Järvisen suvun isä käveli neljä kilometriä vesisateessa työhaastatteluun ”Jumalan selän taakse” – Silloin kukaan ei olisi uskonut, että tuo syrjäinen kolkka nousee perheiden suosioon - Vantaa | HS.fi

Järvisen suvun isä käveli neljä kilometriä vesi­sateessa työ­haastatteluun ”Jumalan selän taakse” – Silloin kukaan ei olisi uskonut, että tuo syrjäinen kolkka nousee perheiden suosioon

Yhden ihmisen elinaikana Nikinmäki on muuttunut lähes tunnistamattomaksi. Asukasmäärä on kasvanut noin 2 000 prosenttia.

Koillis-Vantaan Nikinmäki on muuttunut maaseudusta etenkin lapsiperheiden suosimaksi kaupunginosaksi.

25.12.2021 11:00 | Päivitetty 27.12.2021 12:04

Siirakujalla aika tarkalleen siinä, missä nyt asuu Markku Järvisen sisko, oli aikoinaan sikala. Paljon muuta siellä ei sitten ollutkaan.

Järvisellä on talo viidenkymmenen metrin päässä siskon talosta, ja siinä sikalan aikoihin huojui vielä tuuhea koivikko. Järvisen vieressä, siinä missä nyt ovat Järvisen tyttären ja pojan talot, oli kasvihuoneita.

Vanhan Lahdentien melu ei häirinnyt sikoja, sillä tietä ei vielä ollut alettu edes rakentaa. Sen kohdalla lainehti viljapelto.

Kun kolmikuinen Markku Järvinen muutti vuonna 1946 Nikinmäkeen eli Nissbackaan, kuten sitä silloin kutsuttiin, siellä oli todennäköisesti enemmän sikoja kuin ihmisiä.

Vantaan kaupungin tilastot eivät ulotu 1940-luvulle. Järvinen on kuitenkin ollut kirjoittamassa Nikinmäen historiikkia ja arvelee, että asukkaita oli 1940-luvun lopussa pari sataa.

”Näistäkin viidesosa oli kesäasukkaita. Helsingistä tuli tänne ihmisiä lomailemaan.”

Kun kesäasukkaat hyppäsivät kahdesti päivässä lähtevään bussiin Helsingissä, päätepysäkki oli Sikalanmäki.

Markku Järvinen muutti Nikinmäkeen vuonna 1946. Hän on nähnyt, kuinka pikkuruisesta alueesta on kasvanut tuhansien asukkaiden kotipaikka.

Nyt sikoja ei taida enää olla Nikinmäessä yhtäkään, ihmisiä sen sijaan riittää. Nikinmäen kaupunginosa sijaitsee Vantaan koillisosassa.

Viime vuoden lopussa kaupunginosassa oli 4 216 asukasta. Heistä huomattava osa on lapsia: alle 16-vuotiaita on Nikinmäen väestöstä 27,3 prosenttia. Tätä enemmän lapsia (27,6 prosenttia) löytyy vain Ylästöstä, joka on viime vuosina kiilannut siinä Nikinmäen edelle.

Kun Markku Järvinen aloitti koulun Jokivarren vanhassa koulussa, lapsia oli 40. Heitä hiihti kouluun kaikilta lähialueilta: Myyraksesta, Metsolasta ja Leppäkorvesta.

Ja kyllä, kouluun tosiaankin hiihdettiin aina talvisin.

”Oli pakkokin, kun koulussa hiihtoa oli kolmisen kertaa viikossa.”

Jokivarren vanha koulu on rakennettu vuonna 1922. Kun Markku Järvinen aloitti opintonsa, koulu oli niin täynnä, että oppilaat kävivät koulua kahdessa vuorossa. Iltavuoro oli kello 12.00–16.00.

Kesällä ei sentään tarvinnut hiihtää, vaan kouluun mentiin lumettomina aikoina kävellen. Toisinaan reitti kouluun oli mutkikas, sillä kevättulvat nostivat Keravanjoen veden tonteille, pelloille ja teille.

”Alkuvuosina koulun edestä kulkeva Vanha Lahdentie oli joka kevät veden alla.”

Suositulle Jokivarren Essolle ei päässyt keväisin kuivin jaloin vielä 1960-luvullakaan. Esson paikalla on nykyisin puutarhakauppa Vihervimma.

Lue lisää: Hehkutettu nuori yrittäjä ajautui konkurssin partaalle – Kaikki muuttui sillä sekunnilla, kun liikkeeseen astui sattumalta kokenut bisnesguru

Huoltoaseman vieressä asui vielä 1950-luvulla myös muuan Oskar Engberg, joka oli toiminut aikoinaan Leninin sulhaspoikana. Nyt hänen talostaan on jäljellä vain kivijalka.

Lue lisää: Vanhan talon kivijalka sammaloituu unohdettuna Vantaalla – Taustalta paljastuu tarina, joka vie Siperiaan ja maailman mullistaneen kommunistijohtajan häihin

Tässä melotaan Sohkasen taksikopin luona ilmeisesti 1960-luvulla. Jokavuotiset kevättulvat ovat peittäneet tien. Kuvan ulkopuolelle oikealle jää Jokivarren Esso. Sen paikalla on nykyisin puutarhayritys. Takana näkyy Jokivarren vanha koulu. Kuva on Nikinmäen historiikki -kirjasta.

Jokivarren Esson paikalla on nykyisin puutarhamyymälä Vihervimma. Jos Esso olisi vielä paikoillaan, Teemu Nikkasen Jäärä-kili olisi sen sisätiloissa.

Markku Järvisen lapsuusaikana Nikinmäki oli vielä osa Keravaa. Helsingin maalaiskuntaan eli nykyiseen Vantaaseen se liitettiin vuonna 1954. Liitos ei Järvisen mukaan herättänyt suuria tunteita, sillä ihmisten arjessa mikään ei muuttunut.

Toisaalta Järvinen oli tuohon aikaan vasta yhdeksän, ja hän oli enemmän innostunut uudesta keksinnöstä, televisiosta.

”Kun naapuriin tuli ensimmäinen televisio, koko kylän lapset menivät sinne katsomaan Lassieta.”

Muuten aika kului ulkoleikeissä. Yksi leikkipaikoista oli vanha kettutarha, josta oli 1950-luvulla jäljellä vain rautalankaverkkoa.

1930-luvulla tarha oli ollut Nikinmäen lasten ”Korkeasaari”. Lapset olivat käyneet mielellään katsomassa tarhan 3 000:ta kettua. Tarhan toiminta loppui lyhyeen, kun suureellista elämää elänyt omistaja ajoi sen konkurssiin.

”Hänellä oli kuulemma useita autoja ja huhun mukaan myös lentokone Malmin lentoasemalla.”

Järvisen mukaan hänen isänsä Olavi Järvinen epäröi aikoinaan lähteä ”Jumalan selän taakse” Nissbackaan. Kun Olavi Järvinen tuli työhaastatteluun Sianravinto oy -nimellä toimineeseen yritykseen, hän joutui kävelemään Korson asemalta neljä kilometriä vesisateessa.

”Paluumatkalla ei sitten satanutkaan, ja isä ajatteli, että ehkä tämä ei olekaan niin paha paikka.”

Olavi Järvinen oli koulutukseltaan hortonomi, ja hänen vastuullaan oli hoitaa Sianravinto oy:n yhteydessä olevia kasvihuoneita ja puutarhaa. Nimestään huolimatta yritys ei tehnyt sioille ruokaa, vaan sikoja myytiin ruoaksi.

Aluksi perhe asui 1900-luvun alussa rakennetussa talossa, ja vuonna 1969 he tekivät itselleen uuden talon.

Siinä talossa asuu nyt Järvisen sisko.

Sikalatoiminta loppui 1960-luvun alkupuolella ja puutarhatoiminta 1980-luvulla.

Nykyisin nikinmäkeläiset hakevat maitonsa ja leipänsä vuonna 2012 avatusta Nikinmäen K-supermarketista. Aikana ennen ruokakauppaketjuja pari sataa asukasta riitti elättämään useita kauppiaita. Nikinmäessä oli Järvisen lapsuusaikana ainakin Koskisen talon kauppa, Palménin kauppa, Häkkisen kauppa ja Elanto.

Palménin kauppa lopetti toimintansa vasta vuonna 2019. Elannon tiloissa toimii nykyisin pitsapaikka Nikinmäen Tähti. Häkkisen ja Koskisen talot ovat nykyisin yksityisasuntoina.

Lue lisää: Legendaarinen kyläkauppa sulkee ovensa Vantaalla – Palménin veljekset väsyivät juuri ennen kauppansa 70-vuotisjuhlia

Elannon talossa toimii nykyisin pitsa- ja kebabravintola Nikinmäen tähti.

Vaikka melkein kaikki Nikinmäessä on muuttunut sitten vuoden 1946, kun Järvisen perhe asettui sinne, joitain rakennuksia on säilynyt.

Yksi niistä on Peltolan paja. Se avasi ovensa 1945, ja toiminta jatkuu edelleen – ei tosin ihan samanlaisena kuin aiemmin. Aikoinaan Peltolan paja oli todellinen monitoimiyritys. Kun kylän bussikuski tarvitsi auton eteen auran, sen teki Peltolan paja. Ambulanssi? Peltolan paja. Lämmitysjärjestelmä kasvihuoneille? No, paja hoitaa.

”Meille he tekivät keskuslämmityskattilan taloon”, kertoo Järvinen.

Kerran myös muutama sika pääsi tutustumaan pajaan. Järvisen isän autosta hajosi rengas kesken teurastamomatkan, ja hän joutui ajamaan siat kyydissä korjaamolle.

