Tikkurilassa sijaitsevan A-killan talon eteläpuolella on meneillään myllerrys, joka antaa osviittaa siitä, mitä tuleman pitää. Kaivinkoneet ja nosturit jyrisevät aamusta iltaan, kun viereiselle tontille rakennetaan parkkihallia ja liiketilaa.
Muutaman vuoden kuluttua sama on edessä myös talon pohjoispuolella, kun siihen nousee oppimiskampus. Sen jälkeen myös talon pohjoispuolen ikkunoista katsellaan kerrostalon betoniseinää.
Mutta vielä kotvasen pohjoisen suunnassa näkyy vain koivuja ja parkkipaikkana toimiva hiekkakenttä.
Monia ohikulkijoita tyhjä hiekkakenttä Tikkurilan paraatipaikalla, Dixin vieressä on ihmetyttänyt jo vuosia. Miksi siihen ei ole jo rakennettu jotakin?
Syy rakentamattomuuteen liittyy samaiseen A-killan taloon, jonka alkuperäinen nimi on Villa Grönberg.
Villa Grönberg rakennettiin aikoinaan lyijyvalkoistehtaan johtajalle Kurt Grönbergille. Rakennuksen suunnitteli Grönbergin isän tuttu Lars Sonck. Samainen arkkitehti on suunnitellut muun muassa Jean Sibeliuksen kodin Ainolan, Kallion ja Mikael Agricolan kirkot Helsingissä sekä presidentin kesäasunnon Kultarannan.
Villa Grönbergin salissa on säilynyt alkuperäinen marmoritakka. Myös talon leveät ikkunalaudat ovat marmoria.
Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkijan Anne Silannon mukaan Villa Grönbergissä voi nähdä samoja piirteitä kuin Mikael Agricolan kirkossa, sillä Sonck suunnitteli niitä samaan aikaan. Molemmat on rakennettu punaisesta tiilestä, ja kumpaankin Sonck teki suunnittelun aikana muutoksia modernimpaan suuntaan.
”Funktionalismi oli vahvasti tulossa ja Sonckin Agricolan kirkon alkuperäisiä suunnitelmia kritisoitiin vanhanaikaiseksi”, kertoo Silanto.
Sonck muutti suunnitelmia, ja valmistunut kirkko on alkuperäistä yksinkertaisempi.
Helsingin Pitäjä -kirjassa on kuva Villa Grönbergin salista vuodelta 1944. Tällöin talossa asui vielä tehtaanjohtaja Kurt Grönberg perheineen.
Nykyisin Villa Grönbergin salissa näyttää tältä. Rakennus on Vantaan A-killan käytössä.
Villa Grönberg oli viimeinen suuri yksityistalo, jonka Sonck suunnitteli. Taloon muutti Kurt Grönberg perheineen. Sijainti oli johtajalle hyvä, sillä työmatkaa oli muutama askel.
Kun talo rakennettiin vuonna 1936, ketään ei huolettanut se, että vieressä tuprutti lyijytehdas. Lyijytehtaan kymmenvuotisjuhlien aikaan vuonna 1938 Helsingin Sanomat kirjoitti innostuneesti, kuinka tehtaassa ”jalostetaan lyijyromuista mitä puhtainta ja parhainta lyijyä”.
Ääni muuttui kellossa 1970-luvun alussa, kun Jokiniemessä toimineessa Maatalouden tutkimuskeskuksessa tehtiin lyijymittauksia. Noin kolmen neljän kilometrin säteellä tehtaasta mitattiin maaperässä hälyttäviä lyijyarvoja. Paikoitellen alueen lyijylaskeumat ylittivät suositukset kymmenkertaisesti, ja tehtaan lähellä asuvien ihmisten veren lyijypitoisuus oli kohonnut.
Helsingin Sanomissa kerrottiin 1. marraskuuta 1973, että Tikkurilassa lyijylaskeumat ylittivät suositukset paikoitellen kymmenkertaisesti. Lehtileikkeen voi lukea kokonaan HS:n Aikakoneessa.
Kun myös kaupungin omissa tutkimuksissa selvisi, että tehdasta ympäröivällä 5 000 hehtaarin alueella oli 400 000 kiloa lyijyä, sai tehdas kehotuksen hankkia suodattimet. Tehdas sulki ovensa hetkeksi, kunnes suodattimet saatiin, mutta suurin vahinko oli jo tapahtunut.
Lyijy häviää maaperästä hyvin hitaasti.
Jo 1970-luvulla Vantaan terveysviranomaiset antoivat ohjeen, jonka mukaan 300 metrin säteellä tehtaasta ei tulisi viljellä mitään ihmisravinnoksi tarkoitettuja kasveja. Viisikymmentä vuotta myöhemmin sama kehotus on edelleen voimassa, nyt vain laajemmalla alueella.
Vantaan ympäristökeskus ei suosittele kasvatettujen vihannesten ja luonnosta poimittujen marjojen tai sienten käyttöä ravinnoksi noin kilometrin säteellä Grönbergin lyijytehtaasta. Itäpuolella suositusalue ulottuu Hiekkaharjun urheilukenttään ja lännessä Orvokkitiehen. Pohjoisessa raja menee Mäkivuokontiessä ja etelässä Väritehtaankadulla.
”Jos maaperä on tutkimuksissa todettu puhtaaksi tai tontin maaperä kunnostettu, voidaan kasveja ja marjoja kuitenkin käyttää”, kertoo Vantaan kaupungin johtava ympäristötarkastaja Maarit Rantataro.
Tästä syystä Villa Grönbergin viereinen hiekkakenttä on saanut olla autojen parkkipaikkana vuosikymmenet. Siihen ei saanut rakentaa mitään ilman puhdistustoimenpiteitä.
Näin ei kuitenkaan myyntihetkellä ollut tarkoitus.
Kun monivuotiset kauppaneuvottelut kaupungin kanssa saatiin päätökseen vuonna 1982, myytiin Villa Grönberg Vantaan kaupungille, ja ympäröivät maat osti sijoitusyhtiö. Vuotta myöhemmin rakennusliike Haka osti maat sijoitusyhtiöltä.
Kun kaupasta uutisoitiin, Hakan edustaja kertoi HS:lle, että yhtiö on valmis rakentamaan Grönbergin maat heti, kun sopiva tarvitsija löytyisi. Sillä oli suuret suunnitelmat rakentaa alueelle 30 000 kerrosneliömetriä toimisto- ja liiketiloja. Yhtiö oli kuitenkin jutun mukaan varautunut odottamaan muutaman vuoden.
Useissa Sonckin suunnittelemissa rakennuksissa on pyöreä ikkuna, niin myös Villa Grönbergissä. Maisema ikkunan takana muuttuu, kun viereen rakennetaan kerrostaloja.
Muutama vuosikymmen, muutama rakennuttaja ja muutama sata maanvaihtokuormaa myöhemmin näyttää siltä, että tontille nousee vihdoin rakennuksia. Grönbergin entisen tehdasalueen pilaantunut maaperä on saatu kunnostettua ja sille voidaan rakentaa.
Vuosien aikana rakennettavien kerrosneliöiden määrä on lisääntynyt massiivisesti, ja nyt suunnitelmissa on rakentaa alueelle 110 000 kerrosneliön kortteli. Alueelle tulee oppimiskampus sekä asuin- ja liiketiloja. Ensimmäisten rakennusten on tarkoitus valmistua 2028.
Tulevaisuudessa Villa Grönbergiä ympäröivät kerrostalot. Havainnekuvassa Villa Grönberg näkyy etualalla aidatun alueen sisällä. Alueen suunnitelmat tarkentuvat suunnittelun edetessä.
Kerrostalojen keskelle jää kuitenkin yhä Villa Grönberg, jonka kauppaan Vantaan kaupungin kanssa liittyi mielenkiintoinen kytky. Kaupan yhteydessä Vantaan kaupunki sai Inkoossa sijaitsevan Bjursin tilan.
Tila on edelleen kaupungin omistuksessa, ja siellä on karavaanarialue. Muutama vuosi sitten Vantaan kaupunki kunnosti tilan käyttämättömänä olevan päärakennuksen puolella miljoonalla eurolla.
Kun kaupunki osti Villa Grönbergin, sen tarkoitus oli remontoida talo kaupungin edustustilaksi.
Tästä suunnitelmasta ei tullut mitään. Suomeen iski lama ja edustustilasuunnitelmat laitettiin hyllylle.
Vuonna 1992 kaupunki antoi tyhjillään seisseen Villa Grönbergin A-killan käyttöön ilmaiseksi. Kiltalaiset kunnostivat taloa talkoovoimin, Vantaan kaupunginmuseon ohjauksessa. Nykyisin A-kilta on talossa vuokralaisena, eikä kaupungilla ole tällä hetkellä talolle muita suunnitelmia.
Villa Grönbergin entisessä talouskellarissa on nykyisin bänditila. Huoneessa treenaa Niko Hukkanen.
Lue lisää: Aseman lähelle kohoaa 90 miljoonan euron opiskelijakampus Tikkurilassa
Lue lisää: Radanvarteen Tikkurilaan suunnitellaan ”nuorekasta” kampusta
