Nämä kaksi 1930-luvun taloaarretta ovat uhkaavassa tilanteessa: Ne saattavat liukua jokeen Vantaalla

Yli 80 vuotta paikallaan olleet Villa Söderbo ja Veininmylly ovat kaupungin tekemän selvityksen mukaan vaarassa sortua jokeen.

Villa Söderbo ja Veininmylly on rakennettu kauniille paikalle joen rantaan. Ikävä kyllä, joenranta on epävakaata savimaata ja talot voivat ilman tukitoimenpiteitä liikkua tulevaisuudessa kohti jokea.

20.5. 9:37 | Päivitetty 20.5. 9:51

Tikkurilan keskustassa, josta kaikki vanhat talot on purettu pois, Villa Söderbo ja sen vieressä oleva Söderlingin mylly eli Veininmylly, ovat virkistävä poikkeus. Värikkäät puutalot muistuttavat ajasta, jolloin taloista tehtiin vielä kauniita.

Nyt suojeltujen rakennusten tulevaisuus on vaakalaudalla.

Kaupungin teettämän stabiliteettiselvityksen eli maan vakavuusanalyysin mukaan rakennukset seisovat huteralla pohjalla.

”Se, että maaperä ei ole vakaa, voi johtaa siihen, että rakennus liikkuu kohti jokea. Jos vain osa rakennuksesta liikkuu kohti jokea, voi rakennuksen runkoon tulla halkeamia”, kertoo Vantaan kaupungin kiinteistötalousasiantuntija Heini Korpela.

Korpelan mukaan rakennusten vaatimat korjaukset ja maaperän vakauttaminen maksavat arviolta puoli miljoonaa euroa.

Kaupungin ensisijainen tavoite on myydä rakennukset. Se tuskin onnistuu, ennen kuin maaperän ongelmat on hoidettu kuntoon.

Kaupunki harkitsee nyt mahdollisuutta maksaa maaperään kohdistuvat remontit omasta pussistaan. Remontin arvioidaan maksavan noin 200 000–300 000 euroa.

”Rakennusten korjaus jää ostajalle”, kertoo Korpela.

Vuonna 2017 tehdyssä kuntoarvioissa talojen korjauskustannusten arvioitiin olevan useita satoja tuhansia euroja.

Villa Söderbo ja Veininmylly ovat olleet tyhjillään vuodesta 2018, jolloin kaupunki irtisanoi vuokrasopimukset. Alkuun Vantaan kaupunki kaavaili korjauttavansa itse rakennukset, mutta korjaustarpeet osoittautuivat liian suuriksi.

Vuonna 2020 kaupunki päätti, että Söderbo myydään yhdessä myllyn kanssa. Ennen myyntiä kaupunki halusi kuitenkin selvittää, millaisia korjaustarpeita rakennuksissa ja niiden ympäristössä on ja teetti ulkopuolisella yrityksellä stabiliteettiselvityksen. Viime kuussa valmistuneessa raportissa selvisi, että maaperä ei ole vakaa.

Jos talot halutaan säilyttää, täytyy niitä tukemaan rakentaa teräsponttiseinä. Se tulisi talon ja joen väliselle alueelle, maan alle.

Villa Söderbo on rakennettu vuonna 1939 ja mylly 1934.

Rakennuksissa ei näy repeytymiä, halkeamia tai minkäänlaisia muitakaan ulkoisia merkkejä maapohjan epävakaudesta, mutta Vantaan kaupungin geotekniikkapäällikkö Heikki Kankaan mukaan sortumavaara on todellinen.

”Rakennukset on perustettu jokiluiskaan maanvaraisesti pehmeän savimaan päälle.”

”Saman syyn takia naapurista purettiin Villa Åvik. Mittauksissa huomattiin, että talon rannan puoleinen seinä siirtyi hitaasti kohti jokea.”

Villa Söderbossa tai Veininmyllyssä samanlaisia siirtymiä ei ole havaittu, mutta Kankaan mukaan riski niiden syntymiselle on.

”Joessa on se ongelma, että jokipohja elää virtausten takia koko ajan. Vaikka joku tarkastelu osoittaisi, että tänään se on kunnossa, tilanne voi vaihtua vuosien varrella huonompaan suuntaan.”

Stabiliteettianalyysi on tehty nykyisten rakennusmääräysten mukaisesti, eivätkä Villa Söderbon ja myllyn kokonaisvarmuusluvut pääse lähellekään nykyisiä määräyksiä. Kokonaisvarmuusluku on rakentamismääräyksen mukainen minimiarvo, jossa rakennuspohjan katsotaan olevan riittävän vakaa turvalliselle rakentamiselle.

Nykyisten rakennusmääräysten soveltaminen vanhoihin rakennuksiin voi tuntua oudolta, mutta niin on tehtävä, jos rakennukset aiotaan perusteellisesti kunnostaa.

”Jos rakennukseen tehtävä toimenpide edellyttää uutta rakennuslupaa, silloin sitä tarkastellaan nykyisten rakennuslupasäännösten mukaisesti”, sanoo Kangas.

Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi laajennus tai laajat korjaustoimet.

Rakennusten mahdollinen liikkuminen voidaan pysäyttää, mutta se vaatii rahaa. Selvityksessä suositeltiin teräsponttiseinän rakentamista maanpinnan alapuolelle, joen ja rakennusten väliin.

Peruskallioon ankkuroitava teräsponttiseinä estäisi maaperässä olevan saven haitalliset liikkeet joen suuntaan. Tällainen seinä on rakennettu myös lähellä olevien uusien kerrostalojen ja joen väliin.

”Lisäksi harkinnassa on se, pitäisikö Tikkurilantien vakavuus tarkistaa samalla kertaa, joten ne voisi korjata samalla kertaa”, kertoo Kangas.

Rakennusten tulevaisuus riippuu nyt kaupungin päätöksistä.

Jos kaupunki päättää investoida teräsponttiseinän rakentamiseen, työt päästään aloittamaan aikaisintaan loppusyksystä.

Lue lisää: Vantaa haaveilee suurta sauna­ravintolaa paraati­paikalle – Kilpailu poiki vain yhden ehdotuksen, joka näyttää simpukalta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat