”Nyt olisi hyvä tulla pois, koska viereinen sauna palaa” – Alku­kantainen vetovoima saa himo­saunojat panemaan kaiken peliin tässä vantaalaisessa pätsissä

Vantaan Kuusijärvellä kolmeen yleiseen savusaunaan olisi enemmän tulijoita kuin on tilaa. Saunan sytyttäjääkin kaikki haluavat koko ajan neuvoa.

Kuusijärvellä on kolme savusaunaa, ja ne ovat auki lähes joka päivä. Saunoihin pääsee myös juhannuksena, jos tilaa on.

23.6. 2:00

Kello on puoli yksi, kun Cafe Kuusijärven tiskille tulee päivän ensimmäinen savusaunaan haluava asiakas. Savusauna aukeaa vasta yhdeltä, joten Kartanonkoskelta saapunut Marita Knevel päättää ensin käväistä sähkösaunassa.

”Ehdin käydä uimassakin”, hän tuumaa.

Knevel on käynyt savusaunassa aiemminkin, mutta viime kerrasta on koronaepidemian vuoksi ihan liian pitkä aika.

”Savusaunassa on jotakin alkukantaista vetovoimaa, jotain hyvin suomalaista. Viehätys siihen tulee varmaan jo geeneissä.”

Knevelin mukaan saunan merkitys muuttuu fiiliksen mukaan: Joskus se voi olla kohtaamispaikka, toisinaan taas rentoutumispaikka.

Tänään sauna on hiljentymispaikka.

”Pojalla oli viikonloppuna rippijuhlat, ja tarvitsen hetken omaa rauhaa.”

Päivän ensimmäinen savusaunoja Marita Knevel kurkistaa, joko sauna on valmis.

Kun Knevel astuu saunaan, leijuu siellä enää vieno savuntuoksu.

Toisin oli seitsemän jälkeen aamulla, kun saunanlämmittäjä Heikki Nieminen sytytti tulet. Silloin saunaan nousi niin silmiä kirvelevän sankka sauhu, että oli helppo ymmärtää, miksi saunanlämmittäjät käyttävät hengityssuojainta. Tämä työ ei ole astmaatikon hommaa.

”Eikä silmälasinkäyttäjien”, lisää Nieminen.

Piipusta ja auki olevista räppänistä savu tuli ulos ja jäi leijumaan verhona alueelle. Tänään savuverho ei Niemisen mukaan ollut edes erityisen sankka. Joskus talvisin matalapaineen aikaan savu asettuu rantaan ja jää siihen.

”Aamuhiihtäjät kutsuvat tätä savutunneliksi”, sanoo Nieminen.

Nieminen on tottunut savunhajuun. Työvaatteet hän jättää työpaikalle, eikä hän huomaa hajua vaatteissaan, kun matkustaa kotiin.

”Kanssamatkustajat bussissa voisivat olla eri mieltä, jos heiltä kysyisi.”

Kuusijärven saunoja lämmittävä Heikki Nieminen käyttää sytytysapuna sytytyspaloja ja kaasusytytintä.

Vantaan Tilapalvelut Vantilla tukityöllistettynä oleva Nieminen on lämmittänyt savusaunoja pian seitsemän vuotta. Kun hän aloitti, ei hänellä ollut mitään kokemusta niistä.

”Asun Malmilla kerrostalossa, ja olin aiemmin lämmittänyt vain puusaunaa kaverin mökillä.”

Aiempi saunanlämmittäjä opetti Niemiselle, kuinka homma hoidetaan: Puut laitetaan pesään ja ilma-aukot aukaistaan. Pienen savusaunan lämmitykseen menee noin rullakollinen puita, ison saunan noin puoli rullakkoa. Saunaa lämmitetään viitisen tuntia, siihen asti, kunnes saunojen lämpötila on noin 100 astetta. Tämän jälkeen tuhkat siivotaan pesästä ja kiukaan päällä oleva kansi aukaistaan.

Lue lisää: Tämän helsinkiläisen uimahallin sauna on järjetön pätsi – Syynä on legendaarinen ”Kake”, joka heitti löylyä ämpärillä

Nopeasti Nieminen kuitenkin sai huomata, että ihan noin yksinkertaista ei savusaunan lämmitys ole.

Suomalaiset suhtautuvat saunaan hyvin intohimoisesti, ja vakisaunojista löytyi monta neuvojaa. Välillä sauna oli liian kuuma, välillä liian kylmä. Koska sauna on kertalämmitteinen, vaatii se tietynlaista osaamista lämmittäjältä. Talvipakkasella sauna on lämmitettävä kuumemmaksi, jotta löylyt kestävät iltaan asti.

Nyt Nieminen on tottunut palautteeseen, koska sitä tulee koko ajan.

”Aina, kun olen töissä, saan palautetta. Välillä hyvää, välillä huonoa.”

Nämä kaksi pientä saunaa rakennettiin korvaamaan 2011 palanut iso sauna. Ne päätettiin kuitenkin jättää paikoilleen, vaikka uusi iso sauna valmistui vuonna 2013. Oikeanpuolimmainen näistäkin saunoista paloi vuonna 2016.

Kuusijärven alueen kiinteistönhoidosta vastaava Vantin palveluohjaaja Osmo Taipale, kertoo, että ei muista toista työtä, jossa palautetta annettaisiin yhtä ahkerasti.

”Sähkösaunat ovat kuulemma esimerkiksi liian kaukana rannasta tai sähkösaunojen portaat ovat väärään suuntaan, vaikka saunat ovat vain noin 20 metrin päässä rannasta.”

Talvella joitakin avanto-uijia on kismittänyt, että koko ranta-aluetta ei ole kolattu tyhjäksi lumesta. Myös avanto on ollut väärässä paikassa.

Vielä Taipalettakin enemmän palautetta saa alueen kahvilayrittäjä. Osa asiakkaista ajattelee, että heille kuuluvat kaikki lähitienoon asiat.

”Viime talvena eräs asiakas soitti ärtyneenä, että voisimmeko mennä hiekoittamaan kilometrin päässä olevan liikenneympyrän, kun siinä on liukasta”, kertoo Cafe Kuusijärven ravintolapäällikkö Rea Hakala.

Toinen asiakas kertoi, että Sipoonkorven metsässä on kaatunut puu kulkureitille.

”Onhan se hienoa, että epäkohdat tulevat tietoon, mutta toivottavasti hän ei tosissaan ajatellut, että me lähdemme sinne sahaamaan sen puun”, sanoo Hakala.

Henkilökunta käyttää savusaunojen sytytyksen aikana hengityssuojaimia. Pienet saunat ovat himosaunojien suosiossa, koska niissä on usein isoa saunaa kuumempaa ja rauhallisempaa.

Tänä vuonna Kuusijärvellä juhlitaan savusaunojen 20-vuotisjuhlia, sillä ensimmäinen savusauna rakennettiin alueelle vuonna 2002. Sitä ei tietenkään ole enää olemassa, sillä kunnon savusaunan tapaan se paloi jo vuonna 2011. Sen tilalle rakennettiin kaksi pikku saunaa. Niistäkin toinen roihahti tuleen vuonna 2016.

”Muistan, että saunanlämmittäjä juoksi tänne ja joku soitti palokunnan. Menin saunalle katsomaan, ja sieltä tuli hirveästi savua, mutta liekkejä ei paljon näkynyt”, kertoo Hakala.

Sillä kertaa Nieminen ei ollut lämmittänyt saunaa, eikä ollut edes töissä, mutta kuuli myöhemmin eräältä himosaunojalta, että tämä oli ollut palon aikaan viereisessä savusaunassa.

”Palomiehet kävivät sanomassa hänelle, että nyt olisi hyvä tulla pois, koska viereinen sauna palaa. Hän oli tuumannut, että on siellä paremmassa turvassa kuin muualla.”

Samainen saunoja oli henkilökunnalle tuttu siitä, että hän vietti saunassa hyvin pitkiä aikoja kerrallaan, toisinaan koko päivän. Savusaunojen löylyjen hiivuttua hän meni vielä sähkösaunaan. Nyt saunominen on muuttunut maltillisemmaksi. Siihen vaikutti sairauskohtaus, jonka hän sai, tietenkin, saunassa.

”Hän sai sydänkohtauksen, kun meni liian nopeasti kuumasta saunasta kylmään järveen”, kertoo Nieminen.

Kuusijärven saunoja lämmittää kaksi työntekijää. Heikki Nieminen on lämmittänyt Kuusijärven saunoja vuodesta 2015.

Kyseinen vakiasiakas ei ole paikan ainoa himosaunoja. Kuusijärven saunat ovat huikean suosittuja. Vuodessa saunoissa käy yli 50 000 ihmistä, ja enemmänkin tulisi, jos tilaa olisi.

”Talviaikana oven takana voi olla toistakymmentä ihmistä odottamassa aamulla, että he pääsisivät saunaan. Joskus savusaunaan on ollut tunnin jono”, kertoo Hakala.

Tulevaisuudessa saunapulaan saattaa tulla helpotusta, sillä alueelle suunnitellaan kahta uutta savusaunaa. Myös rakennus, jossa sähkösaunat ovat, korvataan jossakin vaiheessa uudella, ja samalla saunat uusitaan.

Mutta nyt kello on 13.20, ja savusaunan ovesta vilvoittelemaan astuu Marita Knevel. Millaiset löylyt olivat?

”Aivan ihanat! Tunnen, kuinka hartiat alkavat rentoutua”, Knevel sanoo.

”Siellä ei ollut ketään muita kuin minä, maailman meno jäi ulkopuolelle. Kuulin vain kiukaan sihinän ja lintujen laulun.”

Hiljaisuudesta kannattaa nauttia, sillä seuraavat saunojat ovat todennäköisesti jo lippuluukulla. Ja heille sauna saattaa tänään olla hiljentymispaikan sijaan kohtaamispaikka.

Lue lisää: Miten yhden parkki­paikan rakentami­sessa voi kestää kaksi vuotta? Suositun ulkoilu­alueen tietyö­maalta alkoi valjeta yllätyksiä

Lue lisää: Vantaa haaveilee suurta sauna­ravintolaa paraati­paikalle – Kilpailu poiki vain yhden ehdotuksen, joka näyttää simpukalta

Iso savusauna paloi poroksi vuonna 2011 ja nyt sen tilalla on tämä ruohokattoinen sauna. Isossa saunassa on pukuhuoneet ja suihku, pienissä ei kumpaakaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat