Länsi-Vantaalla piileskelee harvojen tuntema luontokeidas, jonka kaupunkikin näyttää unohtaneen: Minne jo suunnitellut parannukset ovat jääneet? - Vantaa | HS.fi

Länsi-Vantaalla piileskelee harvojen tuntema luontokeidas, jonka kaupunkikin näyttää unohtaneen: Minne jo suunnitellut parannukset ovat jääneet?

Liikenteen huminaa ei Kakolanmäen luonnonsuojelualueella pääse pakoon. Maisema saa kuitenkin unohtamaan, että ollaan kaupungissa.

Mäntyjä ja katajia Kakolanmäen kallioilla.

30.12.2021 7:00 | Päivitetty 30.12.2021 7:36

Kun puhutaan Kakolanmäestä, monelle tulee ensimmäisenä mieleen pitkään Turussa toiminut vankila. Vantaalla on kuitenkin oma Kakolanmäkensä, eikä sillä ole ole mitään tekemistä rangaistusten kanssa.

Kakolanmäki on pieni luonnonsuojelualue, josta moni ei ole kuullutkaan, vaikka se sijaitsee pääkaupunkiseudun parin vilkkaimman valtaväylän läheisyydessä. Ja kun Kakolanmäellä ja sen viereisellä Pikkujärven luonnonsuojelualueella käy, näyttää siltä, että Vantaakin on nämä alueet vähän niin kuin unohtanut.

Vantaan Kakolanmäki sijaitsee Askistossa Kehä III:n ja Vihdintien risteyksessä lähellä Petikon liike- ja teollisuustiloja. Juuri sijainti saattaa olla yksi syy sille, etteivät luonnosta hiljaisuutta hakevat ole päätyneet tänne. Liikennemelua ei täällä pääse pakoon.

Alue on silti tutustumisen arvoinen. Hyvä paikka aloittaa on esimerkiksi opastetaulu, joka seisoo Vihdintien tuntumassa lähellä bussipysäkkiä, josta pääsee Helsingin keskustaan päin.

Tästä opastetaulusta kannattaa ottaa kännykällä kuva, sillä maastossa ei enää ole tekstiä sisältäviä infotauluja tai karttoja.

Kakolanmäen huippu kohoaa 58 metriä merenpinnasta. Huonojalkaisten polku tämä ei ole: kavuta täytyy, eikä portaita kaiteineen ole kuin yhdet lyhyet aivan alhaalla.

Kapuaminen kuitenkin kannattaa. Vaikka isojen teiden humina kuuluu, kallioilla katajien ja kelojen keskellä tuntuu kuin olisi kauempanakin kaupungista. Vastikään noussut aurinko on piirtänyt taivaanrantaan oranssin raidan.

Korkeimmalla kohdalla on suojeltu muinaisranta, jonka tunnistaa sammaleisesta kivikosta. Noin 9 000 vuoden ikäinen, Itämeren Ancylysjärvi-vaiheen aikainen rantakivikko on rauhoitettu vuonna 1988.

Huipulla on myös niin ikään suojeltuja kallio- ja katajaketoja. Lisäksi laella on painanne, josta on aikoinaan louhittu kalkkikiveä.

Joulukuussa nousevan auringon valo ilahdutti aamukymmenen maissa liikkeellä olleita ulkoilijoita. Arkipäivänä alueella sai olla lähes itsekseen.

Jyrkän Kakolanmäen alueen ainoat rappuset. Takana häämöttää Vihdintie.

Ympäristösuunnittelija Jarmo Honkanen Vantaan kaupungilta kertoo, että kalkkikiven vaikutus näkyy kasvillisuudessa varsinkin kalkkikallion itärinteessä, jossa on paljon lehtoja.

Niistä voi löytää pähkinäpensaita tai vaikkapa kasvupaikkansa suhteen melko vaateliaan näsiän. Se on tosin helpompi tunnistaa keväällä sen oksiin puhkeavista punavioleteista kukista.

”Lehtojen lisäksi siellä on mänty- ja kuusimetsää, kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisemaa sekä monipuolinen linnusto, liito-oravia, kyitä sekä valkohäntä- ja metsäkauriita”, Honkanen kuvailee alueen luontoa.

Kakolanmäestä luoteeseen sijaitsee Pikkujärven luonnonsuojelualue. Se rajautuu Askiston asuinalueeseen, ja sillä tulvii keväisin runsaasti. Joulukuussa Vihdintieltä lähtevien pitkospuiden molemmin puolin näkyy jäätä, josta törröttää kasveja.

Vihdintien varresta läheltä Askiston risteystä lähtevät pitkospuut kosteikkoon, joka oli jouluviikolla jäässä.

Vantaan ympäristökeskus on suunnitellut vuosille 2014–2024 laaditussa Pikkujärven ja Kakolanmäen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa, että Kakolanmäen polut päällystettäisiin kivituhkalla kallion lakialuetta lukuun ottamatta ja merkattaisiin nykyistä paremmin. Pikkujärvelle on esitetty rakennettavaksi pitkospuita ja merkattuja reittejä.

Kyltitys ja reititys alueella on vaatimatonta, aivan kuin se olisi jäänyt kesken. Nekin opasteet, joita maastossa on, ovat jääneet huonolle hoidolle. Osa on maassa kumollaan, osa on niin rapistuneita, että tekstejä on vaikea lukea.

Kakolanmäellä olevat merkit ovat jo melko huonokuntoisia. Luonnonmuistomerkeistä lukisi maastossa mielellään enemmänkin kuin pelkän merkin verran.

Vihdintien varrelta Pikkujärvelle lähtevien pitkospuiden alkupäässä oli alueen opastekyltti kumollaan maassa.

Alueen laidoilla on kuitenkin kaksi isoa opastetaulua karttoineen ja teksteineen.

Kakolanmäen puolella risteävien polkujen varsilla on puissa maalattuja merkkejä ja joitakin muovinauhoja.

Kakolanmäellä on puissa keltaisia maalattuja merkkejä ja jonkin verran myös muovinauhoja. Osa nauhoista oli kuitenkin irronnut varsinkin ylhäällä kallioilla.

Vantaan puistosuunnittelupäällikön Heidi Burjamin mukaan Kakolanmäen ja Pikkujärven reitteihin ja opasteisiin ei ole tulossa parannuksia parin seuraavan vuoden aikana.

”Polkujen rakentaminen Kakolanmäen jyrkässä ja herkässä rinteessä on hyvin haastavaa, sillä tavallisesti ne tehdään konetyönä. Jos polut Kakolanmäen herkässä luonnossa haluaisi tehdä hienovaraisesti, se tarkoittaisi käytännössä käsin kaivamista ja kivituhkan kuljettamista kottikärryillä. Olisikohan tässä syy, miksi ne ovat jääneet rakentamatta”, Burjam toteaa.

Kaupunkiympäristön toimiala painottaa luontopolkujen parantamisessa alueita, joilla on paljon käyttäjiä. Tänä vuonna Vantaa on tehnyt reittejä Keimolan Isosuolla ja Kuusijärven ulkoilualueella, ja näihin kohteisiin se sai myös valtiolta avustusta.

Burjamin mukaan parin seuraavan vuoden aikana Vantaa aikoo edistää reitistön suunnittelua ja rakentamista Tammiston metsään ja Krakanpuistoon Kylmäojalle.

Lue lisää: Vantaalla on katseilta piilossa upea suo, joka näyttää kuin pohjoisen erämailta

Opaste nojasi puuhun Pikkujärvellä.

Kakolanmäen ja Pikkujärven luonnonsuojelualueille pääsee hyvin kevyen liikenteen reittejä pitkin. Vihdintien varressa on myös linja-autopysäkit, joilta pääsee helposti alueen luontopolkujen lähtöpisteille.

Alueilla ei ole omaa pysäköintipaikkaa, mutta Askiston kaupalta tai liiketilojen parkkipaikoilta kävelee vartissa.

Kaatuneita opasteita Pikkujärvellä Vihdintien puoleisessa päässä pitkoksia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat