Valtava Colosseum on kasvavan vantaalaisalueen pitkälle näkyvä maamerkki – Millaista jättitalossa on asua? - Vantaa | HS.fi

Colosseum-talo Vantaan Kivistössä kuvattuna marraskuussa 2021. Talolla on roomalaisen esikuvansa kanssa muutakin yhteistä kuin pelkkä nimi.

Kivistön oma maamerkki

Vantaalla Kivistön aseman vieressä kohoaa suuri, kaareva asuintalo Colosseum. HS tapasi massiivisen talon asukkaita ja selvitti, miten rakennus sai nimensä.


9.12.2021 7:00 | Päivitetty 9.12.2021 9:55

Liukuportaat Kivistön asemalla johdattavat Topaasiaukiolle. Aseman läntisimmän rakennuksen takana pilkottaa marraskuun iltapäivässä harvinainen valoilmiö, aurinko, joka värjää taivaanrannan ja osan kaarevan talon julkisivusta kirkkaalla pensselillään.

Aivan kohta on pimeää. Lukuisat valot syttyvät Kivistön maamerkissä eli Colosseumissa ja sen ympärillä. Olemme Vantaan eniten kasvavalla alueella.

Janne Nylander työskentelee toimistosihteerinä Helsingissä Hakaniemessä. Hän on hetki sitten ajanut autonsa Topaasipolun alla sijaitsevaan parkkihalliin ja suhauttanut hissillä 12-kerroksisen asuintalon yhdeksänteen kerrokseen.

Colosseumin rappukäytävässä postiluukuissa ei ole sukunimiä, vain pelkät ovinumerot. Talon alemmissa kerroksissa on tukiasuntoja ja ryhmätoimintatila nuorille aikuisille, joilla on päihde- tai mielenterveysongelmia tai neuropsykiatrisia haasteita.

Nylanderin 29,5-neliöisen yksiön parvekkeella loistavat ledilamput paikallisesta kierrätysryhmästä hankitun nojatuolin vieressä.

Lämpimään aikaan Nylander tykkää istua töiden jälkeen iltaisin tuolissa ja katsella alhaalla kulkevia ihmisiä sekä läheiseltä lentokentältä nousevia lentokoneita. Samalla hän seuraa Flight Radar -sovellusta, joka kertoo, mikä kone on kyseessä ja minne on sen matka.

Nylander on kasvanut Loimaalla ja asunut sen jälkeen Helsingissä Toukolassa, Vallilassa ja viimeisimpänä Taka-Töölössä Mannerheimintiellä. Putkivahinko sai Nylanderin etsimään uutta kotia.

Kun Avara-yhtiön haussa tärppäsi Colosseum-talosta korkealta juuri se vuokra-asunto, jota hän havitteli, oli aika karistaa Helsingin keskustan pölyt ja kuskata muuttolaatikot Kivistöön. Hänestä tuli vantaalainen syyskuussa 2020.

Hän ei ole ainoa, sillä Vantaan kaupungin mukaan Kivistön suuralueen väestö on lisääntynyt 68 prosentilla vuosina 2016–2020, ja osa uusista asukkaista tulee Vantaan ulkopuolelta.

Asunnon suurimpia etuja on, että Nylander on ensimmäinen asukas, joten hänen ei tarvinnut ensi töikseen siivota toisten pinttyneitä sotkuja.

”Ja iso luksus on tiskikone, jota minulla ei ole aiemmin ollut. Aiemmin tiskikone toimi kaurapuurolla”, Nylander sanoo ja nauraa nostellessaan puhtaita astioita kaappeihin.

Janne Nylanderista parasta Kivistön-asunnossa ovat parvekkeen näkymät ja tiskikone.

Ihmisille, jotka tulevat ensimmäistä kertaa kylään, Nylander antaa neuvon: ”Se isoin kaareva talo, tulkaa sen alla olevaan tunneliin.”

Tunneli on 12 metriä leveä ja kolmen kerroksen korkuinen porttikonki, josta pääsee rappukäytävään. Siinä tosin pidetään paljon myös autoja.

Talon nimeäminen Colosseumiksi on Nylanderista hauska idea.

”Yksi kulmahan tästä vielä puuttuu, ja se varmaan täydentyy. Saa nähdä, tuleeko siihen notko kuten Roomassakin.”

Mutta mistä idea pyöreään muotoon ja rakennukseen nimeen?

Idea juontuu vuoteen 2008. Tuolloin Harris ja Kjisik -arkkitehtitoimiston ehdotus voitti alueen rakentamisesta järjestetyn arkkitehtikilpailun. Ehdotus sisälsi paljon ympyrämuotoja.

Kun kaupungin virkamiehet alkoivat toteuttaa suunnitelmaa, asemanseudusta muodostui yksi iso rengas.

”Asemakaavoituksen alkuvaiheessa joko kaavoituksessa tai rakennusvalvonnassa keksittiin käyttää suunnittelussa Rooman Colosseumin mittoja”, kertoo Avaran osuuden talosta suunnitellut arkkitehti Matti Mastosalo.

Suunnitelman kaupunkikuvallista ilmettä ohjasi kaupunkikuva-arkkitehti Matti Kärki.

”Meille näytettiin kuvia Colosseumista, jossa gladiaattorit taistelevat leijonien kanssa, ja leikillisesti vihjattiin, että jos ohjeista ei ota vaarin, voi joutua leijonien lähelle.”

Huumorin kautta esitelty teema kuitenkin jäi. Mastosalo muistaa, että Kärjen ohjauksessa tuli esimerkiksi idea ottaa Rooman-esikuvasta Vantaalle ainakin pala leijonamuuria.

”Alaosassa on myös paksuja pilareita kuin oikeassa Colosseumissa konsanaan.”

Mitä ajatuksia suunnittelijassa valmis rakennus herättää nyt?

”Kyllähän siitä tuli aika erikoinen rakennus, jossa tietenkin pääasia on se elävä kivijalkakerros aukiota reunustavine liiketiloineen.”

Kaarevan talon julkisivussa on käytetty värejä.

Jos työpaikalle menoa ei lasketa, Janne Nylander käy nykyään harvoin Helsingin keskustassa.

”Edellinen kerta oli syyskuussa, jolloin juhlittiin isän 70-vuotispäiviä teatterissa ja ravintolassa.”

Ruokakauppaan Nylander hurauttaa dieselautollaan usein Klaukkalan puolelle S-marketiin tai Lidliin, joskus Jumboon. Pieniä ostoksia tulee haettua läheisestä pienestä K-marketista Keimolantien varresta tai vielä vähän edempää Keimolantien ja Kannistontien risteyksestä Alepasta.

Nylander on viihtynyt Kivistössä niin hyvin, että on harkinnut suurempaan asuntoon vaihtamista samassa talossa. Muutamia parannustoiveitakin hänellä taloon ja alueeseen liittyen toki on.

Nylander toivoisi vehreää aluetta nurmikoineen lähelle kotia. Tällä hetkellä piknikit suuntautuvat 1,5 kilometrin päässä sijaitsevaan Kenraalinpuistoon.

”Rappukäytävä on välillä melkoisen sotkuinen, ja varsinkin hissin lattia on täynnä roskia, jopa puun palasia.”

Monien kivistöläisten tapaan Nylander toivoo suurempaa ruokakauppaa lähistölle. Viivästysten jälkeen sellaisia vihdoinkin rakennetaan juna-aseman lähelle, ja rakentamisen edistymistä voi seurata omista ikkunoista.

Lue lisää: Vantaan Kivistö saa vihdoin palveluita – Kauppakeskusta on odotettu jo 14 vuotta

Asuintalojen pihoilla on jalokiven muotoisia valaistuja teoksia.

Vuonna 1996 otetussa ilmakuvassa Hämeenlinnanväylän oikealla puolella nykyisen Kivistön aseman seudulla oli vielä paljon metsää.

Talon toisella laidalla niin ikään yhdeksännessä kerroksessa iltapuuhissaan pienten lasten kanssa on biolääketieteen tutkijapariskunta Anneliis Ihermann-Hella ja Lauri W. Hella. He muuttivat Kivistöön Helsingin Viikistä.

Hella kertoo, että heidät toi Zirkonipolulle vuokra-asuntoon runsas vuosi sitten kaksi asiaa: Pienituloisena pariskunnalla ei ole varaa asua Helsingissä. He halusivat myös pois peltojen keskeltä korkeiden talojen urbaaniin tunnelmaan.

Kerrostalojen katutason kivijalkaliiketiloissa on aika monta pitseriaa, mutta myös ainakin kuntosali ja kauneushoitola. Ruokalähettien autot pyörähtävät säännöllisesti aukiolla.

Kotitalon lähellä kulman takana on viehättävä kahvila-olutravintola Solmu, josta saa niin kahveja kuin pienpanimoiden janonsammuttajia.

Pienten lasten äitiä ilahduttaa myös se, että edellisviikolla kodin viereen on avautunut apteekki. Leipomotuotteita tarjoavan konditoria-kahvilan Ihermann-Hella kuitenkin haluaisi vielä kotinurkille.

Lauri W. Hella ja Anneliis Ihermann-Hella asuvat kolmevuotiaan Auroran ja viisi kuukautta vanhan Aatos-vauvan kanssa Kivistön aseman vieressä kaarevan talon 9. kerroksessa.

Parasta 79,5-neliöisessä asunnossa ovat kymmenen ikkunaa ja yli 20-neliöinen lähes kolmionmallinen parveke, josta näkymät ovat huimat. Parveke tuo kesäaikaan myös paljon lisätilaa elämiseen.

Hella asui nuoruudessaan kauan Töölössä.

”Onhan tässä eroa sikäläiseen kakkoskerrokseen, johon vielä kuului kaikki kaupungin äänet öisine humalaisineen.”

Tänne parvekkeelle kuuluu lentokoneiden jylinä, mutta sisälle ei ulkoa ääniä kantaudu.

Hella on peittänyt parvekkeen lattian kauttaaltaan eristelevyllä ja pehmeällä matolla, jotta siellä on mukava sipsutella sukkasillaan. Katosta roikkuu värivaloja ja lämmitin, jonka hän napsauttaa päälle kylmillä ilmoilla – niin nytkin.

Viljelylaatikoissa kasvaa monenlaista kasvia: kattoon saakka luikertelee kärsimyskukkaköynnös, ja ruukuissa nököttää pari lehtensä pudottanutta japaninvaahteraa.

”Tämä oli ihan viidakko, nyt on rankoja jäljellä”, Ihermann-Hella kertoo, ja aviomies jatkaa:

”Kun kesällä vein näille kannulla vettä, yhdellä kastelukerralla meni aina 60 litraa.”

Lauri W. Hella ja Anneliis Ihermann-Hella pitävät asuntonsa suuresta parvekkeesta. Äidin takana kurkkii Aurora.

Perjantaisin saunan jälkeen Hella istuskelee yksikseen yhdellä tuoleista maisemaa katsellen.

”Suomenlinnan majakan kiertävä valo näkyy usein selvästi.”

Hellalla on tapana katsella parvekkeelta kolmevuotiaan Auroran kanssa ohikiitäviä junia ja lentokoneita. Vielä korkeammalla, ullakkokerroksessa, on saunaosasto ja näköalaparveke.

Jos nyt joitain moitteita pitää miettiä, asunnon äänieritys saisi pariskunnan mielestä olla parempi. Lisäksi huumeiden avoin käyttäminen ulkona ja ruiskut tuntuvat epämiellyttäviltä, mutta tämä ilmiö ei ole mitenkään pelkästään Kivistön ongelma, vaan tuttua asemanseuduilta ympäri pääkaupunkiseudun.

Parvekkeelta näkee korkean nosturin rakennustyömaalla. Palvelukeskukseen tulee ainakin kirjasto, terveysasema, kaksi päivittäistavarakauppaa sekä muita kaupallisia palveluja. Kaupallisten palvelujen avajaiset ovat tämänhetkisen arvion mukaan loppuvuonna 2022.

Toiseen kerrokseen tulevan kaupunkikulttuurikeskuksen avajaiset ovat näillä näkymin keväällä 2023. Siihen saakka Hellat hakevat ruokaostokset hybridiautollaan pääasiassa Lidlistä Klaukkalasta tai Vantaanportista.

Kivistön aseman ympäristön asuintaloja rakennettiin syyskuussa 2019.

Asumiseen liittyvistä käytännön asioista pariskunta pitää hyvänä keksintönä sitä, että asuntokohtainen häkkikomero löytyy rappukäytävästä lyhyen matkan päästä heti oman asunnon oven vierestä.

Aviopari fanittaa Japania tornitaloineen, ja keittiön seinältä löytyykin metrokartta Tokiosta, jossa he ovat käyneet viidesti.

”Kivistön taloissa on monumentaalisuutta, uskallusta ja kunnianhimoa. Pidän myös täkäläisestä värien käytöstä sekä siitä, että talojen väliin on jätetty reilunkokoisia aukioita, joissa voi pitää tapahtumia”, Hella hehkuttaa Kivistön uutta kerrostalorakentamista.

Aiheeseen liittyvää

Hallinto-oikeus asettui luonnonsuojelijoiden puolelle Kivistön asemakaavassa – Lepakkojen alue olisi jäänyt asuntojen alle

Vantaa haluaa laajentaa Kivistöä uudella asuin­alueella – Suunnittelua ohjaa lähes näkymätön itiökasvi

Koirapuiston äänekäs haukunta ajaa jo asukkaita pois Vantaan Kivistössä – Osa vaatii puiston siirtämistä

Moottoritien taakse putkahti moderni lähiö liki huomaamatta – Keimolanmäen asukkaita seuraa kaikkialle seudun bensan­käryisestä menneisyydestä ruopattu teema

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat