Vantaalainen Antti Laiho suunnitteli Afrikan tähti -kiistan inspiroimana lautapelin, jossa pelaajat ovat Suomea pala palalta valtaavia kaivosyhtiöitä - Vantaa | HS.fi

Vantaalainen Antti Laiho suunnitteli Afrikan tähti -kiistan inspiroimana lauta­pelin, jossa pelaajat ovat Suomea pala palalta valtaavia kaivos­yhtiöitä

Idea ”Pohjolan aarteet” -pelistä syntyi lokakuussa, kun Afrikan tähti nousi otsikoihin.

Pohjolan aarteet -pelin grafiikan on suunnitellut Angelina Luzhina.

2.1. 11:00

Utsjoelta Inarijärvelle pääsee hyvällä tuurilla yhdellä nopanheitolla. Liikkeelle on kuitenkin lähdettävä Turusta tai Helsingistä.

Kussakin kaupungissa on maksua vastaan käännettäviä kiekkoja, joiden toiselta puolelta saattaa löytyä esimerkiksi timantti.

Jos rahaa ei ole, kiekon saa kääntää heittämällä nopalla neljää suuremman luvun.

Kuulostaa tutulta.

Afrikan tähti on suomalainen klassikkolautapeli, joka julkaistiin vuonna 1951. Siinä pelaajat liikkuvat Afrikan kartalla ja kääntävät pahvisia kiekkoja.

Edellä kuvailtu Pohjolan aarteet taas on vantaalaisen Antti Laihon suunnittelema lautapeli, jossa timantteja keräävät pelaajat ovat ulkomaalaisia kaivosyhtiöitä.

Samankaltaisuus ei ole sattumaa: Laiho suunnitteli oman pelinsä sen jälkeen, kun Afrikan tähti nousi otsikoihin lokakuussa.

Tuolloin kävi ilmi, että joukko Helsingin yliopiston maantieteen uusia opiskelijoita oli pukeutunut fuksiaisissa pelin teeman mukaisesti. Asiaan kiinnitti huomiota saksalainen vaihto-oppilas. Hän jakoi Instagram-tilillään videon, jolla hän totesi Afrikan siirtomaa-ajan stereotyyppejä toistavan pukeutumisteeman olevan osa yliopistojen rasismiongelmaa.

Lue lisää: Klassikko­­pelistä rävähti rasismikohu Helsingin yli­opistolla: Fuksit pukeutuivat Afrikan tähti -hahmoiksi, opiskelija­järjestö pyytää anteeksi

Idea alkoi hautua uutisen jälkeen.

”Ajattelin, että onko Suomessa vähän samanhenkinen juttu, kun täällä on ulkomaalaisia kaivosyhtiöitä kaivamassa maasta metalleja”, Laiho kertoo.

Afrikan tähdessä tavoitteena on löytää suuri timantti, ”Afrikan tähti”. Timantin oikea esikuva Cullinan I on osa vuonna 1905 Etelä-Afrikasta löytynyttä timanttia, jonka kaikki palat kuuluvat Englannin kruununjalokiviin.

Pohjolan aarteet -pelissä tavoitteena on vallata alueita kaivostoiminnalle ja maksimoida voittoja liikkumalla eri puolilla Suomen karttaa.

Vaikka lauta käännettävine kiekkoineen muistuttaa aikalailla Afrikan tähden lautaa, yhteys klassikkopeliin on Laihon mukaan lopulta melko löyhä. Peli kulkee myös hieman eri tavalla.

Pohjolan aarteet -pelissä on mukana myös kortteja. Esimerkiksi kettukiekolla saa nostaa pakasta keplottelukortin, jonka avulla voi päästä vaikka ”isojen porhojen saunailtaan”:

Kun ilta hämärtyy ja kaikilla on savusta ja simasta pää pyörällä, pääset kylvämään kaivosteollisuudelle merkittäviä uudistuksia.

Erilaisia kortteja on kolmenlaisia: virkamies-, valloitus- ja keplottelukortteja. ”Sisucoin” on valuuttana.

Karhukiekon kääntäjä nostaa Suomen valtiota edustavan virkamieskortin. Nakkikioskikiekon nostaja taas joutuu pysähtymään hampurilaiselle.

Pelit eroavat toisistaan siinäkin mielessä, että suomalainen yhteiskunta on Laiholle tuttu. Afrikan tähden 19-vuotiaana suunnitellut Kari Mannerla taas ei ollut koskaan käynyt Afrikassa.

Laiho valmisti pienen erän pelejä myyntiin ennen joulua. Yhteensä tilattiin noin 40 peliä.

Hän opettaa työkseen tietokonepelien kehittämistä. Lautapelin suunnittelu oli hänelle vain pienimuotoinen kokeilu. Tarkoitus ei ole syrjäyttää Afrikan tähteä, Laiho sanoo.

Hän kertoo saaneensa omasta pelistään tähän mennessä kahdenlaista palautetta.

”Moni on pitänyt pelin ideaa tosi hyvänä. Siskon poika taas oli sitä mieltä, että peli on ihan paska, kun hän ei voittanut.”

Lue myös: Presidentti Tarja Halonen saapuu vihdoin saliin, jota vältteli neljä vuotta - Sitten hän istuu alas ja kertoo mielipiteensä Afrikan tähti -kohun anteeksipyynnöistä

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat