Metsään rakennettiin etä­työ­pisteitä, joihin ei tule sähköä, mutta asian­tuntijan mielestä niiden idea ymmärrettiin väärin – Nyt hän kertoo, milloin toimisto­työläisen kannattaa lähteä metsään etä­töihin

Metsäfasilitaattori Aino-Maija Vaskelainen auttaa työkseen yrityksiä lisäämään luovuutta järjestämällä kokouksia luonnon siimeksessä. Nyt hän kertoo parhaat vinkin metsäetätyöpäivän viettämiseen.

Aino-Maija Vaskelainen kertoo, että metsäfasilitoinnissa työntekijät kohtaavat toisensa erilaisella tavalla, kun tavanomainen ympäristö on vaihtunut.

1.8. 9:06 | Päivitetty 1.8. 9:31

Helsingin Sanomat kertoi torstaina Vantaan Kuusijärvelle asennetuista sähköyhtiön lahjoittamista etätyöpisteistä, joissa ei ole sähköjä. Vantaalainen Aino-Maija Vaskelainen otti jutun luettuaan yhteyttä HS:n toimitukseen, sillä hänellä oli asiaa.

”Huomioni kiinnittyi siihen, kuinka paljon työpisteiden sähkön puutetta korostettiin”, Vaskelainen sanoo.

Hänen mielestään sähkö on metsässä työskentelyssä vain sivuseikka, sillä työvälineiksi riittävät vain kynä ja paperi.

”Otetaan muistiinpanovälineet ja mennään muutamaksi tunniksi ulkoetätöihin. Myöhemmin palataan koneen ääreen dokumentoimaan aikaansaannokset”, hän tiivistää.

Vaskelainen tekee sivutoimenaan metsäfasilitointia. Hän järjestää yrityksille luonnossa tavoitteellisia, ohjattuja työpajoja, jotka voivat olla asiakkaan tarpeista riippuen esimerkiksi strategiakokouksia tai vaikkapa asiakastapaamisia.

Liikejohdon konsulttina työskentelevä Vaskelainen on nähnyt omin silmin, miten toimistotyöskentely voi tappaa luovuuden ja vähentää yhteistyötä. Ratkaisuksi hän kehitti metsäfasilitoinnin, jossa keskiössä on luovan ajattelun siirtäminen inspiroivampaan ympäristöön.

”Metsäfasilitointi on uudenlainen tapa nähdä ja suunnitella perinteistä tietotyötä. Vaikka suuri osa tietotyöstä on koneella naputtelua, osa on luovaa ajatustyötä jota voi tehdä jossain muualla kuin tylsällä työpisteellä.”

Työn sisältö käydään läpi ja pohditaan, mitä kaikkea olisi mahdollista irrottaa toimistokontekstista.

Eli normaalia työpäivää ei pidä viedä metsään, vaan päivä pitäisi räätälöidä sellaiseksi, että metsässä tehdään jotain luovaa?

”Juuri näin. Luovat tehtävät viedään uuteen ympäristöön luonnon hyvinvointia tukevien vaikutuksien äärelle.”

Vaskelaisen mukaan metsässä oleminen laskee stressitasoja, parantaa keskittymiskykyä ja lisää luovuutta. Se vaikuttaa myös ihmisten mikrobistoon: esimerkiksi lapsuudenaikaisella metsällä olemisella yhteys allergioiden kehittymiseen ehkäisyyn.

Vaskelaisen mielestä olisi tärkeää, että ihmiset löytäisi luontosuhteensa uudelleen, jotta he osaisivat paremmin ajatella luonnon kautta maapallon tilaa, tulevaisuutta ja omia valintojaan.

Mitä Kuusijärven etätyöpisteille tai muuhun metsään työskentelevän kannattaisi ottaa huomioon?

Vaskelaisen mukaan on tärkeä pohtia omalla kohdalla, minkä työn osan voi irrottaa digitaalisesta maailmasta. Kun sopiva työnsarka on selvinnyt, voidaan siirtyä perustarpeiden varmistamiseen.

Ulkona oleillessa pukeutuminen on tärkeää, mutta myös varsin yksilöllistä.

”On hyvä tietää, minkälaisissa olosuhteissa esimerkiksi palelee tai hikoilee. Kerrospukeutumisessa suosittelen merinovillaa ihoa vasten. Puuvillaa kannattaa vältellä, sillä kosteus jää hikoiltaessa kankaaseen. Se luo kylmän tunteen”, Vaskelainen kertoo.

Syöminen ja juominen ovat myös olennaisia. Parhaimmillaan nuotiolla kokattu lounas voi Vaskelaisen mukaan jo itsessään olla elämys.

Kun kerta metsään on tultu, metsän kanssa kannattaa myös olla vuorovaikutuksessa. Rauhallinen käyskentely tai omien halujen mukaan myös muu raskaampikin liikunta kannattaa.

”Fyysisen liikkuminen yhdistyy hyvin ajattelun kanssa. Toimistotyöt ovat osittain niin ankeita siksi, että ihmiset ovat paljon luovempia ja hyvinvoivempia, kun he saavat liikkua ajatellessaan”, Vaskelainen kertoo.

Metsässä kannattaa myös rauhoittaa mieltään meditatiivisilla harjoituksilla. Voi esimerkiksi pysähtyä tutkimaan puunrunkoa, antaa katseen lipua horisontissa tai vain sulkea silmät ja kuunnella metsän ääniä.

”Toimistoympäristö on hirveän kliininen paikka jonka äänimaailman on mekaaninen. Biologinen kotimme on kuitenkin metsässä. Puiden lehtien havinan kuuleminen voi tehdä todella hyvää omalle olemiselle ja sitä kautta työlle”, Vaskelainen selittää.

Kaikkea työtä ei tietenkään voi siirtää ulkoilumaastoon. Vaskelainen muistuttaa kuitenkin, että monilla työpaikoilla on vähintään kerran vuodessa jonkinlaisia suunnittelupalavereita. Ne voisi pitää muuallakin kuin pölyisessä kabinetissa.

”Työpaikan virkistyspäivistäkin voi miettiä, että pitäisikö sittenkin mennä metsään seikkailemaan, eikä keilaamaan ja juomaan kaljaa”, Vaskelainen pohtii.

Lue lisää: Sähkö­yhtiö toimitti metsään kaksi etä­työ­pistettä, joihin ei tule sähköä

Lue lisää: Sukupuuttoaallot voivat tarkoittaa myös ihmisten allergia-aaltoja

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat