Yksityiskohta ikkunassa vihjaa, että tämä arkinen talo Vantaalla kantaa historiallista taakkaa

Terijoelta siirrettiin 1900-luvun alussa Suomeen noin 2 000 huvilaa. Nykyisin niistä on pystyssä enää joitakin satoja. Yksi huviloista nököttää vantaalaisella omakotitaloalueella.

Tiia Turkin Vantaalla sijaitseva koti on siirretty nykyiselle sijalleen Karjalasta, Terijoelta. Talossa on perinteinen tuuletusikkuna, jota kutsutaan nimellä fortuska.

6.10. 7:00 | Päivitetty 6.10. 8:35

Kaikista kesäpaikoista, joissa viivyin lyhyemmän tai pitemmän aikaa, Terijoki oli ylivoimaisesti paras.-- Se oli suurenmoinen paikka köyhille taiteilijoille, sillä niin väljästi ja ylellisesti ei meistä kukaan ole myöhemmin asunut.

Näin ihailevasti kirjoitti näyttelijä Joel Rinne Terijoesta. Rinne ei ollut ainoa Terijoesta hullaantunut. Sen merenrantahuviloissa olivat vierailleet 1920–30-luvulla lähes kaikki sen ajan suuret taiteilijat.

Marraskuun 30. päivä vuonna 1939 tämän unelmien lomakohteen taru tuli päätökseensä.

Talvisodan ensimmäiset iskut osuivat Venäjän rajan tuntumassa sijainneeseen Terijokeen. Kronstadtin linnoitussaaresta ammuttu tykistötuli muutti Terijoen liekkimereksi.

Muutamassa tunnissa Terijoen päämuuntaja oli tuhoutunut ja ortodoksisen kirkon torni pudonnut. Kymmenet venäläisten 1800–1900-luvun taitteessa rakennuttamat huvilat pyyhkäistiin heti pois kartalta.

Sodan loputtua huviloista oli jäljellä vain murto-osa, ja nekin Neuvostoliiton hallussa.

Kaikki huvilat eivät kuitenkaan tuhoutuneet sodassa. Osa niistä oli nimittäin siirretty jo 1920-luvun alussa Suomeen.

Venäjän vallankumouksen mainingeissa vuonna 1917 Suomi itsenäistyi, ja Suomen ja Venäjän rajalla sijainnut Terijoki jäi Suomen puolelle. Raja meni kiinni ja tuhansia huviloita jäi tyhjilleen, kun venäläiset eivät enää päässeet lomakoteihinsa.

Suomen valtio päätti, että rajaseudun kunnat saavat myydä tyhjilleen jääneet huvilat. Noin 2 000 huvilaa huutokaupattiin muualle Suomeen. Talojen siirto oli siihen aikaan kannattavaa, koska huvilat myytiin edullisesti.

Yksi siirretyistä huviloista päätyi Vantaalle, silloiseen Keravan kauppalaan, vuonna 1926.

Tämä talo pystytettiin Vantaalle vuonna 1926. Rakennusvuotta ei tiedetä. Talossa on saattanut olla aiemmin Terijoen huviloille tyypillisiä koristelistoja, mutta ne on siirtovaiheessa poistettu.

Huvilarakennus pystytettiin noin kahden kilometrin päähän Korson rautatieasemasta, Metsolaan. Siellä se seisoo edelleen, todennäköisesti hämmentyneenä siitä, että lähellä ei ole valkoista hiekkaa tai vehreitä puistoja, merestä puhumattakaan.

Monille ihmisille tulevat Terijoen huviloista mieleen pitsiset koristelistat, tornit ja erkkerit. Tässä huvilassa ei ole mitään niistä. Se ei päällisin puolin eroa millään lailla alueen muista vanhoista taloista.

Tämä on Terijoen huviloita tutkineen Elina Syväojan mukaan hyvin tyypillistä siirretyille taloille. Rakennuksista poistettiin usein liian venäläisinä pidetyt piirteet, kun ne pystytettiin uudelleen. Huviloiden pyöröhirret saatettiin hioa suoriksi ja peittää lautaverhoilulla. Myös koristelistoja, verantoja ja torneja jätettiin pois.

”Voi olla, että tämänkin talon räystäslaudoissa on ollut koristekuvioita.”

Jos katsoo oikein tarkkaan, pieniä jälkiä talon menneisyydestä voi yhä löytää.

Talon omistaja Tiia Turkki kertoo, että talon kaikki ikkunat ovat alkuperäiset ja ilmeisesti 1800-luvulta. Yläkerran ikkunoissa on terijokelaishuviloille tyypillinen fortuska eli tuuletusikkuna.

”Vantaan museon edustaja kertoi, että alakerran ikkunat ovat puitejaoltaan erikoiset, koska tässä on yksi iso ikkuna keskellä ja pienet ikkunat sivussa”, kertoo Turkki.

Museon inventointiraportin mukaan alakerran ikkunat ovat Vantaalla uniikit.

Olohuoneen ikkunat ovat vantaalaisittain harvinaiset, tällaisia ei muilla ole. Harvinaiset niistä tekee puitejako: keskellä on iso kahteen jaettu ikkuna, jota ympäröivät pienet ikkunat.

Tiia Turkki ja aviomies Timo Kangas tiesivät ostaessaan talon vuonna 2012, että se on tuotu Terijoelta. Juuri muuta talon alkuvaiheista he eivät sitten tiedäkään.

Noin sadan neliön talon rakentamisvuosi on jäänyt hämärän peittoon, samoin koko sen Terijoen aikainen historia.

”Meille kerrottiin, että aikanaan tämä oli jonkun kesäasunto. Ja ilmeisesti 1950-luvulla talo jaettiin osiin ja tässä asui kolme perhettä”, kertoo Turkki.

Tiia Turkki osti vanhan Terijoen huvilan yhdessä miehensä kanssa vuonna 2012. Sisustussuunnittelijana työskentelevä Turkki on kunnostanut huvilaa vanhaa kunnioittaen.

Terijokelaishuvilan päätyminen satojen kilometrien päähän Vantaalle voi kuulostaa oudolta, mutta sille on järkevä selitys.

Huviloiden hirret kuljetettiin Karjalasta rautateitse, joten suurin osa taloista pystytettiin lähelle asemia. Eniten huviloita tuotiin Etelä-Suomeen.

Vantaan kaupunginmuseon tietojen mukaan Vantaalla on jäljellä seitsemän Terijoen huvilaa. Kaikki sijaitsevat radan läheisyydessä. Kolme niistä on Metsolassa, kolme Rekolassa ja yksi Jokiniemessä.

Kukaan ei tiedä, kuinka monta Terijoen huvilaa koko Suomessa on vielä jäljellä, mutta Elina Syväoja arvelee määrän olevan sadoissa.

”Niitä on purettu paljon.”

Kun huvila tuotiin aikanaan Terijoelta Vantaalle, seisoi se keskellä metsäistä maaseutua. Nyt sitä ympäröivät talot joka puolelta.

Yksi syy tähän voi olla, että suurta osaa taloista ei ole suojeltu. Myöskään Tiia Turkin ja Timo Kankaan taloa ei ole suojeltu, mutta kaupunginmuseo on arvioinut sen olevan arvokas rakennusperintökohde.

Tämä tulee yllätyksenä omistajille.

”Kuulen tästä ensimmäistä kertaa”, sanoo Tiia Turkki.

Jos omistajat olisivat tehneet rakennuslupia vaativia suuria remontteja, olisi rakennuksen suojelu tullut kaupunginmuseon harkittavaksi. Sellaisia ei kuitenkaan ole nykyisten omistajien aikana tehty.

Vesijohdot ja sähköt oli vedetty jo aiemmin, eikä saunattomaan taloon ole rakennettu sisäsaunaa. Vanha saunarakennus purettiin tontilta ja myytiin.

Talon säilymisen kannalta on onnekasta, että sisustussuunnittelijana työskentelevä Turkki osaa arvostaa vanhaa. Rakennusta on kunnostettu hienovaraisesti.

”Ikkunoita ei missään nimessä lähdetä uusimaan, ja jos laseista joku hajoaa tiedän liikkeen, jossa lasia osataan tehdä vanhalla tekniikalla.”

Nykyiset omistajat löysivät verannan lastulevyseinän ja paneelin alta kauniin hirsiseinän.

Talon verannalla voi nykyisin ihastella vanhaa hirsiseinää, koska sen päälle tehdyt kerrokset on purettu pois. Roskiin saivat mennä myös lankkulattian päälle tehdyt lukuisat muovimatto- ja lastulevykerrokset.

Aito lankkulattia herättää ihastusta vieraissa, mutta perheen kaksi poikaa suhtautuu siihen varauksella.

”He haaveilevat, että isona heidän talossaan on sileät lattiat, niin kuin kavereiden uusissa taloissa on”, kertoo Turkki.

Jutussa on käytetty lähteenä Ritva Heikkilän kirjaa Terijoki Kadotettu paratiisi (2004).

Onko sinulla lisätietoja unohdetuista Terijoen huviloista Suomessa? Toimitusta kiinnostavat eritoten uusimaalaiset kohteet. Kerro havaintosi alla olevalla lomakkeella.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat