Ankeudestaan pilkatusta asuin­alueesta paljastuu häkellyttävän upea luonto­kohde

Harva tietää, että ankeudestaan pilkattu Korso on upea luontokohde, jossa on peräti kaksi luonnonsuojelualuetta.

Puutarhuri Kimmo Englund ja luonnontuoteneuvoja Maija Suomela muuttivat Espoosta Vantaan Korsoon ja ryhtyivät luontoyrittäjiksi.

26.7. 7:00 | Päivitetty 26.7. 8:35

Epäusko.

Se sana kuvaa parhaiten tunnetta, joka espoolaiselle pariskunnalle, puutarhuri Kimmo Englundille ja luonnontuoteneuvoja Maija Suomelalle tuli, kun he vuosi sitten vierailivat Tussinkosken luonnonsuojelualueella Korson Vallinojalla.

”Ihmettelimme, voiko tämä luontoparatiisi todellakin sijaita Korsossa”, Maija Suomela sanoo.

Tussinkoski on noin viidentoista hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue, jonka luonto on suojeltu maiseman kauneuden ja arvokkaan lehtolajiston vuoksi.

Tussinkosken purolaakso on niin rehevä ja monimuotoinen, että sen voisi kuvitella johonkin ylistettyyn kansallispuistoon. Jyrkät rinteet, korkeat kalliot ja komeat maanmuodot tuovat mieleen luonnon luoman huvittelupuiston.

Mielikuvasta puuttuu vain Tarzan, joka ylittää suurista saniaisista sidotulla liaanilla keväisin ja syksyisin vuolaana kohisevan kosken.

Helsinkiläiset Laura Rautavuori ja Pedro Laguardia kiipeilivät Reimankalliolla.

Englund ja Suomela vierailivat Tussinkoskella, koska heille oli esitetty innostusta herättävä tarjous.

Englund teki kesällä 2021 pari päivää viikossa töitä Herttoniemen ruokaosuuskunnalle. Osuuskunnalla on oma pelto Korsossa, mutta se vuokrasi maata myös Tussinkosken luonnonsuojelualueen keskellä sijaitsevan Lehmuston tilan puutarhasta.

Lehmusto oli alunperin maanviljelystila, jonka helsinkiläinen Reiman opettajaperhe hankki kesäpaikakseen vuonna 1917. Siitä lähtien tila on ollut saman suvun omistuksessa milloin maanviljelyksessä, kauppapuutarhana tai kesäpaikkana.

Englund oli poimimassa pihalla herukoita, kun tilan kesäasukas ja omistajan sisar pistäytyi puutarhassa ja kysäisi poimijoilta, kiinnostaisiko ketään heistä tulla ylläpitämään tilan vanhaa puutarhaa.

”Kun hän mainitsi, että puutarhan pitäjä saisi vuokrata myös tilan komean päärakennuksen asunnokseen, ilmoitin heti, että olen todella kiinnostunut”, Englund kertoo.

Korson Vallinojalla sijaitsevan Lehmuston tilan päärakennus on ainakin 120 vuotta vanha.

Englund ja Suomela asuivat Espoon Tontunmäessä kerrostalokaksiossa ja viljelivät pientä vuokrapalstaa.

”Halusimme kasvattaa ruokaa itse ja olimme jo pitkään haaveilleet suuremmasta viljelyalasta ja etsineetkin sellaista tuloksetta”, Suomela kertoo.

Kotiin tultuaan Englund kertoi tarjouksesta ja näytti vaimolleen tilasta ottamiaan valokuvia.

”Viimeistään siinä vaiheessa, kun katsoin karttapalvelusta, että tila sijaitsee luonnonsuojelualueen keskellä, ymmärsin, miten ainutlaatuinen paikka on”, Maija Suomela sanoo.

Pariskunta hyväksyi tarjouksen ja muutti Korsoon jo lokakuussa.

”Perustimme kasvimaan käytännössä vasta tänä keväänä, mutta satoa on saatu jo muun muassa salaateista, lehtikaalista ja valkosipulista, jonka ehdimme laittaa maahan ennen talven tuloa”, Englund kertoo.

Tilalla kasvit viljellään no dig -menetelmällä, jossa maaperää muokataan mahdollisimman vähän. Tavoitteena on luoda suotuisat olot maaperän hyödyllisille eliöille ja sitä kautta myös kasveille.

Toukokuussa pariskunta perusti yhteisen yrityksen. Uoma Wild & Sour järjestää villiyrtteihin ja sieniin liittyvää neuvontaa ja virkistystä yksityishenkilöille ja työyhteisöille.

Englundilla oli jo ennestään uudistavaan viljelyyn ja maaperän parantamiseen erikoistunut yritys Uoma Earthcare, jonka toiminta jatkuu uudessa yrityksessä.

Pariskunta viljelee vihanneksia maaperää parantavalla menetelmällä ja myy vihanneksia ja niistä jalostettuja tuotteita tilalla torstaisin.

Erityisen ylpeitä he ovat kombuchastaan, jonka he valmistavat nokkosteestä hapattamalla.

”Teemme sitä viitisenkymmentä pulloa viikossa. Olen erikoistunut hapatukseen ja myöhemmin myyntiin on tulossa ainakin hapankaalia ja hapatettuja suolakurkkuja”, Suomela kertoo.

Lehmuston tilan pihapiiri on suojeltu erittäin merkittävänä rakennusperintökohteena.

Pariskunnan innostus ruuan alkutuotantoon syttyi Helsingin Kalliossa.

”Liityimme Oma maa -ruokaosuuskuntaan ja huomasimme, miten hyvän makuista hyvinkasvatettu ruoka on”, Suomela kertoo.

Oma maa on luomuosuuskunta, jolla on jakopiste muun muassa Kalliossa.

Englund on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi, mutta opiskeli viisi vuotta sitten puutarhuriksi. Ympäristöjärjestöissä työskennellyt Suomela kävi seitsemän vuotta sitten villiyrittikurssin ja innostui siitä niin paljon, että opiskeli itselleen luonnontuoteneuvojan ammattitutkinnon. Sitä ennen hän oli tehnyt maisteritutkinnon antropologiasta.

Luonto on ollut Suomelaa lähellä lapsuudesta asti, sillä hän on kotoisin pientilalta Orimattilasta. Englund on kotoisin Helsingistä.

Kimmo Englund ja Maija Suomela harmittelevat, että pihan sivustalla olevat puut olivat kuivettuneet ruskeiksi ja ne piti kaataa.

Pariskunta ihmettelee Korson mainetta asuinalueena, jonka ankeudesta väännetään vitsejä.

Harva tietää, että Korson suuralueella on Tussinkosken lisäksi toinenkin luonnonsuojelualue, vuonna 2020 perustettu Rauno ja Liisa Ruuhijärven metsä. Sen pinta-ala on peräti 52 hehtaaria.

”Korsossa on kaunista muuallakin kuin Ankkapuistossa ja luonnossa. Kun pyöräilimme naapurustoa ympäri ja jaoimme esitteitä, huomasimme, kuinka hienoja vanhoja taloja ja asuinalueita Korsossa on. Niissä on Espoon uusiin alueisiin verrattuna ihan oma vivahde”, Englund sanoo.

Suomela yllättyi, kuinka lämpimästi ihmiset ovat ottaneet heidät vastaan.

”Monet ovat sanoneet, että ihanaa kun tulitte tänne. Korsossa on pienen kylän tunnelmaa.Tunnemme itsemme todella tervetulleiksi.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat