Kahvinjuontia huvila Åsan pihalla vuonna 1924.

Melkein Vantaan Riviera

Vuosaaresta olisi voinut tulla Vantaan Westend, sillä alue kuului vuoteen 1966 saakka Helsingin maalaiskunnalle. Liian hyvät hiekka­esiintymät ja maailman­poliittinen tilanne kuitenkin pilasivat Pohjolan Rivieran.


25.5. 7:00 | Päivitetty 25.5. 15:22

Mitä tulee mieleen, kun ajattelee Vuosaarta?

Satama, ainakin. Kauniit kallioilla kasvavat männynkäkkärät ja pitkä hiekkaranta. Monikulttuurinen asuinalue ja yksi Suomen korkeimmista asuinrakennuksista.

Mutta vantaalainen huvilakaupunki. Se ei tule ensituumailulla mieleen, vaikka sellainen Vuosaari joskus oli.

Suomessa oli innostuttu huvilaelämästä 1800-luvun loppupuolella, samalla, kun kaupungit kasvoivat. Varsinkin varakkaat helsinkiläiset viehättyivät mahdollisuudesta lähteä kesäksi luontoon, sillä Euroopan suurkaupungeissakin tehtiin niin.

Sopivia paikkoja kesäasutukselle etsittiin Helsingin ulkokehältä.

Helsingin itäpuolella sijaitseva Vuosaari kuului vielä Helsingin maalaiskunnalle eli nykyiselle Vantaalle, mutta sinne pääsi melko vaivattomasti vesiteitse. Olivathan höyrylaivat puksuttaneet alueella epäsäännöllisesti jo 1800-luvun puolessa välissä.

Moni luontoa arvostava olikin ehtinytkin tutustua Vuosaaren upeisiin rantoihin ja metsiin päiväretkillä.

Tiettävästi kirjailija Zacharias Topelius piipahti kesäisellä purjehdusretkellä Nordsjössä vuonna 1839 ja kehui aluetta ”viehättäväksi.” Skatan maatilalla viihtyi kesällä 1855 myös muuan Alexis Stenvall eli Aleksis Kivi.

Huvilakulttuurin esiaste oli kesävuokralaisena oleminen, sillä monet perheet saattoivat vuokrata mökkejä paikallisilta kesän ajaksi.

Kahvinjuontia huvila Bergbackan pihalla Vuosaaren Ramsinniemessä vuonna 1913. Huvilan rakennutti saksalainen puutarhakasviliikkeen omistaja Oscar Schetelig noin vuonna 1912. Edessä Scheteligin tyttäret.

Vuosaari oli pitkään ollut hiljainen ja rauhallinen saari.

Kun Vartiokylänlahti ja Porvarinlahti madaltuivat ja lopulta kasvoivat umpeen, saari liittyi mantereeseen joskus 1500-luvun jälkeen.

Keskiajalla Vuosaaressa oli talonpoikaiselämää. Myöhemmin kartanot, kuten Vuosaaren kartano ja Rastilan kartano, perustettiin alueella.

Vuosaaren kasvua hillitsivät välimatkat.

Maitse matka Helsingin keskustaan hevoskyydillä Viikin tai Malmin kautta kesti helposti kuusikin tuntia. Kun junanrata Helsingistä Hämeenlinnaan aukesi, matka Vuosaaresta Helsingin keskustaan helpottui hieman: ensin piti talsia kiemurtelevaa kärrytietä pitkin Malmille, josta saattoi hypätä junaan.

Kun säännöllinen höyrylaivaliikenne Helsingistä Vuosaaren kautta Sipooseen ja Porvooseen alkoi 1880-luvulla, tilanne muuttui.

Kuulapeli bocciaa pelataan huvila Åsan pihalla Kallahdessa juhannuksena 1924.

Huvila Åsasta lähteneitä veneilijöitä Kalliosaaren kohdalla Kallahden edustalla vuonna 1903.

Schroderuksen perheen huvila Talludden Kallahdessa vuonna 1919.

Ensimmäinen Vuosaaren varsinainen kesähuvila oli Villa Källvik, jonka rakennuttivat sisaret Maria, Julia ja Nina Plaksin Kallahdenniemelle vuonna 1885.

Siitä alkoikin sitten kiivas huvilakausi, joka ainoastaan kiihtyi, kun Nordsjön ja Rastilan kartanot alkoivat myydä maitaan huvilapalstoiksi. Esikuvina kesäpaikoille toimivat Tukholman saariston ja Turun Ruissalon huvilat.

Huvilatoimintaa edesauttoivat uuden asetukset, jotka liittyivät maan lohkomiseen.

1860-luvulla oli annettu asetus, joka salli rälssi- ja perintötilojen lohkomisen. Rälssitilat olivat maaveron maksusta vapautettuja maatiloja.

Näin ollen huvilatontteja oli mahdollista hankkia omaksi, ei ainoastaan vuokralle.

Kallahdenniemen lisäksi kymmeniä huviloita nousi Kallahteen, Ramsinniemeen, Mustalahteen eli nykyiseen Aurinkolahteen, Uutelaan sekä Skatanniemelle saakka.

Vanhoissa lähteissä puhutaan usein Kallvikista, joka tarkoitti sekä Kallahtea että Kallahdenniemeä.

Huvilat tehtiin ensisijaisesti kesäasuttaviksi. Niitä suunnittelivat maamme maineikkaimmat arkkitehdit, kuten Eliel Saarinen, Selim A. Lindqvist ja Lars Sonck.

Kesänviettäjiä Kallahden rannalla vuonna 1912. Vasemmalta Frank Greuling, Maud Greuling, Anna Edelman, Olav Karsten ja Wally Karsten.

Pienoispurjeveneitä huvila Åsan rannassa 1910-luvulla.

Mitä kesähuviloilla oikein tehtiin?

Kaikenlaista.

Luonnonkauniilla alueella oli hiekkarantoja ja -harjuja. Meri välkehti vieressä, saaristo siinsi kutsuvasti. Monella perheellä oli oma purjevene tai vähintäänkin soutuvene. Niillä käytiin retkillä ja kalassa. Höyrylaivojen isoilla laitureilla järjestettiin tansseja.

Huviloiden pihoilla tuppasi olemaan jos jonkinmoista puutarhaa. Niistä sai syötävää sekä silmäniloa, joku otti pihalle kanojakin.

Nuoret miehet harrastivat kesäisin luonnossa yleisurheilua: juoksua, hyppyjä, kuulaa, kiekkoa ja keihästä. Metsiin ja hiekkakuopille tehtiin maastoratoja. Pikkupoikien suurta hupia oli kerätä alueella kiemurtelevia käärmeitä lasipulloihin.

Huviloiden omistajaperheet seurustelivat Vuosaaressa enimmäkseen keskenään, mutta kyllä siinäkin riitti sosiaalisuutta. Huviloilla asui erityisesti varakkaita helsinkiläisiä, mutta myös venäläisiä ja saksalaisia kauppiaita.

Paikallisilta ostettiin lähinnä ruokatuotteita tai palveluita, kuten rakennusapua.

Kaksi miestä palaamassa retkeltä G. M. von Essenin huvilan eli Udden rannassa Kallahdessa vuonna 1929.

Vuosaaressa oli 1900-luvun vaihteessa muutakin kuin huviloita. Nimittäin hiekkaa.

Kallahden hiekkaa oli rahdattu Viaporin ja Helsingin rakennustöihin jo sadan vuoden ajan, minkä vuoksi alueelle oli syntynyt suuria hiekkakuoppia. Vastineeksi hiekasta helsinkiläiset antoivat paikallisille maatiloille makkijätettä eli ulkokäymälöiden jätettä, jota kutsuttiin myös mustaksi kullaksi. Sillä saattoi lannoittaa peltoja.

Hiekka ohjaili alueen suuntaa voimakkaasti, ja seuraavassa kunnianhimoisessa suunnitelmassakin sillä oli oma osuutensa:

Kallahteen puuhailtiin vuonna 1917 kansainvälisen tason merikylpylää, oikeaa Pohjolan Rivieraa. Vieressä olisivat houkutelleet pitkät hiekkarannat ja meri, naapuriin olisi rakennettu rantahotelli, pelikentät ja kasino. Kylpylä olisi tuonut lähistölle entistä enemmän huviloita ja elämää.

Vuosaaresta olisi voinut tulla kuin Suomen oma Nizza!

Ehkä Vuosaaren kylpylä olisi kilpaillut Hangon kylpylänkin kanssa?

Asiakkaissa olisi nojattu pitkälti maksukykyisiin venäläisturisteihin, joita Vuosaarenkin huviloissa riitti. Mutta kun Venäjän vallankumoukset suistivat maan kaaokseen, kylpyläsuunnitelmista täytyi luopua.

Suomalaisilla asiakkailla kylpylä ei olisi pärjännyt.

Pylväikkö urakoitsija Jalo Syvähuokon huvilan puutarhassa Vuosaaressa kuvattuna vuonna 1930.

Ihmisiä huvila Bergbackan rannassa Vuosaaressa vuonna 1913.

Hiekka vaikutti lopulta myös siihen, että vähitellen kukoistava huvilakulttuuri alkoi hiipua.

Juuri ennen talvisotaa Vuosaaressa nimittäin aloitti toimintansa Saseka Oy:n tiili- ja kevytbetonitehdas.

Tehtaan johto oli todennut, että Vuosaari olisi ihanteellinen toimintaympäristö: siellä oli hiekkaa tehtaan tarpeisiin ja meren läheisyys helpotti tuotteiden kuljetusta.

Kun samoihin aikoihin rakennettiin tie Helsingistä Herttoniemen ja Kulosaaren kautta Vuosaareen, matka lyheni huomattavasti.

Tien tulo sattuikin sopivaan aikaan.

Iso osa suomalaisista höyrylaivoista luovutettiin sotien jälkeen Neuvostoliitolle sotakorvauksena. Höyrylaivoja ei enää riittänyt Vuosaaren huvilaliikenteen tarpeisiin.

Tehdas toi alueella vipinää ja vaurautta. Työntekijöitä muutti Vuosaareen ympäri Suomen, ja Saseka rakensi työntekijöilleen asuintaloja ja palveluja. Vuonna 1949 Sasekan alueella asui jo 700 asukasta.

Oy Saseka Ab:n tehdaslaitos Vuosaaren Kallahdessa. Edessä näkyy konepaja, keskellä tehdasrakennus, takana Siporex-varasto ja satama. Taustalla luonnonkaunis Kallahdenniemen harju. Kuva otettu vuonna 1956. Tehdas lopetti Vuosaaressa toiminnan vuonna 1978. Nykyisin tehtaasta on jäljellä vanha ruokalarakennus, Saseka-talo, joka toimii alueen kerhotalona.

Rauhallista huvilaelämää tehtaan tulo kuitenkin järkytti. Tehtaasta tuli melua ja saasteita.

Ei mennyt kauaa, kun osa vanhoista huvila-asukkaista sai tarpeekseen. 1940-luvun lopulla moni päätti pistää huvilansa oven säppiin ja muuttaa pois.

Vaikka moni lähti, uusia tulijoitakin riitti: muun muassa muuan Paavo Nurmi, kansallinen urheilusankari, osti huvilatontin Sasekalta vuonna 1939.

Ympärivuotiseen asumiseen sopivia huviloita alueelle rakensivat tulevina vuosikymmeninä muun muassa kauppaneuvokset, professorit, rakennusmestarit ja laivanvarustajat.

Myös liikeyritykset alkoivat hankkia huviloita edustus- ja koulutustarkoitukseen.

Von Freymannin huvila Kallahdessa. Kuvausaika tuntematon.

Vuosaari siirtyi Helsingin maalaiskunnalta Helsingin kaupungille vuonna 1966.

Samalla tuleva Vantaa menetti yhden harvoista yhteyksistään merenrantaan, ja merellinen huvilaidylli muuttui Helsingin itäiseksi lähiöksi.

Asia ei ollut mikään suuri yllätys, sillä sitä oli spekuloitu jo vuosikymmenien ajan. Alueliitoksen jälkeen kaupunki osti ison osan huvilatonteista itselleen.

Viimeistään tässä vaiheessa moni huvila koki karun lopun: kun kukaan ei enää huolehtinut huviloista, ne ränsistyivät purkukuntoon. Tuli tuhosi muutaman.

Osa huviloista on kuitenkin edelleen pystyssä.

Kun seuraavan kerran kuljet Kallahdenniemen kapeaa tietä mäntyisen harjun päällä, vilkuile vasemmalle ja oikealle.

Sieltä, rehevän metsän takaa, saatat löytää palan historiaa.

Vuosaari kuvattuna ilmasta kesällä 2013. Rauhallinen ranta on nykyisin tiiviisti rakennettu asuinalue.

Lähteet: Torolf Lasseniuksen teos Elämää Vuosaaren Kallahdessa sekä Vuosaari-seuran teos Helsingin Vuosaari Nordsjö. Lähteenä on käytetty myös Vuosaari-seuran nettisivustoa Kallahden kotikaupunkipolku.

Lue lisää: Kauppias Nikolajeff halusi kuumeisesti täyttää taskunsa rikkaiden helsinkiläisten rahoilla – Sitten hän keksi ovelan markkinointikikan, jonka jäljet näkyvät edelleen Espoon saaristossa

Oikaisu 25. toukokuuta klo 15.22: Jutusta sai aiemmin virheellisesti sen kuvan, että Helsingin maalaiskunta, tuleva Vantaa, menetti viimeisen yhteytensä mereen Vuosaaren myötä vuonna 1966. Todellisuudessa Vantaan viimeinen yhteys mereen liitettiin Helsingille vuonna 2009, kun Västerkullan kiilasta tuli osa Helsinkiä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat