”Vantaa on rakentanut muurin Helsinkiä vastaan” – Näin uutisoitiin 1970-luvulla siitä, kuinka Vantaa otti aimo askeleen kohti kaupungiksi tuloa - Vantaa | HS.fi

”Vantaa on rakentanut muurin Helsinkiä vastaan” – Näin uutisoitiin 1970-luvulla siitä, kuinka Vantaa otti aimo askeleen kohti kaupungiksi tuloa

Kauppalaksi tulo vuonna 1972 oli Vantaalle kuin kiitotie kohti kaupungiksi muuttumista vuonna 1974 – ja kasvamista nykyiseksi Suomen neljänneksi suurimmaksi kaupungiksi.

Martinlaakson junarataa rakennettiin Vantaalla vuonna 1972. Uudisrakennusten vilkas lisääntyminen sekä uusi ratayhteys ennakoivat HS:n mukaan kunnan rajua kasvua.

28.12.2021 2:00 | Päivitetty 28.12.2021 8:47

Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala vuoden 1972 alusta. Se oli alkua, tai käyttääksemme lentoasema-Vantaalle istuvaa ilmaisua, kiitotie kohti kaupungiksi tuloa vuonna 1974.

Vantaan kauppala valittiin nimeksi Vantaanjoen mukaan. Vaihtoehtoisina niminä mietittiin myös Helsingin kauppalaa, Helsinginjoen kauppalaa ja Vantaanjoen kauppalaa.

Myös Espoo muuttui kauppalasta kaupungiksi vuoden 1972 alussa. Kuten naapurinsa Vantaa oli väestöltään rajusti kasvava kunta. Asukkaita Vantaalla oli vuonna 1972 noin 75 000, kun heitä kymmenisen vuotta myöhemmin oli noin 130 000 ja on nykyisin noin 240 000.

Melkoisen nousukiidon on väestömäärältään siis kokenut Suomen tätä nykyä neljänneksi suurin kaupunki heti Helsingin (noin 660 000 asukasta), Espoon (296 000) ja Tampereen (245 000) jälkeen.

Vantaan johdossa vuonna 1972 oli Lauri Lairala (1926–2012). Yhteensä hän oli virassa lähes kolmekymmentä vuotta, 1961–1989.

Nykyinen kaupunginjohtaja on Ritva Viljanen.

Helsingin Sanomat 31.12.1971.

Katsotaanpa, mitä Helsingin Sanomat kirjoitti uutisoidessaan 31.12.1971 laajasti Vantaan kauppalaksi tulosta: ”Vantaan muuri on rakennettu – Vanhasta maalaiskunnasta tulee nuori kauppala”, lehti otsikoi.

Pohjavireenä jutussa näyttää olevan jonkinlainen Helsingin pelko. Ei ihme, olihan Vantaasta liitetty aiemmin laajoja alueita Helsinkiin. Uhkaa tunnettiin myös naapurissa, kun Helsinki hamusi Espoosta esimerkiksi Leppävaaraa ja Tapiolaa itselleen.

Väliotsikoissa laitettiin pääotsikoitakin paremmaksi: ”Helsinki on iso paha susi”, ja ”Spartakin yritettiin nujertaa”, lehti kirjoitti. HS oli haastatellut koko ikänsä Helsingin maalaiskunnassa asunutta, tuolloin 76-vuotiasta Paul Sundqvistia.

Kauttaaltaan jutussa ”Papaksi” kutsuttua, Veromiehen kylässä asunutta Sundqvistia olikin kuuleminen: ”Housuja kävin ostamassa vuonna 1962 Tikkurilassa. On se muuttunut, ei tahdo samaksi paikaksi tuntea”, Sundqvist totesi HS:lle.

Mikä jutun otsikossa mainittu muuri sitten oli? Vastaus löytyy jutun pääkuvasta, jossa seisoo Vantaan Malminiittyyn rakennettu kerrostalorivistö. ”Vantaa on rakentanut muurin Helsinkiä vastaan”, kuvatekstissä lukee.

Helsingin maalaiskunta oli ollut itsenäinen 620 vuotta vuonna 1971. Jos ei Helsinki, niin betoni valtasi kuntaa: jos viiden edeltäneen vuoden aikana kuntaan rakennetut talot olisi pantu peräkkäin kolmikerroksiseksi taloksi, sen pituus olisi ”melkein 20 kilometriä”, lehti oli laskenut.

Voi vain kuvitella, kuinka pitkä se tänä päivänä olisi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat