Ovesta ei voi erehtyä, vaikka paritalon päädyt näyttävätkin identtisiltä. Oikea ovi on koristeltu viirein, ilmapalloin ja iskulausein.
Täällä seurataan Euroviisuja suurin tuntein.
Illan emäntä Virpi Jääskeläinen avaa oven, ja näkymä on vehreä. Koti on koristeltu tarkasti vihreällä ja mustalla.
”Ei ollut vaikea valita pukukoodia”, Jääskeläinen nauraa.
Kuuden maissa paikalla on parisenkymmentä Käärijän fania. Tosin tässä talossa hän on ihan vain Jere.
Vantaan Ruskeasannan kaupunginosaan Harjusuon alueelle on kerääntynyt joukko Jeren vanhoja tuttuja lätkäpiireistä, niin pelaajapolvea kuin heidän vanhempiaankin.
Teema näkyy pöydässäkin. Piña coladan tilalle tosin valittiin perinteisempi omenamehubooli.
Näihin viisuvalvojaisiin on selvästi panostettu. Jääskeläinen on tehnyt seurueelle itse korvakoruja, tietysti pyöreitä ja mustavihreitä.
Soittolistalle löytyy viisuveisun eri versioita, kuten Saksan edustajan taidonnäyte.
”Sanotaan täten vaan että cha cha chaa”, isäntä Jukka Lindborg kohottaa boolimaljan ja vieraat ojentavat kätensä suoraan eteen heilutukseen.
Viisuvalvojaiset on nyt virallisesti aloitettu. Illan tehtävänä on odottaa oman kylän pojan voittoa.
Jere Pöyhösen nousu koko kansan tuntemaksi Käärijäksi on tuntunut hänet lapsuudesta asti tuntuneista erikoiselta. Etenkin, kun julkisuudessa nähtävä Pöyhönen on täysin se sama Jere, jonka Harjusuon alueen väki on oppinut tuntemaan.
”Paitsi englantia varmaan on oppinut”, Niklas Lindborg lisää.
Ruskeasannassa Pöyhönen on tietysti vielä vähän rakkaampi kuin missään muualla. Hän on nostanut rauhallisen alueen kartalle.
Ja siksi hänestä myös huolehditaan. Onneksi takahuoneen pitäisi olla hyvin varusteltu. Kisoihin Liverpooliin kannustamaan lähteneet kaverit veivät ainakin karkkeja, lätkäkortit ja Jypin paidan, Jaana Aaltonen ja Arja Voss selittävät. Glögiäkin onneksi löytyi vuodenajasta huolimatta.
Kaikilla juhlijoilla on yllään jotain vihreää. Muuten joutuu ottamaan samanlaisen tatuoinnin kuin Käärijällä.
Olohuonetta kutsutaan myös pukuhuoneeksi. Täällä nuoret pelaajat vetelivät yllensä varusteita ennen siirtymistä viereiselle Harjusuon kentälle. Menoa ja hienhajua riitti.
Harjusuon kentällä Jere Pöyhönen on tuttu näky. Kaveriporukka järjestää vanhalla pelikentällään vuosittain Talviklassikoksi nimeämänsä jääkiekko-ottelun. Pelissä kohtaavat lähialueen entiset teinit, jotka kisaavat kentän mestaruudesta.
Siitä, kenen joukkue on voittanut kaikki ottelut, ei ole aivan selvyyttä. Jokainen vakuuttaa juuri oman joukkueensa voittaneen aina.
”Ja Jere esiintyy aina ilmaiseksi”, kuuluu mainos.
Nyt ”pukuhuoneen” keskiössä on hehkuvan neonvihreä kuormalava. Se löytyi vasta aamulla, ja viime hetken lisäys koristeluun näyttää innostavan juhlijoita erityisesti.
Juhlailtana lava saa kunnian kantaa iloista kuormaa. Emäntä Virpi Jääskeläinen näyttää mallia, miten lavalla onnistuu viisuesityksen tanssi. Onneksi tässä porukassa ei tarvitse tanssia yksin.
Miniä Maria Pajumo liittyy seuraan, ja Jaana Aaltonenkin uskaltautuu jonoon. Musiikki pauhaa ja jalat heiluvat sellaisessa koukussa, että viimeistään aamulla juhlaväen reisilihakset anelevat armoa.
Jooa Sinisalo pääsi Timo Aaltosen harteille osaksi lavaesitystä. Tanssimassa myös Jaana Aaltonen, Maria Pajumo ja Virpi Jääskeläinen.
Tänä iltana Käärijä voittaa. Se on varmaa, muunlaista tulosta ei Ruskeasannassa odoteta.
Jotkut sanovat menevänsä kisoihin yrittämään parhaansa, mutta Jere sanoo suoraan menevänsä voittamaan, Jääskeläinen summaa.
Kun voitto tulee, Jukka Lindborg juoksee kentän ympäri tähtisadetikku kädessään. Ja talossa huudetaan niin että koko Ruskeasanta kuulee.
