Kun Eino Kaikkonen muutti Vantaan vanhimpaan lähiöön Kaivokselaan 35 vuotta sitten, hän hämmästyi.
”Vaikka tämä on lähiö, täällä on tietynlainen rauha.”
Kaikkonen arvelee tunteen johtuvan siitä, että asuntoalueen suunnittelija Aarne Ehojoki on suunnitellut Kaivokselan harmoniseksi kokonaisuudeksi – eikä harmoniaa ole vuosien aikana rikottu.
Kaivokselan länsipuoli on säilynyt lähes sellaisena kuin se oli 1960-luvulla, jolloin alue valmistui. Talojen väliin on jätetty tilaa luonnolle, eikä taloja ole rakennettu liian korkeiksi.
”Toisin kuin vaikka Myyrmäessä, joka on nykyisin niin tiheästi rakennettu, että naapurin takapuoli näkyy ikkunasta”, Kaikkonen sanoo.
Nyt harmoninen kokonaisuus on vaarassa rikkoontua. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) haluaa purkaa käyttämättömänä olevan Kaivokselan vesitornin.
”Emme halua ylläpitää tornia, joka on tyhjä. Meidän näkökulmasta sillä ei ole arvoa, koska meillä ei ole sille mitään käyttöä”, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Tommi Fred.
Fredin mukaan HSY:llä ei sinänsä ole mitään tarvetta purkaa tornia, jos sille löytyy jotain sopivaa käyttöä. Toistaiseksi kiinnostuneita ei ole ilmaantunut. Fredin mukaan Vantaan kaupunkikaan ei ole osoittanut kiinnostusta tornin kehittämiseen.
Eino Kaikkosta harmittaa Vantaan päättäjien lyhytnäköisyys. Jo pelkkä ajatus purkamisesta kertoo Kaikkosen mukaan rakennetun ympäristön historian ymmärtämättömyydestä eli historiattomuudesta.
”Tulevat sukupolvet tulevat kiroamaan nyt tehtyjä päätöksiä”, hän sanoo.
”Purkaminen on järjetön ajatus. Vesitorni on alueen maamerkki ja osa Ehojoen suunnittelemaa kokonaisuutta.”
Kaivokselan korkeimmalla kohdalla oleva vesitorni on alueen maamerkki. Torni on rakennettu vuonna 1966.
Kaivokselan noin 30 metriä korkea vesitorni rakennettiin vuonna 1966, ja se sijaitsee kaupunginosan korkeimmalla kohdalla, Luolapolulla. Tornin on suunnitellut Aarne Ehojoki. Hän suunnitteli myös alueen ostoskeskuksen, asuntoalueen ja Kaivokselan kirkon, joka poltettiin vuonna 2006.
Torni ei ole ollut vesihuoltokäytössä sitten vuoden 1985. Sen päällä on vuodesta 1992 ollut valkoinen sääpallo, sillä tornissa toimi Ilmatieteen laitoksen säätutka vuoteen 2021 asti.
Vesitornia ei ole suojeltu asemakaavassa, mutta Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkijan Anne Silannon mukaan se pitäisi suojella.
”Inventoimme muutama vuosi sitten kaikki Vantaan vesitornit ja Kaivokselan vesitorni oli ainoa, jonka katsoimme rakennusperintökohteeksi”, kertoo Silanto.
Museolta ei ole vielä pyydetty lausuntoa tornista, mutta kaupunginmuseon kanta on selvä: se toivoo, ettei tornia purettaisi.
Tornilla on Silannon mukaan niin kulttuurihistoriallisia kuin rakennustaiteellisia arvoja. Kaivokselan vesitorni on harvinainen, sillä se on, päällä olevaa palloa lukuun ottamatta, pysynyt alkuperäisasussaan.
”Toisin kuin nyt purettava Hiekkaharjun vesitorni, jonka alkuperäisarvot olivat hävinneet, kun sen ympärille oli rakennettu myöhemmin uusi vesitorni”, Silanto sanoo.
Hiekkaharjun vanhan vesitornin purkutyöt alkoivat viime keväänä. Ne ovat edelleen käynnissä.
VesiTorni on Anne Silannon mukaan olennainen osa koko Kaivokselan kehittymisen historiaa. Kaivoksela oli Suomen ensimmäinen aluerakentamiskohde, jossa kunta ei rakentanut alueelle kunnallistekniikkaa, vaan velvoitti rakennusliikkeen rakentamaan sen ja luovuttamaan kunnalle.
Sopimuksen perusteella Kaivokselassa toimi yksityinen vesiyhtiö aina 1980-luvulle saakka. Myöhemmin Kaivoksela liittyi kaupungin vesijohtoverkkoon ja vesitorni poistui käytöstä.
”Kaivoksela ei ole merkittävä vain Vantaalle, vaan se on merkitty maakunnallisella tasolla kaupunkikuvallisesti merkittäväksi alueeksi”, sanoo Silanto.
Vantaan kaupunginmuseo toivoo, että Kaivokselan vesitornille löytyisi uusi käyttötarkoitus.
”Esimerkiksi Keimolan valvontatorni muutettiin soivaksi taideteokseksi.”
Eino Kaikkosen mielestä on älyllistä laiskuutta, ettei tornille keksitä muuta käyttötarkoitusta.
”Ehkä olen kalkkis ja vanhanaikainen, kun vastustan purkuvimmaa, joka vallitsee Vantaalla. Minusta kaupunkiin kuuluvat eri ikäiset rakennukset.”
Kaivokselan vesitornin päällä on valkoinen sääpallo. Torni oli aiemmin Ilmatieteen laitoksen säätutka.
Kaivokselan vesitornin tontin omistaa Vantaan kaupunki. Kaupungilla ei ole vielä suunnitelmaa siitä, mitä vapautuvalle tontille rakennetaan.
Kaikkosta kauhistuttaa ajatus, että tornin tilalle rakennettaisiin kerrostaloja, kuten Hiekkaharjun vesitornin tontille on tulossa.
”Se on hirveän näköistä, jos tämä harmoninen kokonaisuus pilataan korkeilla kerrostaloilla.”
HSY ei ole vielä hakenut tai saanut purkulupaa tornille, mutta tarkoitus on, että kevään aikana lupa haetaan. Purkutyöt aloitetaan aikaisintaan syksyllä.
