Tämä on ”50 sivun taktiikka”: Vantaalainen Marjo Mannila neuvoo keinon, miten kuka tahansa saadaan rakastumaan lukemiseen uudestaan - Vantaa | HS.fi

Tämä on ”50 sivun taktiikka”: Vantaalainen Marjo Mannila neuvoo keinon, miten kuka tahansa saadaan rakastumaan lukemiseen uudestaan

Kirjavinkkari Marjo Mannila tietää, mitä nuoret haluavat lukea. Tälläkin hetkellä monen vantaalaisen koululaisen kädessä on Mannilan vinkkaama kirja.

Kirjavinkkari Marjo Mannila lukee noin kolme kirjaa viikossa. Jotkin niistä päätyvät 7.-luokkalaisten kirjavinkkeihin tai Helmet-lukudiplomiin.

4.11. 12:00

Laita nyt se kännykkä pois. Tekisit jotain muuta, lukisit vaikka.

Tällainen kohtaus näytellään lukuisissa suomalaiskodeissa joka päivä. Näyttää, että nuorten käteen on pysyvästi liimaantunut kännykkä tai peliohjain.

Viimeisimmän Pisa-tutkimuksen mukaan Suomi kuului niiden kolmen maan joukkoon, jossa kiinnostus lukemiseen oli vähentynyt eniten. Samaisessa tutkimuksessa peräti 63 prosenttia pojista sanoi lukevansa vain, jos on pakko.

Pitääkö tästä nyt olla huolissaan, nuorten kirjavinkkari, Tikkurilan kirjaston erikoiskirjastonhoitaja Marjo Mannila?

”En halua jatkaa sitä narratiivia, että ollaan huolissaan nuorista, jotka eivät lue. Taivastelun sijaan keskustelun tulisi olla ratkaisukeskeistä.”

Mannila kehottaa myös miettimään sitä, mitä lapsi kännykällä tekee.

”Lukeeko hän nettisivuja, osallistuuko nettikeskusteluun? Sekin on lukemista. Veikkaan, että noista 63 prosentista aika moni lukee päivittäin, vaikka se ei olekaan kirja, mitä he lukevat.”

34-vuotias Mannila kuuluu siihen sukupolveen, joka ajattelee, että lukemisen tapoja on monia ja joille esimerkiksi äänikirja on yhtä oikea kirja kuin paperiversiokin. Lukutaitoa voi myös opetella lukuisilla eri tavoilla: visuaalisesti tai vaikka pelien, draaman tai musiikin avulla.

”Esimerkiksi Soturikissat-livessä lukutaitoa on harjoiteltu sanataiteen keinoin. Osallistujat ovat saaneet sanoittaa kappaleita, ja paikalla ollut muusikko on tehnyt niistä biisin.”

Soturikissat-livelähetys kuvapalvelu Instagramissa on Mannilan ja Helena Perttilän ideoima tapahtuma, jossa osallistujat ovat sanataidetehtävien lisäksi muun muassa piirtäneet kirjasarjan inspiroimia hahmoja, jutelleet kirjojen juonenkäänteistä ja järjestäneet tietovisoja. Soturikissat on Erin Hunterin kirjoittama kirjasarja, joka on hyvin suosittu ympäri maailman.

Myös Soturikissat-lähetykset ovat olleet suosittuja. Ne loppuvat joulukuussa. Viimeinen livelähetys on 7. joulukuuta 2021.

”Olemme tehneet Soturikissat-liveä nyt puolitoista vuotta. Ensi vuonna suunnitelmissa on jatkaa livelähetyksiä uudella konseptilla. Todennäköisesti mukaan otetaan muitakin nuortenkirjoja.”

Mannilalla on ollut tapana Soturikissat-teeman mukaisesti pitää lähetyksissä kissan korvia. Nyt korvia ei tulla enää näkemään, jos uusia ei löydy pikaisesti.

”Vanhat menivät rikki.”

Marjo Mannila uskoo, että lukutaitoa voi oppia lukuisilla eri tavoilla. Apuna voi käyttää esimerkiksi pelejä, draamaa tai musiikkia.

Soturikissat-lähetykset ovat vain osa Mannilan työtä kirjastossa. Suuren osan ajasta vievät perinteisiin paperikirjoihin liittyvät työt, kuten kirjavinkkaus. Kirjavinkkareita on erilaisia, mutta Vantaalla kirjavinkkarin tehtävä on innostaa lapsia ja nuoria lukemaan lukusuositusten avulla.

Vantaalaisille oppilaille tarjotaan perusopetuksen aikana mahdollisuus ohjattuun kirjastokäyntiin kolmannella, neljännellä ja seitsemännellä luokalla. 3. luokan ja 7. luokan kirjastokäynneillä kirjavinkkari esittelee oppilaille kiinnostavia kirjoja. Neljäsluokkalaisille opetetaan medialukutaitoa.

”Mediamysteeri-pelin avulla he oppivat medialukutaidon lisäksi käyttämään kirjastoa.”

Vantaan eri kirjastoissa on yhteensä 20 kirjavinkkaria, jotka kokoavat kirjastokäynneille noin kymmenen kirjan paketin. Mannilan vastuulla ovat Tikkurilan alueen 7.-luokkalaisten kirjavinkit. Mannila kokoaa paketteihin kirjoja mahdollisimman laajalla skaalalla, mukana on sekä ohuita että paksuja kirjoja ja teoksia eri kirjallisuuden lajeista.

Oman haasteensa Vantaan kirjavinkkareiden työhön tuo monikulttuurisuus.

”Jos tiedän, että kirjastokäynnille on tulossa S2-ryhmä, eli ryhmä, jonka äidinkieli ei ole suomi, valitsen pakettiin helppolukuisempaa materiaalia.”

Suomea toisena kielenä opiskeleville tai lukivaikeuksista kärsiville on tarjolla myös selko- ja äänikirjoja.

Yksi sääntö Marjo Mannilalla on: hän lukee kaikki suosittelemansa kirjat.

”Meillä Vantaalla vinkkauspaketin kirjojen lukuun voi käyttää kaksi etäpäivää vuodessa. Luen kirjat ja arvioin, kiinnostaisiko tarina nuoria, ja kirjoitan muistiinpanot.”

Vaikka Mannila on nopea lukija, ei kahdessa päivässä ehdi lukea kaikkea. Kirjavinkkaus vaatiikin henkilökohtaista intohimoa kirjoihin. Mannilalle kirjat ovat sekä työ että harrastus.

”Luen tällä hetkellä kahdesta kolmeen kirjaa viikossa, eikä minulla ole muita harrastuksia. Ostin kyllä viime vuonna rummut, mutta treenaaminen on vähän alkuvaiheessa.”

Noin kolmasosa Mannilan lukemista kirjoista on nuortenkirjoja, loput yleensä romaaneja. Mannila on lukenut paljon aina siitä asti, kun hoitotädin kahdeksanvuotias tytär opetti hänet lukemaan nelivuotiaana.

”Vanhempani olivat tyytyväisiä, kun opin lukemaan, sillä minulla oli tapana harrastaa kauppareissuilla karkureissuja. Ne loppuivat, kun minut saattoi jättää lehtihyllylle.”

Lapsuuden kotikaupunkinsa Seinäjoen kirjastosta Mannila raahasi kotiin pinoittain Neiti Etsiviä, Viisikoita ja Nummelan ponitalli -sarjan kirjoja. Yläasteella hän siirtyi jo aikuisten kirjoihin.

Mannilan kaltaiset himolukijat alkavat olla etenkin nuorten keskuudessa harvinaisia. Tilastokeskuksen mukaan 15–24-vuotiaiden aktiivilukijoiden määrä on vähentynyt 15 vuodessa reilusta 22 prosentista kuuteen prosenttiin.

Aktiivilukijoiksi määritellään tässä nuoret, jotka ovat lukeneet vähintään kymmenen kirjaa viimeisen puolen vuoden aikana. 1980-luvulla aktiivilukijoita oli lähes 50 prosenttia.

Marjo Mannilan kirjavinkit yläkoululaisille

1. Karen M. McManus: ”Yksi meistä valehtelee”

Trilleri kertoo jälki-istuntoon jäävistä oppilaista, joista yksi kuolee. ”Yhdistelmä Breakfast Club -elokuvaa ja Agatha Christietä.”

2. Mats Strandberg: ”Loppu”

Ihmiskunta elää viimeisiä viikkojaan maailmanlopun romaanissa. ”Kirjassa pohditaan sitä, mikä oikeasti on tärkeää elämässä.”

3. Mikko With: ”Saakelin satanen”

Trillerin ja komedian välimaastoon sijoittuva nuortenkirja. Rautakaupassa työskentelevä poika saa asiakkaalta sata euroa, ja siitä alkaa seikkailu. ”Tämä voisi mennä myös vähän lukeville, sillä kirja on aika ohut.”

Romahdus on valtava. Vaikka joskus voi tuntua siltä, että olisi helpompi luovuttaa ja palata takaisin kuvalliseen viestintään, aivan heti se ei Mannilan mukaan ole edessä.

”Kuvat ja symbolit eivät kokonaan voi korvata tekstiä, sillä niissä voi aina olla tulkinnanvaraa.”

Paluuta himolukemisen aikoihin ei ehkä enää ole, mutta jonkinlainen lukutaito Mannilan mukaan olisi hyvä säilyttää. Lukutaitoa tarvitaan edelleen päivittäisessä elämässä: internetin käytössä, viranomaisasioinnissa, kommunikoinnissa. Lukeminen kasvattaa myös empatiakykyä ja sanavarastoa ja kehittää sosiaalisia taitoja.

”Kenelläkään ei ole ratkaisua siihen, miten jokainen nuori saataisiin tarttumaan kirjaan ja vielä nauttimaan siitä. Mutta mitä varhaisemmassa vaiheessa lapset tutustuvat kirjoihin kotona, sitä helpommin he tarttuvat niihin myöhemminkin.”

Jotta kirjaan tarttumisesta tulisi luontevampaa, on Vantaan kirjastojen ensi vuoden pääkohderyhmänä nuoret. Toiminnan suunnittelu on jo käynnistynyt, mutta toteutustapa ei ole vielä varmistunut.

Tällä hetkellä kirjastoissa mietitään kiivaasti, millä tavoin 13–17-vuotiaat tavoitettaisiin parhaiten.

”Tärkeässä roolissa ovat yhteistyökumppanit, kuten nuorisotyö.”

Varmaa on, että joitain tapahtumia vuoteen liittyy. Tämä ei aina miellytä niitä kirjastonkäyttäjiä, jotka aikoinaan tottuivat siihen, että kirjasto on hiljainen paikka.

Asiakkailta tulee silloin tällöin valituksia liiasta metelistä. Välillä myös suoraan Mannilalle.

”Joskus asiakkaat ovat hyssytelleet minua, kun olen puhunut heidän mielestään liian kovaäänisesti.”

Mannila ei usko, että paluuta hipihiljaiseen aikaan enää tulee, sillä kirjastoala on muuttunut valtavasti kymmenessä vuodessa.

”Kirjasto on paitsi kirjojen lainaamispaikka myös kohtaamispaikka.”

Mannila myös muistuttaa, että kirjastolaissa mainitaan, että yksi kirjaston tehtävä on tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan.

Vantaan kirjastojen ensi vuoden pääkohderyhmänä nuoret.

Vaikka kirjastoilla on nykyisin monia tehtäviä, tärkein säilyy. Se on edistää lukemista ja kirjallisuutta ja tarjota kaikille vapaa pääsy kirjallisiin aineistoihin. Ja aineistoa riittää, Helmet-kirjastoissa oli vuonna 2020 listattuna 2 607 654 teosta.

Niistä löytyy jokaiselle jotakin. Mannilan taktiikka on lukea kirjan ensimmäiset 50 sivua. Jos kirja ei tempaa mukaansa, hän jättää sen kesken. Samaa hän suosittelee muille.

”Etsi jotakin kiinnostavampaa. Pakko tappaa kaiken lukuinnon.”

Mannilalta ovat jääneet kesken monet julkisuudessa hehkutetut ja paljon lainatutkin kirjat, kuten Fifty Shades of Grey.

”Minusta kirjan asetelma oli kamala. Se oli stalkkerimainen ja narsistinen, ja siinä väärinkäytettiin valtaa. Lisäksi se oli kirjoitettu huonosti.”

Mannila ei kuitenkaan tuomitse muiden valintoja. Se, että joku lukee jotakin, on jo itsessään hyvä asia.

Marjo Mannila ei voi kuvitella elämää ilman lukemista. Hänelle se merkitsee rauhoittumista, matkoja uusiin maailmoihin, suuria tunteita, uuden oppimista, vaikuttamista, kyseenalaistamista, keskustelua ja terapiaa.

”Ilman kirjallisuutta olisin suoraan sanottuna tyhmä, tyhjä kuori.”

Nyt yöpöydällä on kesken kolme kirjaa: Anni Kytömäen Margarita, Mintie Dasin Kuolleetkin ghostaa ja Mark Laneganin Sing backwards and weep: tamletsium.

Niistä tuskin yksikään jää 50 sivuun, sillä Mannilan mukaan kaikki vaikuttavat hyviltä.

Marjo Mannila

  • 34-vuotias Tikkurilan kirjaston erikoiskirjastonhoitaja ja Vantaan kaupunginkirjaston kouluyhteistyön koordinaattori.

  • Kotoisin Seinäjoelta, asuu Vantaan Asolassa.

  • Kokoaa kirjavinkkauspaketteja 7.-luokkalaisille. Oli aiemmin Kirjavinkkariyhdistyksen puheenjohtaja.

  • On järjestänyt suosittuja Soturikissat-livelähetyksiä yhdessä Helena Perttilän kanssa vuodesta 2020.

  • On ollut mukana valitsemassa kirjoja yläkouluikäisten Helmet-lukudiplomiin.

  • Harrastaa lukemista. Aikoo tulevaisuudessa harrastaa myös rumpujen soittoa.

  • Motto: Be kind but take no shit.

Aiheeseen liittyvää:

Kansalaisten uusi helpdesk – Kirjastoneuvoja Éva Kelemenin työ on paljon muutakin kuin kirjoja

Älynväläys kirjastossa sai eristyksissä olevat nuoret lukemaan: Siihen tarvittiin Instagram, kaksi kissaa ja huippusuosittu kirjasarja

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat