Vantaan Tikkurilassa viime viikon torstain vastaisena yönä seitsemännen kerroksen parvekkeelta kuolemaan pudonneen naisen tilanteesta on ilmennyt uutta tietoa. Nainen ei pudonnut oman asuntonsa, vaan ystävättärensä asunnon parvekkeelta.
Asian vahvistaa HS:lle tutkinnanjohtaja, komisario Paavo Ritari Itä-Uudenmaan poliisin viestinnän kautta.
HS:n tietojen mukaan onnettomuuden uhri, vuonna 2000 syntynyt nainen asui ylemmässä, talon kahdeksannessa kerroksessa. Hän oli vierailulla alemmassa kerroksessa asuvan naisen luona. Naiset olivat samaa ikäluokkaa.
Asialla saattaa olla merkitystä, kun pohditaan, millaista voimaa tarvitaan parvekelasin rikkoontumiseen. On mahdollista, että parvekkeella tai ainakin huoneistossa on ollut uhrin lisäksi toinen henkilö, joka voi kertoa tapahtuneesta yksityiskohtia tutkijoille.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Risto Carlson kertoi aiemmin HS:lle asukkaiden olevan hämillään.
Onnettomuuden uhri ei Carlsonin mukaan ollut aiheuttanut häiriöitä talossa asuessaan. Ilmoitusta minkäänlaisista häiriöistä ei myöskään ollut tehty tapahtumayönä. Poliisi on kertonut, ettei se epäile tapauksessa rikosta.
”Tämä tekee tilanteesta taloyhtiöllekin hankalan. Kun ei epäillä rikosta eikä ole ollut häiriökäyttäytymistä, onnettomuus herättää kysymyksiä. Miten on mahdollista, että ihminen on voinut pudota lasin läpi?” Carlson sanoi keskiviikkona.
Tapaus on poliisin, Onnettomuustutkintakeskuksen sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) selvitettävänä. Parvekkeiden käyttö on Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan viranomaispäätöksellä kielletty.
Poliisin käyttämä termi on ”ennalta arvaamaton onnettomuus”, Carlson kertoo nyt torstaina.
Carlson toivoo viranomaisilta mahdollisimman pikaisesti tutkimustietoa lasin hajoamisen ”juurisyystä”.
”Niin pitkään, kun asia lopullisesti selvitetään, parvekkeet ovat käyttökiellossa. Eivät ainoastaan parvekelasien käyttö, vaan koko parvekkeen. Tämä haittaa asumista ja vaatii asukkailta vahtimista”, Carlson sanoo.
Mitä pidempään viranomaiskielto ilman lopullista selvyyttä on voimassa, sitä mahdollisemmaksi käy, että esimerkiksi lapset tai asunnossa vieraina olevat käyttävät parveketta. Ja kun kevät tulee, kielto saattaa unohtua itse asukkailtakin, Carlson muistuttaa.
Parvekkeet ovat virallisia hätäpoistumisteitä. Siksi niitä ei voi varotoimena lukita kokonaan, esimerkiksi ovenkahvat poistamalla.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja kertoo talon asukkaiden olevan ensisijaisesti surullisia. Taloyhtiön puolesta Carlsonia huolettavat luonnollisesti myös vastuukysymykset.
”Tässä on tehty tuore takuutarkastus. Nyt joudumme tutkimaan parvekelaseja uutena asiana. Isompi kysymys on, mikä on taloyhtiön huoltovastuu, kun rakenteet joutuvat esimerkiksi iän tai kosteuden synnyttämälle rasitukselle?”
Carlsonin mielestä hänen johtamansa taloyhtiön tapauksella on laajaa merkitystä, etenkin kun lasisia rakenteita tulee uusiin taloihin yhä lisää.
”Tämä talo on uusi, ja takuu on voimassa. Jos kohde olisi vanhempi, tilanne olisi erilainen. Eteen tulisivat kysymykset, onko huollettu tarpeeksi. Kenen silloin on vastuu, ja missä kulkee raja?”
”Mikä on taloyhtiön vastuu asiassa, jolle se ei itse voi mitään?”
Oikaisu 9. 3. kello 17.45: Risto Carlsonin nimi oli aiemmin kirjoitettu osassa tekstiä väärin.