Peltolan paja oli monitoimiyritys, jossa tehtiin kaikenlaista. Kevättulvien aikaan pajan lattialla oli toisinaan parikymmentä senttiä vettä.

Peltolan pajalla maalattiin myös erään nikinmäkeläisen automiehen Alfa Romeoon komeat punavalkoiset kuviot. Tällä automiehellä oli tapana karauttaa Jokivarren Essolle sellaisella tyylillä, että muiden käsijarrukäännökset jäivät toiseksi.

Essolla aikaa viettänyt Eero Karjaluoto muistaa, että kerran kahvilan miehet kehuskelivat, kuka on ajanut nopeimmin aamuruuhkassa Essolta Helsinkiin. Automies sanoi, että ajaa sinne heitä kaikkia nopeammin.

”Asiasta lyötiin vetoa, ja hän ajoi Arabian tehtaille, missä oli töissä, nopeammin kuin kukaan muu aiemmin”, kertoo Karjaluoto.

Myöhemmin, vuonna 1982, samaisesta automiehestä tuli Suomen ensimmäinen F1-maailmanmestari. Vielä 1970-luvun alussa formulalegenda Keke Rosberg asui ensimmäisen vaimonsa kanssa paritalossa Nikinmäessä. Talo on yhä pystyssä Pistiäisentiellä.

Nikinmäen kuuluisin mies asui aikanaan Pistiäisentiellä. Vuonna 1982 hän voitti formuloiden maailmanmestaruuden.

Samoihin aikoihin, kun Rosberg muutti Nikinmäkeen, Markku Järvinen muutti pois Nikinmäestä. Takaisin hän tuli vasta 1985, kun vanhempien tontista lohkottiin hänelle oma tontti. Sille hän rakensi omakotitalon, jossa asuu yhä.

Vuonna 1985 Nikinmäki oli jo muuttunut melkoisesti. Asukkaita oli noin 1 300, ja alueelle olivat nousseet ensimmäiset rivitalot.

Kerrostaloja saatiin odottaa seuraavaan sukupolveen, sillä ensimmäiset matalat kerrostalot rakennettiin Nikinmäkeen vasta 2010-luvulla. Samoihin aikoihin 2000-luvun puolivälissä Markku Järvinen antoi lapsilleen tontit oman talonsa vierestä.

Silloin Nikinmäessä oli meneillään uusien omakotitalojen rakentamisbuumi. Alueelle muutti paljon lapsiperheitä, jotka rakennuttivat itselleen isoja omakotitaloja. Vuonna 2011 rakennetuista asunnoista 76 prosentissa oli yli neljä huonetta. Vain kaksi prosenttia rakennetuista asunnoista oli yksiöitä.

Nikinmäki on edelleen erittäin omakotitalovaltainen alue, sillä noin 82 prosenttia asunnoista on pientaloja. Rivitaloja on asunnoista on noin 14 prosenttia. Viereisessä Jokivarressa pientalojen osuus on 95 prosenttia.

Nikinmäen uusi koulu rakennettiin Leinalan maatilan rakennusten paikalle.

Uusien asukkaiden ansiosta alueen palvelut ovat parantuneet. Nikinmäessä on kaksi päiväkotia ja koulu. Myös bussit liikkuvat nykyisin Helsinkiin hieman useammin kuin kahdesti päivässä.

Jotakin on kuitenkin myös menetetty.

”Aiemmin melkein kaikki olivat jossain yhdistyksessä tai seurassa mukana, ja ne järjestivät yhteisiä tapahtumia. Juhannusjuhlilla kävi koko kylä”, kertoo Markku Järvinen.

Järvinen ei henkilökohtaisesti kärsi yhteisöllisyyden menetyksestä kovin paljon, sillä hän on luonut ympärilleen oman yhteisön. Alussa mainittujen perheenjäsenten lisäksi Nikinmäessä asuu veljenpoika perheineen. Kun koko porukka kokoontuu juhlimaan, heitä on 15.

Itse sikalasta ei ole jäljellä enää mitään, ei edes bussipysäkin nimeä. Nykyisin entisen sikalan kohdalla jäädään pois Siirakujan pysäkillä.

Kasvihuoneita, jotka toivat isä Olavi Järvisen Nikinmäkeen, ei enää ole. Mutta pieni puutarhuri elää jälkipolvissa. Sekä Markku Järvisen että tyttären pihalla on pieni kasvihuone.

Jutussa on käytetty lähteenä Nikinmäen omakotiyhdistyksen julkaisemaa Nikinmäen historiikki -kirjaa.

Oikaisu 27.12. kello 12.05: Yhden kuvan kuvatekstissä kerrottiin alun perin virheellisesti, että Sohkasen taksikopin luona soudellaan. Kuvassa on kuitenkin kajakki, ja sillä melotaan, ei soudeta.

Nikinmäessä asuu nykyään paljon lapsiperheitä. Nikinmäen väestöstä alle 16-vuotiaita on 27,3 prosenttia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat