Risto Engman, 71, meni töihin liki puolen vuosi­sadan tauon jälkeen tutun­oloiselle työ­maalle: ”Lääkäri sanoi, että olet niin kovassa kunnossa, että paina vaan hommia”

Hiekkaharjun massiivinen vanha vesitorni katoaa pian maisemasta. Nyt esiin astuu mies, joka on ollut tekemässä sekä vanhaa että uutta tornia.

Risto Engmanin kädenjälki näkyy Hiekkaharjun vesitornin uloimmassa renkaassa: ”Minä väänsin ne siihen asentoon, missä ne nyt ovat.” Pian renkaista tulee mursketta.

24.6. 7:00

Nuo palkit tuossa, joissa on reikiä. Niitä minä olen ollut asentamassa”, osoittelee Risto Engman Hiekkaharjun vesitornin uloimmassa renkaassa olevia betonielementtejä.

”Minä väänsin nuo palkit siihen asentoon, missä ne nyt ovat. Alamiehet huusivat minulle, että väännä alas ja väännä ylös.”

Pian Engmanin asentamat betonielementit otetaan alas ja murskataan. Jauhettu betoni käytetään uudelleen erilaisissa täyttötöissä, kuten katujen ja teiden rakentamisessa. Vaikka alas tulee huikeat 113 000 tonnia betonia, ei sillä saa täytettyä kuin noin kilometrin verran tietä.

Kun Engman aikanaan asensi elementtejä, hän ei osannut aavistaa, että niistä tulisi pulveria vielä hänen elinaikanaan. Olihan hän rakentamassa Vantaan suurinta vesitornia, johon mahtuisi 6,7 miljoonaa litraa vettä.

Seitsemänkymmentäluvun alussa Vantaan väkiluku kasvoi vauhdilla ja vanha, vuonna 1962 rakennettu Tikkurilan (Hiekkaharjun) vesitorni oli liian pieni. Uudesta tornista järjestettiin suunnittelukilpailu, ja voittajaksi valikoitui Elementtitekniikka Oy:n erikoinen ehdotus, jossa uusi torni rakennettaisiin vanhan tornin ympärille.

Vesitornin rakennus alkoi vuonna 1976.

Perustukset valettiin kevättalvella, ja pilarielementtien asennustöihin päästiin kesällä. Tässä vaiheessa rakennustyömaalle tuli töihin 26-vuotias Risto Engman.

Tässä rakennetaan Hiekkaharjun vesitornin laajennusta vuonna 1977. Keskellä näkyy vanha vesitorni, jonka ympärille uusi torni rakennettiin.

Engmanin aamut alkoivat aina samalla tavalla. Aamupalan jälkeen hän pakkasi eväät laukkuun ja käveli muutaman sadan metrin päässä olevasta kodistaan vesitornin työmaalle. Siellä työnjohtajana toimi oma veli.

Työmaakopissa Engman jutteli hetken työkavereiden kanssa, kunnes kello tuli seitsemän. Silloin hän kiipesi vaijereiden varassa roikkuvan lavan päälle ja antoi merkin nosturinkuljettajalle. Tämä nosti tornin jalkojen sisällä liikkuvan lavan yläilmoihin, ja Engman aloitti työt.

”Tornin ympärillä olevat pilarit eli jalat ovat ontot, ja olin osan aikaa niiden sisällä hitsaamassa. Jos halusin ylös tai alas, huusin ylhäällä oleville kavereille. Ääni kuului hyvin siellä putkessa.”

Alussa lava keikkui 10–15 metrissä, loppuvaiheessa 40 metrissä. Engman ei pode korkean paikan kammoa, joten häntä ei hirvittänyt se, että seuraava työtehtävä vuonna 1977 vei hänet vielä korkeammalle, 50 metriin. Engman ryhtyi asentamaan alussa mainittuja ulomman renkaan betonielementtejä.

Tässä vaiheessa kaikki näytti vielä sujuvan hyvin, mutta kun torniin laskettiin heinäkuussa vesi, asiat alkoivat mennä pieleen.

Tornin elementtirakenteinen vesisäiliö oli tarkoitus saada tiiviiksi muovin avulla. Muovikaistaleista tehty pussi oli kuitenkin hankala saada tiiviiksi. Koetäytöissä saumoista löytyi useita vuotokohtia. Lisäksi erään koetäytön yhteydessä tornista murtui neljä kattoelementtien teräksistä vetotankoa. Myöhemmin viallisia vetotankoja löytyi kaksi lisää. Syy oli tankojen vialliset teräskierteet.

Vaikka vialliset teräskierteet eivät olleet Elementtitekniikan syy, oli tankojen murtuminen yritykselle viimeinen niitti. Maaliskuussa 1978 Elementtitekniikka Oy ajautui konkurssiin.

Siihen loppui vesitornin rakennus Elementtitekniikan osalta ja samalla Engmanin työt.

”Kahdeksan kuukautta olin työttömänä ja sitten lähdin Ruotsiin Volvon tehtaalle töihin.”

Takaisin Suomeen Engman tuli vasta 1983. Tässä vaiheessa Hiekkaharjun vesitorni oli ollut käytössä jo kolme vuotta. Se oli valmistuessaan Suomen suurin elementtirakenteinen vesitorni.

Tornin ympärillä olevien jalkojen sisällä Risto Engman teki töitä rakennusvaiheessa. Jos hän halusi pois, hän huusi: ”Ääni kuului hyvin siellä putkessa.”

Vuonna 2013 se oli kuitenkin jo jäänyt liian pieneksi Itä-Vantaan kasvavalle väestölle. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) päätti, että vanhaa tornia ei kannata korjata, vaan se puretaan pois. Uusi Talvikkitien toiselle puolelle rakennettu torni otettiin käyttöön vuonna 2021.

Vanhan vesitornin purkaminen harmittaa Engmania.

”Siitä olisi pitänyt tehdä tanssiravintola. Lasitettu hissi ulkopuolelle ja kunnon valaistus.”

HSY:n hankepäällikkö Arto Mettisen mukaan vanhaa vesitornia ei kannattanut saneerata uusiokäyttöön.

”Tornin betonirakenteet ovat huonokuntoisia ja lisäksi se on hankalan mallinen. Kunnostaminen olisi ollut kallista.”

Tällä hetkellä tornissa rakennetaan suojarakenteita ja purkaminen alkaa muutaman viikon kuluttua.

Torni puretaan samalla tavalla kuin se on rakennettukin eli paloina. Heinäkuussa tornista alkavat tulla alas ensimmäiset palat.

”Ensin alas otetaan kattoelementit, sitten seinät ja pilareiden päällä oleva alakehäpalkki. Lopuksi puretaan tornin jalat eli pilarit”, kertoo Mettinen.

Tällä hetkellä Hiekkaharjun vesitornin ympärille rakennetaan suojarakenteita. HSY:N hankepäällikkö Arto Mettinen kertoo, että heinäkuussa tornista irrotetaan ensimmäiset palat.

Valmista pitäisi olla maaliskuussa 2023. Silloin vastuu tontista siirtyy Vantaan kaupungille, jolla on sille jo suunnitelmia.

”Alueelle kaavaillaan asumista ja katutason liiketiloja”, kertoo aluearkkitehti Marjaana Yläjääski.

Todennäköisesti alueelle nousee siis kerrostaloja.

Tämä ei Engmania miellytä.

”Ei enää lisää kerrostaloja, niitä on Vantaalla ihan liikaa.”

Kun Engman aikanaan katseli tornin huipulta ympärilleen, ei vesitornin lähellä ollut yhtään kerrostaloa. Leinikkitien kerrostalojen paikalla oli tuolloin paloasema.

Tältä näytti maisema vesitornin huipulta 1960-luvun puolivälissä. Kuvan alareunassa on Leinikkitie. Keskellä on Polykemin tehtaan rakennuksia. Oikealla muuntajan takana on Elannon myymälärakennus. Taustalla peltojen keskellä on Koivukyläntie.

Vaikka Engmanin toive valaistusta vesitornista ei toteudu vanhan tornin kohdalla, uuden vesitornin kohdalla valaistukseen on panostettu. Kahdeksan miljoonaa litraa vettä vetävän säiliön alaosa on valaistu led-valoilla. Lisäksi tornin metallilevyllä pinnoitetussa ulkopinnassa on reikiä, joista loistaa pimeällä kuvio, joka esittää vedestä nousevia kuplia.

Hiekkaharjun uusi vesitorni valmistui alkuvuonna 2021. Tornissa on arkkitehtuuria korostava valaistus.

Siellä jossakin, metallisen kuoren takana näkyy jälleen Engmanin kädenjälki.

”Hitsasin siellä säiliön reunoja.”

Engman ei ole malttanut pysyä eläkkeellä, vaikka ikää on jo 71 vuotta. Uudella vesitornilla hän oli töissä noin puoli vuotta.

”Lääkäri sanoi, että olet niin kovassa kunnossa, että paina vaan hommia.”

Engman on tosiaan varsin hyväkuntoinen, sillä hitsausvaiheessa hän käveli tornin portaat päivän aikana edestakaisin neljä kertaa.

Tämä torni on todennäköisesti viimeinen, jota Engman oli mukana rakentamassa.

”Vesitorneja rakennetaan enää niin harvoin.”

Monet vanhoista vesitorneista on korvattu vesitornittomalla vedenjakelusysteemillä. Sitä harkittiin myös Hiekkaharjun vesitornin kohdalla, mutta HSY päätyi kuitenkin torniin.

Siitä Engman on iloinen.

”Tämä uusi torni on todella onnistunut, vielä hienompi kuin vanha.”

Lue lisää: Haukilahteen rakennettiin vuonna 1968 lentävää lautasta muistuttava vesitorni

Lue lisää: Ulkomaiset arkkitehdit tulivat ihastelemaan veistoksellista näkyä 1960-luvun Suomeen: Näin syntyi vesitorni, joka on muodoltaan poikkeuksellinen

Vielä pienen hetken uusi ja vanha vesitorni seisovat rinnakkain. Sitten vanha siirtyy muistojen joukkoon. Tornin tontille rakennetaan asuntoja.

Uuden vesitornin valmistumisen kunniaksi myös vanha vesitorni valaistiin maaliskuussa 2021.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat