsomassa autokilpailuja Keimolan moottoriradalla.

Keimolassa oli katsomopaikat 50 000 katsojalle. 1970-luvulla hän oli Keimolassa rokkaamassa Hurriganesin keikalla Helsinki Rock Festivalsilla ja kävi siellä muissakin viihdetapahtumissa.

Nyt eläkeläisenä hän asuu moottoriradan päälle rakennetulla Keimolanmäellä, yhdellä Vantaan uusimmista asuinalueista. Siellä asuu nyt noin 1 400 asukasta.

Keimolanmäkeä alettiin rakentaa Kivistön suuralueelle Hämeenlinnanväylän viereen helmikuussa 2015.

Rakentaminen etenee kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen vaihe alueen eteläpäässä on valmis. Toista vaihetta on aloitettu ja kolmannen vaiheen katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen aloitetaan alueen pohjoisosasta ensi vuonna. Talojen rakentaminen sinne alkaa vuonna 2023.

Keimolanmäestä tulee valmiina koti noin 2 500 asukkaalle. Keimolan moottorirata-alueen on omistanut Sanoma Oyj, joka on luovuttanut maankäyttösopimuksessa puolet rakennusoikeudesta Vantaan kaupungille.

”Olen korsolainen henkeen ja vereen, mutta vuosi sitten muutimme vaimoni kanssa tänne”, Kantola kertoo.

Keimolan moottoriradan vanhasta valvontatornista ja sen ympäristöstä on tehty interaktiivinen tilataideteos Ombra.

Kantola on lenkillä pitkäkarvaisten chihuahua -koirien Fibin ja Pyryn kanssa. Hyviä ulkoilureittejä Keimolan lähellä riittää. Aivan vieressä on 40 hehtaarin suuruinen suojeltu Isosuo, joka on pääkaupunkiseudun laajin ja monipuolisin suoalue.

Lue lisää: Vantaalla on katseilta piilossa upea suo, joka näyttää kuin pohjoisen erämailta

”Pyry on oikeastaan tyttäreni koira”, Kantola esittelee sinisessä hihnassa olevan koiran.

Ja tytär on syy, miksi Korson seurakunnan entinen vahtimestari Kantola nyt lenkkeilyttää koiria Länsi-Vantaalla.

”Tytär muutti tänne Keimolanmäelle pari vuotta sitten ja me muutimme vaimon kanssa perässä.”

Keimolanmäen talojen seinissä on vanhoja valokuvia autokilpailuista.

Korsossa ihmiset tunsivat Kantolan ja hän tottui siihen, että aina kun meni ulos, tuli tuttu vastaan.

Keimolanmäelläkin Kantola vaihtaa aina kuulumisia, kun tapaa muita asukkaita. Vaikka hän on asunut alueella vasta vuoden, hän osoittautuu varsinaiseksi Keimolanmäki-tietopankiksi.

”Tuohon Varikkokaarteelle on juuri valmistunut uusi talo, jossa on 120 vuokra-asuntoa. Ensimmäiset asukkaat tulevat pian.”

Keimolanmäen nimistö kertoo paikan historiasta ja osa kaduista on rakennettu myötäilemään entistä rataa.

Keimolan kulta-aika osuu 1960–1970-luvuille. Portit sulkeutuivat keväällä 1979. Tosin 1980-luvulla ajettiin taas, kun nuoret harrastajat alkoivat omatoimisesti kunnostaa radan pohjoisosaa ajokelpoiseksi.

Kun Keimolanmäen asuinalue on kokonaan valmis, siellä on koti 2500 ihmiselle. Nyt Keimolanmäellä on noin 1400 asukasta.

”Alussa täällä oli niin hiljaista, että ei ollut kauppaakaan. Puoli vuotta sitten saimme 24 tuntia vuorokaudessa auki olevan itsepalvelukaupan, korttelikaupan”, Kantola kertoo.

Kantolan perhe käy isommilla ostoksilla Nurmijärven puolella Klaukkalassa, jonne on Keimolasta seitsemän kilometriä.

Hän kertoo, että alueelle on tulossa Alepa reilun puolen vuoden päästä.

”Kauppa ja sen viereen tulevat kaksi asumisoikeuskerrostaloa lämmitetään maalämmöllä. Maalämpöä varten tulee noin 14 reikää, jotka on porattu 340 metrin syvyyteen.”

Hän lähtee jatkamaan matkaa pian yhdeksänvuotissyntymäpäiviään viettävien Fibin ja Pyryn kanssa.

Lue lisää: Helsingin keskelle nousee lähiö, joka on sinnitellyt lähes vuoden ilman palveluita – Tällainen on 12 000 ihmiselle rakennettavan alueen ensimmäinen kauppa

Näitä renkaita ei kannata potkiskella.

Keimolan ehdoton maamerkki on moottoriradan 16 metriä korkea valvontatorni, joka on suojeltu. Valvontatornista johdettiin kilpailuja ja tehtiin kuulutukset. Toimitsijat ja vip-vieraat seurasivat sieltä kilpailuja.

Valvontatornista ja sen ympäristöstä on tehty interaktiivinen tilataideteos Ombra. Teokseen kuuluu Suomen ensimmäisen F1-kuljettajan Leo Kinnusen kilpa-auton ääniin perustuva, soitettava sävelasteikko. Ombraa soitetaan kehon liikkeillä liiketunnistimien avulla.

Kantola on jo kertonut, että ääni on otettu ainakin väliaikaisesti pois. Lapset kiersivät tornia ahkerasti, niin että saivat sen soimaan jatkuvasti.

Tornin edustalle asfalttiin on maalattu Keimolan 3 300 metriä pitkän radan malli ja ympäristössä on taideteoksina metallisia autonrenkaita. Jos ei tiedä mitään Keimolan historiasta, viisastuu nopeasti, kun käy lukemassa historiatauluja. Niitä on pystytetty valvontatornilta alkaen parin sadan metrin matkalle.

Keimolanmäen Lincolninaukiolla on useita opastauluja kertomassa paikan historiasta.

Valvontatornin alue on Keimolanmäen keskus, Lincolninaukio. Nimi on kunnianosoitus Keimolan moottoriradan perustajalle, kilpa-autoilijalle ja liikemiehelle Curt Lincolnille.

Kivistön alueen projektijohtaja Gilbert Koskela on kertonut, että valvontatornin lähelle Keimolankaarteen varrelle rakennetaan asuinrakennukseen kivijalkaliiketiloja ja Kantolan mainitsema Alepa Ajolenkin risteykseen eli jotain palveluja alueelle on luvassa.

Eläkkeellä oleva Helinä Raine muutti Keimolanmäelle Lahdesta joulukuussa 2018, koska hän halusi asua lähempänä lapsiaan ja lapsenlapsiaan.

Lincolninaukiolla kävelee ulkoiluvaatteisiin pukeutunut nainen. Hän kertoo olevansa Helinä Raine.

”Asun tuossa päiväkotia vastapäätä olevassa talossa.”

Vihreä päiväkoti ja sen vieressä oleva punainen koulu rakennettiin vuonna 2019. Ne ovat väliaikaisia paviljonkirakennuksia, jotka vastaavat alueelle muuttaneiden lapsiperheiden tarpeeseen. 2020-luvun lopulla samalle paikalle rakennetaan pysyvät päiväkoti ja koulu. Alueen pohjoisosaan rakennetaan myöhemmin toinen päiväkoti.

”Olen eläkkeellä oleva alakoulun opettaja, joten en näyttänyt pääsevän tämän kauemmaksi koulusta. Mukava tosin on seurata koululaisia”, Raine kertoo.

Kun hän muutti Keimolanmäelle Lahdesta joulukuussa 2018, hänen talostaan alkoi metsänreuna.

”Olen asunut viimeksi Vantaalla opiskeluaikanani 40 vuotta sitten. Koska lapset asuvat pääkaupunkiseudulla, päätin muuttaa tänne. Lapset vinkkasivat, että tänne Kivistön alueelle rakennetaan uusia taloja.”

Keimolanmäellä Raine kiittelee erityisesti hyviä ulkoilumahdollisuuksia. Golfkenttä on lähellä, kesällä lenkkipolut ja talvella pääsee kotiovelta hiihtoladulle.

”Olen hiihtänyt täällä enemmän kuin Lahdessa 12 vuoden aikana.”

Helsingin Sanomat on osa Sanoma-konsernia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat